1. Mikä Eläkekassa Oman tilanne on?
  2. Miksi eläkevastuiden siirrosta on tehty sopimus?
  3. Mitä vaikutusta sopimuksella on eläkekassan eläkkeensaajille, vakuutetuille työntekijöille ja vakuutuksen ottaneille työnantajille?
  4. Vaikuttaako sopimus työeläkemaksuun?
  5. Mitä sopimuksessa on nyt sovittu?
  6. Miksi yksityisten alojen eläkevakuuttajat suostuivat sopimaan asiasta?
  7. Miksi asiassa ei tehty viranomaispäätöstä?
  8. Miten asia etenee?
  9. Voitaisiinko vastaavanlainen sopimus tehdä myös jossain toisessa tapauksessa?

1. Mikä Eläkekassa Oman tilanne on?

Eläkekassa Oma on ollut viimeiset kolme vuotta selvitystilassa. Selvitystilassa olevan eläkekassan varat eivät enää riittäneet kattamaan tulevien eläkkeiden varalle tarvittavaa vastuuvelkaa.

Eläkevastuita ja niitä määrittävää vastuuvelkaa kertyy vakuutettujen työntekijöiden ansioiden perusteella pitkälle tulevaisuuteen. Eläkevakuuttajalla tulee lain mukaan olla maksussa olevia ja tulevia eläkkeitä varten riittävästi rahastoituja varoja, jotta eläkevakuuttajan vastuulla olevat eläkkeet voidaan katsoa tulevan turvatuksi.

Oman ylin päättävä elin, kassankokous, päätti asettaa Oman vakuutuskassalain mukaisesti selvitystilaan 26.4.2012. Oman asioita hoitamaan nimitettiin selvitysmies.

Selvitysmies kävi neuvotteluita Oman eläkevastuiden siirrosta toiselle yksityisalojen työeläkevakuuttajalle, mutta ei neuvotteluista huolimatta onnistunut sopimaan vastuunsiirrosta vakuutuskassalaissa säädetyn kahden vuoden määräajan kuluessa selvitystilaan asettamisesta. Siirron esteeksi muodostui se, että Oman vakavaraisuuspääomavaatimus ei täyttynyt.

Yksityisalojen työeläkevakuuttajat ovat nyt tehneet sopimuksen Eläkekassa Oman eläkevastuiden siirron edellytyksistä Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman hoitoon.

2. Miksi eläkevastuiden siirrosta on tehty sopimus?

Koska kahden vuoden määräaika oli kulunut, eikä vakuutuskassalain mukaista vastuunsiirtoa ollut tapahtunut, lakisääteisistä vakuutuksista vastaava sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyi selvittämään asian ratkaisemista.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) pyysi Työeläkevakuuttajat Telaa selvittämään, onko yksityisen sektorin työeläkevakuuttajien kesken mahdollista neuvotella sopimus Eläkekassa Oman kustannusten jakamisesta tilanteessa, jossa eläkekassan omaisuus ei enää riitä kattamaan sen vastuuvelkaa ja jossa sen vakavaraisuuspääoma puuttuu kokonaan.

Ajatuksena oli, että jos jokin eläkeyhtiö suostuisi ottamaan Oman eläkevastuut vastaan, siirto voitaisiin tehdä varojen täydentämisen jälkeen mahdollisimman normaalilla vastuunsiirron menettelyllä. Selvitysmiehen olisi ilman tätä sopimusta pitänyt hakea Oma konkurssiin.

Sopimusratkaisun etsimisessä oli kyse siitä, että haluttiin hakea vaihtoehtoa konkurssille. Mikäli Oma olisi tehnyt konkurssin, olisi lopullinen vastuu Oman vastuulla olevista eläkkeistä ja muista etuuksista joka tapauksessa tullut muiden yksityisalojen eläkevakuuttajien kannettavaksi.

Tämä johtuu siitä, että yksityisten alojen eläkevakuuttajilla on konkurssiyhteisvastuu. Konkurssiyhteisvastuu olisi toteutettu muiden eläkevakuuttajien vakuutettujen työansioiden mukaisessa suhteessa (työntekijän eläkelaki TyEL 181 §). Konkurssimenettelyn kustannukset olisivat nostaneet vastuun määrää.

3. Mitä vaikutusta sopimuksella on eläkekassan eläkkeensaajille, vakuutetuille työntekijöille ja vakuutuksen ottaneille työnantajille?

Jo maksussa olevat eläkkeet ja työntekijöiden ansaitsemat eläke-etuudet siirtyvät eläkevastuut vastaanottavan eläkevakuutusyhtiön huolehdittavaksi.

