Eläkekatolla tarkoitetaan lakisääteiselle työeläkkeelle asetettavaa euromääräistä ylärajaa. Eläkekaton myötä ansaitut eläkkeet voisivat olla maksimissaan tietyn suuruiset. Suomalaisiin työeläkkeisiin ei sisälly eläkekattoa, vaan eläkettä kertyy kaikesta palkasta kaikille samojen periaatteiden mukaan. Erisuuruista työansioista kertyy näin ollen myös erisuuruisia työeläkkeitä. Eläkekatto muuttaisi koko työeläkemallimme perusluonnetta.

  1. Mikä on eläkekatto?
  2. Minkälaisiin periaatteisiin suomalainen työeläkejärjestelmä perustuu?
  3. Minkälaisia eläkekattoja on käytössä muissa maissa?
  4. Onko Suomessa suunniteltu eläkekaton käyttöönottoa?
  5. Onko yrittäjillä eläkekatto?
  6. Lisäisikö eläkekatto yhteiskunnassa oikeudenmukaisuutta ja tasaisiko tulonjakoa?
  7. Voitaisiinko eläkekaton avulla säästyvillä varoilla korottaa pienimpiä eläkkeitä?
  8. Rajoittaisiko eläkekatto johtajien suuria eläkkeitä?
  9. Miten eläkekatto vaikuttaisi koko eläkejärjestelmän rahoitukseen?
  10. Miksi eläkemaksua ei voisi periä täysimääräisesti eläkekatosta huolimatta?
  11. Eikö eläkekatosta seuraava korkeampi maksurasite olisi vain välivaiheen ongelma?
  12. Suomalaisessa työeläkejärjestelmässä kulloinkin työssä olevat maksavat jo ansaitut suuret eläkkeet. Eikö tämä ole ongelma sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta?
  13. Voitaisiinko eläkkeelle päättää jokin kaikille yhteinen taso, joka on riittävä eläkeajan toimeentuloon?
  14. Jos tulonjakoa halutaan tasata yhteiskunnassa, miten se sitten voidaan tehdä?
  15. Eläkekatolla on sanottu olevan yhteys myös työvoiman liikkuvuuteen ja työurien pituuteen. Miten?

1. Mikä on eläkekatto?

Eläkekatto tarkoittaa lakisääteiselle työeläkkeelle asetettavaa euromääräistä ylärajaa. Tällöin ansaitut eläkkeet voisivat olla maksimissaan tietyn suuruiset. Suomessa ei ole käytössä työeläkkeiden eläkekattoa, vaan eläkettä kertyy kaikesta palkasta kaikille samojen periaatteiden mukaan.

Suomen kansaneläkejärjestelmässä on eläkkeelle asetettu yläraja. Kansaneläke ja takuueläke turvaavat perustoimeentulon, jos työeläketurva jää pieneksi tai sitä ei ole karttunut ollenkaan. Kansaneläkkeen taso sovitetaan yhteen kertyneen työeläkkeen kanssa kokonaiseläkkeeksi, jolloin jokainen työeläke-euro pienentää täyttä kansaneläkettä. Jos työeläke vuonna 2018 on 1299,88 euroa yksinasuvalla henkilöllä, tai 1 157,71 euroa avo- tai avioliitossa olevalla, kansaneläkettä ei enää saa ollenkaan.

Takuueläke tuli voimaan vuonna 2011 ja sen tehtävänä on parantaa pienituloisimpien eläkeläisten toimeentuloa. Jos kokonaiseläke eli kansaneläke ja työeläke yhdessä jäävät alle laissa määritellyn rajan, loppuosa maksetaan takuueläkkeenä. Vuonna 2018 takuueläkkeen eläketuloraja on 775,27 euroa.

Eläkekattoja on eri tavoin toteutettuna käytössä muissa maissa. Toteutustavat riippuvat lakisääteisen eläkejärjestelmän perusluonteesta ja järjestelmälle asetetuista tavoitteista.

