Kuinka suuri on kohtuullinen eläke?

17.12.2018

Suomessa jokainen saa eläkettä ansionsa mukaan. Se, kuinka hyvää eläkettä saa, riippuu elämän aikana tehdystä työstä. Onko järjestelmä kaikille reilu? Mikä on paras tapa estää eläkeläisköyhyyttä? Mistä kokemus kohtuullisuudesta tai kohtuuttomuudesta kumpuaa?

Kohtuullisista eläkkeistä ja elämästä toimittaja Maria Veitolan kanssa keskustelevat tässä jaksossa edunvalvontajohtajamme Nikolas Elomaa ja filosofi Maija-Riitta Ollila.


Edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa, toimittaja Maria Veitola, filosofi Maija-Riitta Ollila

*** *** *** *** ***

Psst. Alta voit myös tsekata keskustelun keskeiset pointit, jollet juuri nyt ehdi kuunnella lähetystä kokonaan:

Kaikille tasapuolisesti ansionsa mukaan

Sillanrakentajat-podcastin toisessa jaksossa filosofi Maija-Riitta Ollila ja edunvalvontajohtajamme Nikolas Elomaa puhuvat kohtuullisuudesta, kohtuudesta ja tarpeellisuudesta toimittaja Maria Veitolan johdolla.

Työeläkkeen tehtävä on turvata kohtuullinen toimeentulo suhteessa aiempaan palkkaan työelämästä poistumisen jälkeen. Siten jokainen saa työeläkettä ansionsa mukaan, mutta onko työeläkejärjestelmä kaikille reilu?

Elomaa pitää järjestelmää reiluna ja ainutlaatuisena maailmassa. - Esimerkiksi työkyvyttömyyseläke voi suojata syrjäytymiseltä jollei enää pysty työskentelemään. Se kattaa osittain loppuelämän menetettyjä ansioita.

Jos työeläke jää pieneksi tai sitä ei saa lainkaan, saa takuu- tai kansaneläkettä. Ne turvaavat ihmiselle perustoimeentulon.

- Sosiaaliturvajärjestelmä asettaa tietyn minimitason, ja takuueläkkeelle se on 785 euroa. Vaikka on laskettu, että summa olisi tarpeeksi, se on todella alhainen. Kuka sitten määrittelee tarpeellisuuden tai kohtuullisuuden? kysyy Elomaa.

Arvokasta työtä ei arvosteta

Ollila huomauttaa, että kaikkea työtä ei arvosteta rahalla. - Muun muassa terveydenhuollon tehtävät ovat alipalkattuja. Huolimatta arvokkaasta työstä eläkekin jää pieneksi, toteaa Ollila.

Valtaosa köyhistä eläkeläisistä on naisia, joille ei ole kertynyt eläkettä koska he ovat hoitaneet kotia ja perhettä. Nykyisin yhteiskunta toimii eri tavalla ja eliniät ovat pidentyneet. Myös ajattelumme on muuttunut.

- Onkin kiinnostavaa nähdä, millaista työ on joskus kaukana tulevaisuudessa. Miltä osin perinteinen palkkatyöyhteiskunta on silloin enää olemassa? pohtii Elomaa.

Yksilöllinen kohtelu jokaiselle?

Elomaan mukaan suomalaiset ovat tarkkoja siitä, että kaikkia kohdellaan tasapuolisesti. Tällöin Ollilla muistuttaa Olaus Petrin tuomarinohjeista: "Mikä ei ole oikeus ja kohtuus ei saata olla lakikaan".

- Nyt on herätty siihen, että ihmiset ja tilanteet ovat syvästi yksilöllisiä. Voiko erilaisia ihmisiä kohdella samalla tavalla? Onko se enää tulevaisuudessa oikeudenmukaista? kysyy Ollila.

- Uskoisin niin. Joissakin maissa työnantaja maksaa lisäeläkkeitä esimerkiksi hyville työntekijöille. Suomessa on totuttu tasapuoliseen järjestelmään, eikä individualismia pidettäisi oikeudenmukaisena, vastaa Elomaa.

Tämä näkyy esimerkiksi siinä, miten karsaasti julkisessa keskustelussa suhtaudutaan Portugalissa asuviin hyvätuloisiin eläkeläisiin, jotka eivät maksa veroja.

Tasaeläke ei tuo tasapuolisuutta

Tuntuu epäreilulta, että eriarvoisuus jatkuu eläkkeelläkin. - Eivätkö kaikki voisi vain saada samankokoista eläkettä? kysyy Veitola.

Elomaan mukaan tasaeläke tai eläkekatto eivät muuttaisi järjestelmää tasapuolisemmaksi. Molemmissa tapauksissa rikkaammille tai muuten parempiosaisille kustannettaisiin lisäeläkkeitä eikä kaikista huonotuloisimpien asema paranisi.

- Hollannissa kaikkien peruseläke on yli tuhat euroa eikä sillä silti tule toimeen. Hyvissä firmoissa työskentelevät saavat lisäeläkkeitä. Lopputuloksena eläkkeiden erot ovat paljon suurempia kuin Suomessa, kertoo Elomaa.

Kuka maksaisi suomalaisten isommat eläkkeet? Takuueläkkeeseen on riittänyt verorahoista vain 785 euroa.

Eläkekatto lisäisi myös pienituloisten taakkaa järjestelmän rahoittamisessa. Vaikka lainsäädännöllisesti eläkekatto ei toimi, niin se ei Ollilan mukaan kuitenkaan auta ihmisten moraaliseen kipuun.

Sukupolvet kytköksissä toisiinsa

Yksi Telan tehtävistä on työskennellä sen eteen, että nuoret voivat luottaa saavansa kohtuullisen eläkkeen.

Elomaa vakuuttaa, että järjestelmään voi luottaa. Sitä kehitetään jatkuvasti, ja ennusteita tehdään vuosikymmenien päähän.

Eläkerahastoissa on varoja kaikkia varten, sillä sukupolvet ovat kytköksissä toisiinsa.

- Sanonkin lapsilleni, että opiskelkaa ja tehkää töitä, jotta saatte omanne ja minun eläkkeeni maksettua, naurahtaa Elomaa.