Sopimus ei vaikuta mitenkään maksussa olevien eläkkeiden tasoon. Eläkkeet maksetaan eläkekassasta vastuunsiirtoon asti normaalisti ja kaikki eläke-etuudet on turvattu. Vaikka Oma olisi haettu konkurssiin, eläkkeet olisivat siinäkin tapauksessa olleet turvassa eläkevakuuttajien konkurssiyhteisvastuun ansiosta.

Sopimus ei myöskään vaikuta mitenkään työsuhteesta ansaitun tai ansaittavan työeläkkeen euromäärään, karttumisprosenttiin, eläkeikään tai eläkeoikeuteen.

Selvitystilaan asettamisen jälkeen kassassa vakuuttaneet työnantajat ovat huolehtineet uusien eläkevakuutusten ottamisesta toisilta eläkevakuuttajilta, jotka hoitavat vakuutettujen työntekijöiden eläkkeitä jatkossa.

4. Vaikuttaako sopimus työeläkemaksuun?

Eläkevakuuttajien yhdessä kustantaman, Omalta puuttuvan vakavaraisuuden määrä on vähäinen suhteutettuna koko eläkejärjestelmään. Tämän vuoksi sopimuksella ei ole vaikutusta työeläkemaksuun. Eläkevakuuttajat pystyvät täydentämään osansa Oman puuttuvasta vakavaraisuudesta omista puskurirahastoistaan.

5. Mitä sopimuksessa on nyt sovittu?

Sopimus on tehty eläkevakuutusten vastuunsiirron mahdollistamiseksi. Samalla kaikki yksityisalojen työeläkevakuuttajat yhdessä täydentävät eläkekassan puuttuvan vakavaraisuuden normaaleissa vastuunsiirroissa edellytettävän vakavaraisuuden tasolle.

Sopimuksessa on sovittu niistä ehdoista, joilla Oman vastuunsiirtoon tarvittavat puuttuvat varat kustannetaan yhteisesti muiden eläkevakuuttajien kesken. Kustannustenjakoperusteet tekee Eläketurvakeskus ja ne vahvistaa STM.

Käytännössä yksityisalojen eläkevakuuttajat maksavat kukin oman osuutensa puuttuvista varoista yhteisten kustannustenjakoperiaatteiden mukaisesti. Konkurssimenettelyssä eläkekassan vastuut olisi jaettu muiden alan toimijoiden kesken.

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Finanssivalvonta ovat katsoneet, että tilanteen ratkaisemiseksi kaikki yksityisten alojen eläkevakuuttajat (TyEL-toimijat) sekä Merimieseläkekassa voisivat tehdä työntekijän eläkelain TyEL:in 185 §:n perusteella sopimuksen.

6. Miksi yksityisten alojen eläkevakuuttajat suostuivat sopimaan asiasta?

Sopijapuolet katsoivat, että Eläkekassa Oman varat eivät nykyisessä selvitystilassa tai mahdollisessa konkurssissakaan todennäköisesti tuottaisi vastuuvelalle laissa edellytettyä tuottovaatimusta.

Oman mahdollisuudet tuottovaatimuksen saavuttamiseen olisivat pienet, koska heikon vakavaraisuuden takia sen tuli laskea sijoitussalkkunsa riskillisyyttä.

Lisäksi selvitystilassa olevan eläkelaitoksen on pyrittävä muuttamaan omaisuuttaan rahaksi, jolloin riskillisimpiä sijoituksia voi joutua realisoimaan. Näin ollen mahdollisuudet tavoitella hyviä sijoitustuottoja heikkenivät.

Konkurssi olisi myös ollut aikaa vievä menettely. Lisäksi arvioitiin, että pitkäkestoisesta konkurssimenettelystä itsestään aiheutuvat kulut kasvattaisivat muiden eläkevakuuttajien kannettavaksi jäävän lopullisen vastuun määrää entisestään.

Sopimuksen tekeminen katsottiin siksi koko työeläkejärjestelmän yleisen edun mukaiseksi tässä yksittäistapauksessa.

Oman vastuunsiirto ei olisi ollut mahdollinen normaalilla eläkevastuiden siirrolla, koska Omalta puuttui siihen tarvittava vakavaraisuus.

Omalla olisi tullut olla vakavaraisuuspääomaa vakuutuskassalaissa (VKL 132 §) mainittu määrä, jotta normaali vastuunsiirto olisi ollut lain mukaan mahdollinen. Käytännössä vakavaraisuuspääoman määrä määritellään prosenttiosuutena vastuuvelasta.