2. Minkälaisiin periaatteisiin suomalainen työeläkejärjestelmä perustuu?

Eri maissa on erilaisia eläkejärjestelmiä, jotka perustuvat kussakin maassa tehtyihin yhteiskunnallisiin valintoihin. Suomessa on valittu kattava lakisääteinen malli, jonka tehtävänä on estää köyhyyttä ja turvata kohtuullinen toimeentulo työelämästä pois siirtymisen jälkeen. Suomalainen malli perustuu siihen ajatukseen, että eläkeajan hyvinvointi rakentuu työn tekemisestä ja kansalaisten eläketurvasta huolehditaan yhdessä. Työeläke perustuu ansaittuun palkkaan, kaikille yhdenvertaisesti samojen periaatteiden mukaan.

Työeläke on luonteeltaan vakuutus, mutta mielletään myös eläkeaikaan siirretyksi palkaksi. Työeläketurvan sisällöstä päätetään ja järjestelmää kehitetään kolmikantaisessa neuvottelujärjestelmässä, jossa edustettuina ovat työeläkemaksujen maksajat eli työnantajat ja työntekijät.

3. Minkälaisia eläkekattoja on käytössä muissa maissa?

Eläkekattoja on vaihtelevasti käytössä eri maissa, Euroopassa muun muassa Belgiassa, Ranskassa, Espanjassa, Itävallassa ja Portugalissa (lakisääteisen työeläkejärjestelmän maksimieläke näissä maissa noin 1400 – 5000 euroa kuukaudessa). Missään ei kuitenkaan ole sellaista eläkejärjestelmää, jossa olisi voimassa jonkinlainen kaikkia eläkkeitä koskeva katto.

Maissa, joissa on olemassa eläkekatto, se on yleisimmin toteutettu eläkepalkkakaton avulla. Eläkepalkkakatossa on eläkkeen perusteena oleville ansioille määritelty euromääräinen yläraja, jonka ylittävältä osalta ei kerry eläkettä. Näin rajoitetaan eläkettä kartuttavaa ansiota ja siten myös eläkkeen suuruutta.

4. Onko Suomessa suunniteltu eläkekaton käyttöönottoa?

Eläkekattokysymystä on Suomessa selvitetty säännöllisesti. Perusteelliset selvitykset on toteutettu Eläketoimikunnassa vuonna 1976 ja Ylieläketyöryhmässä vuonna 1985. Viimeisin selvitys on vuodelta 2014, jonka toteutti Eläketurvakeskus (Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 18.12.2014: Selvitys ei puolla eläkekaton käyttöönottoa sekä Eläketurvakeskuksen selvitys eläkekatosta). Uusimmassa selvityksessä on päivitetty edellisen, vuonna 2009 tehdyn selvityksen julkaisun jälkeen tapahtunut kehitys. Selvitysten perusteella on päädytty siihen, ettei eläkekattoa ole lähdetty toteuttamaan.

5. Onko yrittäjillä eläkekatto?

Yrittäjien eläkevakuutuksessa on Suomessa käytössä sovellus eläkekatosta. Yrittäjän eläkevakuutus perustuu yrittäjän työpanosta vastaavaan työtuloon. Työtulon perusteella lasketaan eläkkeen määrä ja yrittäjän maksama vakuutusmaksu.

Lain mukaan työtulon tulee vastata sellaista palkkaa, joka olisi maksettava, jos yrittäjän työn tekisi joku toinen yhtä ammattitaitoinen henkilö yrittäjän sijaan. Työeläkevakuuttaja vahvistaa työtulon yrittäjän hakemuksesta. Yrittäjien työtuloa määriteltäessä on käytössä maksimi, jota suurempaa työtuloa ei vahvisteta. Tämä on eräänlainen eläkepalkkakatto.

6. Lisäisikö eläkekatto yhteiskunnassa oikeudenmukaisuutta ja tasaisiko tulonjakoa?

Eläkekattoesityksiä perustellaan usein yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden lisäämisellä ja tulonjaon tasaamisella. Eläkekaton asettaminen lakisääteiseen työeläkejärjestelmään ei kuitenkaan poistaisi yhteiskunnasta korkeita eläkkeitä eikä tasaisi työtulojen jakautumista.

