Kenen pitää kantaa elämän riskit?

19.11.2018

Suomessa työeläkkeistä huolehditaan ja erilaisia elämän riskejä kannetaan yhdessä. Jokainen voi olla varma siitä, että kaikille kertyy eläketurvaa. Mutta mitä kaikkea yhteinen riskinotto oikein tarkoittaa? Kuka kantaa riskin, ja onko jonkun riski toista suurempi? Amerikkalaiset alkavat säästää eläkkeitään jo parikymppisinä. Miksi näin ei toimita meillä?

Toimittaja Maria Veitola sukeltaa toimitusjohtajamme Suvi-Anne Siimeksen ja e2 Tutkimuksen johtajan Karina Jutilan kanssa eläkkeiden syvään päähän, taustalla oleviin arvoihin ja elämänasenteisiin.

Kuva: Suvi-Anne Siimes, Maria Veitola ja Karina Jutila
Suvi-Anne Siimes, Maria Veitola ja Karina Jutila keskustelevat elämän riskeistä.

*** *** *** *** ***

Psst. Alta voit myös tsekata keskustelun keskeiset pointit, jollet juuri nyt ehdi kuunnella lähetystä kokonaan:

Elämän valinnat heijastuvat eläkkeeseen

Sillanrakentajat-podcastit aloittaa keskustelu riskeistä ja riskinotosta. Studiossa toimittaja Maria Veitolan kanssa ovat toimitusjohtajamme Suvi-Anne Siimes ja johtaja Karina Jutila e2 Tutkimuksesta.

Työeläkkeitä voi ajatella isona vakuutuspoolina, jossa kaikki jaamme eläkkeisiin liittyviä riskejä. Siimeksen mukaan kaikkein tärkein riski on pitkäikäisyyden riski.

- Työeläkejärjestelmä lupaa, että eläkettä maksetaan joka kuukausi elämän loppuun asti. Olennaista on, että rahat riittävät, vaikka eläisi kuinka pitkään. Eläkejärjestelmä turvaa jokaisen työntekijän siten että vanhana voi olla tekemättä työtä.

Eläkettä kertyy ansioitten mukaan siitä mitä teet, työstä ja yrittäjätulosta.

- Omat valinnat elämässä heijastuvat ajan myötä siihen minkälainen eläke kertyy. Mutta yhdessä kannetaan osa riskeistä ja eläkejärjestelmä ottaa vanhuuden toimeentulosta koppia, painottaa Siimes.

Ei ole niin pitkä aika siitä, kun Suomessakin asiat olivat toisin.

- Vielä sata vuotta sitten täällä oli aliravittuja lapsia ja paljon kuolleisuutta. Nämä asiat ovat yhä kollektiivisessa muistissamme, ja tällä nykyisellä järjestelmällä halutaan varjella, ettei koskaan enää koettaisi samantapaista, toteaa Jutila.

Palkkatasa-arvoon vielä matkaa

Onko työeläkejärjestelmä sitten reilu ja tasa-arvoinen? Ottavatko kaikki yhtä suuren riskin?

- Tähän vaikuttaa esimerkiksi onko pystynyt opiskelemaan ja hankkimaan itselleen ammatin. Opiskelussakin on oma riskinsä: saako valmistuttuaan töitä, sanoo Siimes.

Jutilan mielestä eniten ongelmia on palkoissa ja niiden tasa-arvossa. Esimerkiksi hoitoaloilla palkat ovat matalat. Kuinka moni miettii jo opintojensa aikana, mitä se voi merkitä tulevaisuuden kannalta?

- Niin kauan kun meillä on miesten ja naisten alat, on myös eläkeläisnaisten köyhyyttä. Yksin elävän matalapalkkaisen naisen pitää varautua vanhuuteen eri tavalla kuin parisuhteessa olevan. Pienituloisia eivät ole pelkästään he, jotka ovat takuu- tai kansaneläkkeen varassa. Joukossa voi olla pitkänkin työuran tehneitä, joilla on pieni eläkekertymä, sanoo Jutila.

Parisuhteissa ja perheissä usein tasataan tuloja sekä menoja mutta entä jos tulee ero.

- Ilman työeläkejärjestelmän pakollisuutta eläke-erot olisivat vielä suuremmat, kuin nyt. Usein varautumisen merkitys oivalletaan vasta liian lähellä vanhuutta, huomauttaa Siimes.

Onko eläkejärjestelmä suuri huijaus?

Osa nuoremmista ajattelee, että työeläkejärjestelmä on suuri huijaus. He eivät usko ikinä saavansa eläkettä. Miksi nuoret eivät usko yhteiseen riskinottoon?

- Enemmän on kyse tämän päivän keskustelukulttuurista, jossa heitetään jotain mutu-pohjalta ja samalla vauhditetaan epäluuloja ja vääriä käsityksiä, arvioi Jutila.

Lisäksi kyky katsoa tulevaan voi olla vaikeaa.

- Huoli lähitulevaisuudesta on isompi. Sen sijaan, että ajateltaisiin, mitä tapahtuu kun olen 70-vuotias, huolehditaan onko ensi vuonna töitä. Onko toimeentuloa, toivoa, mahdollisuutta rakentaa omaa tulevaisuutta tässä paljon lähempänä, pohtii Siimes.

Epävarmuus syntyy osittain myös haastamisesta ja kriittisyydestä, joka näkyy erityisesti politiikassa. Jutilan mielestä tämä on nurinkurinen lähtökohta. Pitäisi pyrkiä ennemmin ratkaisemaan ongelmia ja esittämään jotain eteenpäin vievää ja rakentavaa.

Vaikka jotkut epäilevät järjestelmää, ja on paljon huolipuhetta sekä pelkoja, suomalaisten luottamus on yhteiskunnan instituutioihin tutkimustenkin mukaan vahva. Jopa verottajaan luotetaan.

Suomessa eletään Siimeksen mukaan ikään kuin vahvan peruskallion päällä.