Eläkekassa Oman ja Varman on hyväksyttävä vastuunsiirto ja Finanssivalvonta hyväksyy sen, mikäli vastuunsiirrolta vaadittavat ehdot täyttyvät.

7. Miksi asiassa ei tehty viranomaispäätöstä?

Viranomaisilla ei ole lakiin perustuvaa mahdollisuutta pakottaa yksityistä toimijaa vastaanottamaan selvitystilassa olevan eläkevakuuttajan vastuita.

Siksi ainoiksi toimintavaihtoehdoiksi jäivät joko Oman hakeminen konkurssiin tai sopimus, jolla yksityisalojen eläkevakuuttajat sopivat vastuunsiirtoon tarvittavien varojen kattamisesta viranomaisen hyväksymällä tavalla.

Sopimuksen tekeminen katsottiin koko eläkejärjestelmän yhteisen edun mukaiseksi vaihtoehdoksi.

8. Miten asia etenee?

Sopimus vastuunsiirron edellytyksistä tuli voimaan sen jälkeen, kun kaikki sopijaosapuolet olivat allekirjoittaneet sen. Sopimuksen mukainen vastuu tulee kuitenkin voimaan vasta sitten, kun

  • Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut sopimuksessa mukana olevien yksityisalojen eläkevakuuttajien kustannustenjakoperusteet Eläketurvakeskuksen esityksestä.
  • Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut Eläkekassa Oman laskuperusteiden muutoksen, jossa on huomioitu ns. määräaikaislain (laki lakisääteistä eläkevakuutustoimintaa harjoittavien eläkelaitosten vanhuuseläkkeiden rahastointia ja toimintapääomaa koskevien säännösten väliaikaisesta muuttamisesta, 853/2008) mukaan tasausvastuusta rinnastettavan erän tulouttaminen Oman varoihin.
  • Eläkekassa Oman ja Varman välillä on tehty sopimus vastuunsiirrosta. Tässä sopimuksessa huomioidaan, että vastaanottava eläkeyhtiö saa katettavan erän kustannustenjaon kautta yksityisen sektorin eläkevakuuttajien yhdessä sopimalla tavalla.
  • Finanssivalvonta on antanut suostumuksensa vastuunsiirrolle (vakuutuskassalain 132 §:n mukaisesti).
  • Eläketurvakeskus on antanut päätöksen yksityisoikeudellisessa sopimuksessa tarkoitettujen kustannusten jakamisesta (TyEL 184 §),
  • Eläketurvakeskus on saanut perittyä kunkin eläkevakuuttajan maksuosuuden katettavasta erästä ja on maksanut sen siirron vastaanottavalle työeläkeyhtiölle.
  • Eläkekassa Oman ja Varman välinen vastuunsiirto on tapahtunut.

Sopimuksen mukaisen vastuun voimaantulo vaatii siis sekä viranomaisen (STM, Finanssivalvonta) hyväksynnän että toimia Eläketurvakeskukselta.

Eläkekassa Oman kassankokous on käsitellyt ja hyväksynyt vastuunsiirron keväällä 2015. Eläketurvakeskus valmistelee kevään aikana kustannustenjakoperiaatteet.

Varman hallitus käsittelee asian kesällä. Sen jälkeen osapuolten on toimitettava Finanssivalvonnalle hakemus asiasta ja vastuunsiirrosta kuulutetaan virallisessa lehdessä.

Eläkevastuiden siirto on tarkoitus toteuttaa vuoden loppuun mennessä.

9. Voitaisiinko vastaavanlainen sopimus tehdä myös jossain toisessa tapauksessa?

Sopijaosapuolet ovat katsoneet, että tässä sopimuksessa oli kyse nimenomaan yksittäistapauksesta.

Sopimuksen tekeminen katsottiin koko työeläkejärjestelmän yleisen edun mukaiseksi, kun huomioidaan Oman vastuiden vähäinen määrä suhteutettuna koko eläkejärjestelmään ja Oman merkitykseen työeläkejärjestelmässä kokonaisuutena.

Nyt tehdystä sopimuksesta ei seuraa velvoitetta sopia vastaavalla tavalla jossain toisessa tapauksessa.

Sivua on päivitetty viimeksi 12.5.2015

Puuttuuko jotain?

Puuttuuko listalta mielestäsi jokin kysymys, johon haluaisit vielä vastauksen? Lähetä kysymys meille sähköpostitse osoitteeseen viestinta(at)tela.fi, niin lisäämme sen mukaan.