Suomessa korkeita eläkkeitä on vähän ja pieniä eläkkeitä paljon. Vuoden 2009 Eläketurvakeskuksen selvityksessä todetaan, että mikäli eläkekatto haluttaisiin ulottaa koskemaan edes jonkun verran merkittävää joukkoa eläkkeensaajia, olisi katto asetettava huomattavan matalalle.

Tällöin hyvin monen työssäkäyvän pitäisi alkaa säästää omaa vanhuuttaan varten jollakin muulla tavalla. Lakisääteisiä eläkkeitä täydentämään hankittaisiin yksityisiä lisäeläkkeitä tai muita pitkäaikaissäästöjä.

Korkeita eläkkeitä voisivat siis saada sellaiset henkilöt, joilla olisi asemansa tai ammattinsa perusteella mahdollisuus lisäeläkkeistä neuvottelemiseen työsuhde-etuna, tai riittävät tulot niiden kustantamiseen itse. Tästä on kokemuksia maista, joissa eläkekatto on käytössä. Näin yhteiskunnallinen eriarvoisuus pikemminkin lisääntyisi.

Eläkekattoa pohdittaessa onkin hyvä tarkastella myös suomalaisen työeläkejärjestelmän taustalla olevia arvovalintoja. Työeläkejärjestelmä perustuu siihen, että työeläke kertyy ansaitusta palkasta kaikille samojen periaatteiden mukaan. Suomessa on vahva lakisääteinen eläketurva ja yksilöllisillä lisäeläkkeillä on vain sitä täydentävä rooli.

Eläke kertyy suhteessa kunkin omiin tuloihin ja yhteisesti määriteltyjen maksujen perusteella. Näin tuloja ja kulutusmahdollisuuksia tasapainotetaan ihmisen omalla elämänkaarella. Yhteisesti kustannetussa eläkejärjestelmässä myös riskejä tasataan eri elämäntilanteissa olevien ihmisten välillä.

Koska eläkekatto johtaisi maksullisten lisäeläkkeiden ja muiden säästämistapojen lisääntymiseen, olisi se myös kansallinen arvovalinta toisentyyppisen eläketurvan järjestämistavan puolesta ja muuttaisi näin suomalaisen työeläkemallin perusluonnetta.

7. Voitaisiinko eläkekaton avulla säästyvillä varoilla korottaa pienimpiä eläkkeitä?

Työeläke kertyy jokaiselle omien ansioiden mukaisesti, riippumatta siitä mikä ansiotaso on. Mikäli suuremmista tuloista kertyvää eläkettä rajoitettaisiin eläkekaton avulla, ei sillä olisi mitään vaikutusta pienempiin eläkkeisiin. Työeläke perustuu aina kunkin työntekijän omiin, henkilökohtaisiin ansioihin.

Eläkekaton avulla säästyviä varoja ei voisi käyttää myöskään kansaneläkkeen tai takuueläkkeen rahoittamiseen. Kansaneläke ja takuueläke ovat valtion varoista maksettavia vähimmäisetuuksia. Työeläkevarat puolestaan muodostuvat työntekijöiltä ja työnantajilta perityistä työeläkemaksuista, sekä sijoitetuille työeläkemaksuille saaduista tuotoista. Näitä varoja voi käyttää ainoastaan työeläkkeiden maksuun.

Eläkekaton mahdollinen asettaminen ei myöskään automaattisesti tarkoittaisi, että eläkevaroja jäisi jotenkin säästöön, sillä eläkekaton myötä tulisi myös maksukatto, mikä rajoittaisi kertyvien eläkevarojen määrää. (katso tarkemmin kysymys nro 8)

8. Rajoittaisiko eläkekatto johtajien suuria eläkkeitä?

Johtajien ja muiden korkeasti palkattujen henkilöiden suuret eläkkeet johtuvat sekä korkeista palkoista että työnantajan heille kustantamista erillisistä lisäeduista. Lakisääteisellä työeläkkeellä ei voida vaikuttaa näihin lisäetuihin, eikä lisäeläkkeitä kustanneta lakisääteisillä työeläkemaksuilla. Yksityisiä lisäeläkkeitä voi ostaa kotimaisilta ja ulkomaisilta markkinoilta, eikä niitä voida lailla kieltää.

