05.09.2018

Ytimessä: Työeläke on etuusperusteinen, mitä se tarkoittaa palkansaajille?

Etuusperusteinen työeläke maksetaan luvatun suuruisena. Etuusperusteisuus on suomalaisen eläkejärjestelmän erityispiirre.

Suomalainen työeläke on etuusperusteinen. Tämä tarkoittaa, että eläke-etuuden

  • suuruus on sovittu etukäteen
  • perusteena on ansaittu palkka ja työtulo
  • rahoittamiseksi tarvittavat maksut joustavat tarpeen mukaan.

Etuusperusteisuus merkitsee eläkkeelle siirtyville elinikäistä ja ennustettavaa toimeentuloa.

Etuusperusteisessa järjestelmässä eläke maksetaan luvatun suuruisena, ja niihin tarvittavat varat kerätään työeläkevakuutusmaksuina. Rahoittamiseksi tarvittavat maksut joustavat tarpeen mukaan. Siten luvatusta eläkkeestä ei tingitä, vaan eläkemaksuja voidaan korottaa.

Käytössä osittain rahastoiva järjestelmä

Työeläkkeiden rahoittamiseksi on olemassa kaksi päävaihtoehtoa: jakojärjestelmä ja täysin rahastoiva järjestelmä. Suomalaiset työeläkkeet rahoitetaan pääosin näiden yhdistelmänä eli osittain rahastoivalla järjestelmällä.

Aidosti täysin etuusperusteiset tai täysin maksuperusteiset mallit ovat harvassa. Todellisuudessa tänä päivänä eläkemallit ovat jossakin niiden välimaastossa.

Rahastoitujen eläkevarojen sijoitustuotoilla tasataan eläkemaksujen nousupaineita ja varaudutaan tulevien eläkkeiden maksamiseen. Näin eläkemaksut jäävät pysyvästi alemmiksi kuin mitä ne olisivat ilman rahastointia. Myös työuria halutaan pidentää, jotta rahoitustasapaino ja riittävät eläkkeet voidaan turvata.

Maksuperusteisuus yleisempää Euroopassa

Suomalaisen työeläkkeen etuusperusteisuus erottaa Suomen muista EU-maista. Muualla Euroopassa ansioeläkkeiden kehittämisessä suuntaus on ollut pois etuusperusteisista malleista kohti maksuperusteisia, joissa eläkkeen suuruus määräytyy vain maksettujen maksujen ja niille kertyneiden sijoitustuottojen perusteella.

Esimerkiksi Ruotsissa työeläkemaksujen taso on lukittu, ja eläkkeet joustavat rahoitustasapainon mukaan. Jos eläkkeiden rahoittamisessa on vaikeuksia, leikataan maksussa olevia eläkkeitä. Jos rahoitus on vahvalla tolalla, eläkkeet voivat myös nousta.

Suomessa varaudutaan tulevaan

Eläkevarojen sijoittaminen ja rahastointi on hyvin tavallista myös muualla Euroopassa, koska maksuperusteiset eläkejärjestelmät ovat yleensä rahastoivia. Tällöin eläkkeet rahoitetaan nimenomaan sijoituksilla ja niiden tuotoilla.

Suomi on rahastoinut työeläkemaksuja poikkeuksellisen paljon muuhun maailmaan verrattuna. Muissa maissa lakisääteisten eläkejärjestelmien rahastointi ja siten varautuminen tulevaan ei ole yhtä korkealla tasolla. Monissa Euroopan maissa puskurirahastoja on myös luotu vasta 1990-luvulla, kun meillä rahastointi on yksityisaloilla ollut käytössä alusta alkaen.

Lisätietoja:

Tietopakettimme eläkerahastoinnista
Eläkejärjestelmien kansainvälinen vertailu
Työeläkejärjestelmän keskeiset periaatteet tarkastelussa
Uutiskirjejuttumme syyskuulta 2017: Suomalaiset kannattavat ansioihin sidottua eläkemallia