Eläkekatto ei siis poistaisi korkeita eläkkeitä Suomesta. Eläkekaton käyttöönoton jälkeen korkeita eläkkeitä voisivat saada sellaiset henkilöt, joilla olisi asemansa vuoksi mahdollisuus lisäeläke-eduista neuvottelemiseen tai riittävät tulot niiden kustantamiseen itse.

9. Miten eläkekatto vaikuttaisi koko eläkejärjestelmän rahoitukseen?

Jos kertyville eläkkeille asetettaisiin maksimimäärä, pitäisi myös työnantajien ja työntekijöiden maksamille eläkevakuutusmaksuille olla jokin yläraja. Näin eläkekatto pienentäisi eläkevakuutusmaksujen tuloa heti, mutta pitäisi eläkemenot vielä pitkään ennallaan. Maksut ja etuudet ovat yhteydessä toisiinsa: nykytilanteessa korkeita eläkkeitä saavat ovat myös itse maksaneet korkeita eläkemaksuja.

Jo kertyneet eläkkeet pitäisi kustantaa entiseen tapaan. Kertyneillä eläkkeillä on perustuslain suoja ja niihin voidaan puuttua vain perustuslain säätämisjärjestyksessä. Eläkemenoja eläkekatto pienentäisi vasta pitkän ajan kuluttua.

Varat jo ansaittujen eläkkeiden kattamiseen pitäisi kerätä eläkemaksuilla. Tämä pakottaisi nostamaan maksua, jossa on jo muutenkin väestön ikääntymisestä johtuvaa korotuspainetta. Korotus lisäisi nyt työelämässä olevien ja tulevien sukupolvien maksurasitusta.

10. Miksi eläkemaksua ei voisi periä täysimääräisesti eläkekatosta huolimatta?

Työeläke on aikanaan valittu toteutettavan ansiosidonnaisella mallilla. Se perustuu siihen ajatukseen, että eläkeajan hyvinvointi rakentuu työn tekemisestä, ja työeläke perustuu ansaittuun palkkaan, kaikille yhdenvertaisesti samojen periaatteiden mukaan. Tämä on suomalaisen työeläkejärjestelmän pohjalla oleva arvovalinta.

Eläkemaksun periminen täysimääräisesti samalla, kun eläkettä kertyisi vain osasta ansiota, murtaisi tämän työeläkkeen perusarvon. Työeläke ei enää kertyisi kaikille samoin ehdoin. Mikäli eläkemaksua perittäisiin myös niistä tuloista, joista ei kertyisi omaa eläkettä, olisi eläkemaksu siltä osin käytännössä ylimääräinen lisävero suurituloisemmille henkilöille. Työeläkejärjestelmän tehtävänä ei kuitenkaan ole toimia verotusjärjestelmänä, vaan verotus hoidetaan valtion omilla toimilla.

Myös suurituloisten sitoutuminen yhteisen työeläkejärjestelmän rahoittamiseen todennäköisesti vähenisi, mikäli oikeutta eläkkeen ansaintaan rajoitettaisiin.

11. Eikö korkeampi maksurasite olisi kuitenkin vain välivaiheen ongelma, pitkällä aikavälillä kertyisi pienempiä eläkkeitä ja niihin tarvittaisiin vähemmän maksutuloa?

Eläkkeiden maksamiseen tarvittavat rahat kerätään suurimmaksi osaksi kunakin vuonna työnantajilta ja työntekijöiltä kerätyillä eläkevakuutusmaksuilla. Kerättävät vakuutusmaksut suhteutetaan maksettaviin eläkkeisiin. Näin taataan ja pystytään maksamaan lakisääteinen eläke kulloinkin eläkkeellä oleville.

Jos eläkekaton myötä maksua ei kerättäisi rajan ylittävästä palkanosasta, muiden olisi kuitenkin pitkään maksettava nykyistä enemmän. Tätä jatkuisi joitakin kymmeniä vuosia, mutta ei ikuisesti.

12. Suomalaisessa työeläkejärjestelmässä kulloinkin työssä olevat maksavat jo ansaitut suuret eläkkeet. Eikö tämä ole ongelma sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta?

Suomalaisessa työeläkejärjestelmässä vain osa työeläkkeistä katetaan työuran aikana kertyneillä eläkemaksuilla. Suurempi osa eläkemenoista kustannetaan kulloinkin työelämässä olevien maksamilla maksuilla.

Tästä näkökulmasta sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus kuitenkin säilyy, koska jokaisessa sukupolvessa on kaikkien tulotasojen ihmisiä. Voidaan ajatella, että myöhempien sukupolvien suurituloiset maksavat aiempien sukupolvien suurituloisten eläkkeet. Heidän eläkkeensä maksavat taas seuraavan sukupolven suurituloiset.

13. Voitaisiinko eläkkeelle päättää jokin kaikille yhteinen taso, joka on riittävä eläkeajan toimeentuloon?

Suomalaisen työeläkejärjestelmän perusperiaate on, että työeläke kertyy kaikesta tehdystä työstä ja suhteessa koko työuran aikaisiin ansioihin. Työeläke kertyy kaikille suomalaisille samojen sääntöjen mukaan. Se on siis jokaisen omalla työllään ansaitsema etuus ja siten verrattavissa myöhennettyyn palkkaan.

Erilaisista tehtävistä maksetaan erisuuruista palkkaa, ja siten erilaisista tehtävistä kertyy myös erisuuruisia työeläkkeitä. Vastaavasti korkeaa palkkaa saavat maksavat työssä ollessaan myös korkeampia työeläkemaksuja, koska maksu on prosentuaalinen.

Eläkekaton asettaminen edellyttäisi, että riittävän eläkkeen suuruudesta löytyisi yhteiskunnassa yhteinen ja yhteisesti hyväksytty näkemys. Tällöin eläke ei enää suhteutuisi työuran aikaisiin ansioihin, ja nykyisen työeläkejärjestelmän perusperiaatteet kattavuudesta ja kannustavuudesta muuttuisivat.

14. Jos tulonjakoa halutaan tasata yhteiskunnassa, miten se sitten voidaan tehdä?

Suomessa tuloja tasataan verotuksella. Eläketulot rinnastetaan palkkatuloihin, ja tulonjakoa tasataan progressiivisella verotuksella. Verotus on kattava tulotasauksen keino, koska se ulottuu lakisääteisen eläketurvan lisäksi vapaaehtoisiin lisäeläkejärjestelyihin.

15. Eläkekatolla on sanottu olevan yhteys myös työvoiman liikkuvuuteen ja työurien pituuteen. Miten?

Eläkekatto lisäisi todennäköisesti yksityisiä lisäeläkejärjestelmiä, kun pienempiä lakisääteisiä eläkkeitä täydennettäisiin lisäeläkkeillä. Lisäeläkejärjestelyjen on nähty vaikeuttavan työvoiman liikkuvuutta ammatista ja työnantajalta toiseen, koska lisäeläkkeet on usein sidottu tietyn työnantajan palveluksessa olemiseen tai tiettyyn ammattialaan.

Jos työeläkkeille asetettaisiin jokin euromääräinen raja, vähentäisi se parempituloisilta kannusteita pidentää työuraansa. Tämä johtuu siitä, että pidentämällä työuraa yli lakisääteisen eläkeiän alarajan voi kasvattaa tulevan eläkkeensä määrää korkeammalla karttumalla. Eläkekaton seurauksena työuran jatkamisen palkinto ei olisi enää korkeampi eläke tietyn rajan jälkeen.

Sivua on päivitetty viimeksi 27.12.2017.

Puuttuuko jotain?

Puuttuuko listalta mielestäsi jokin kysymys, johon haluaisit vielä vastauksen? Lähetä kysymys meille sähköpostitse osoitteeseen viestinta(at)tela.fi, niin lisäämme sen mukaan.