Alustatalous tuo näkyväksi työelämän muutosta

26.04.2018

Työn tekemisen muodot ja työsuhteet monipuolistuvat tulevaisuudessa. Työelämään tulee lisää joustavuutta, teknologian kehittymisen myötä työnkuvat muuttuvat eikä työ ole enää yhtä sidoksissa aikaan ja paikkaan kuin ennen. Työn murros ei tapahdu samassa tahdissa vaan vaihtelee aloittain. Digitalisaation tuomat muutokset näkyvät toisilla aloilla jo nyt ja toiset puolestaan säilyvät vielä pitkään muuttumattomina.

- Tämä erilainen muutostahti ja erilaiset toimintaympäristöt on pidettävä mielessä, kun työelämää kehitetään. Näin varmistetaan, että eri alojen osaajat pysyvät mukana muutoksessa. Alustojen hyödyntäminen näyttää painottuvan yrittäjyyteen, painottaa erityisasiantuntijamme Janne Pelkonen.

Työn murroksen myötä teknologiaa hyödyntävien ammattien ja logistiikan, mutta myös läsnäoloa ja vuorovaikutusta vaativien töiden, kuten hoiva-alan, arvioidaan yleistyvän. Työn muuttuminen yhä moninaisemmaksi tuo muutostarpeita monelle saralle yhteiskunnassa.

Alustoille yhteisiä pelisääntöjä?

Työn muuttumisesta yksi ilmentymä on alustatalous. Digitaalisen alustan välityksellä yksityishenkilöt tai yritykset voivat myydä tuotteita, palveluita tai muutoin hankkia ansioita. Alustatalous ja keikkatyö ovat ilmiöinä vielä vähäisiä, mutta niiden ennakoidaan yleistyvän tulevaisuudessa. Tilastokeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan noin 0,3 prosenttia suomalaisista sai vähintään neljäsosan ansioistaan digitaalisten alustojen kautta vuonna 2017. Yleisintä tämä oli kuitenkin yksinyrittäjille, joista 1,4 prosenttia oli saanut merkittäviä tuloja alustojen kautta.

Alustatyö tuo joustavuutta työn vastaanottamiseen. Digitaaliset alustat poikkeavat toisistaan huomattavastikin. Työ voidaan tehdä muutamassa sekunnissa kotoa käsin, ja useita työntekijöitä voidaan koota globaalisti yhteen.

- Alustataloudessa on kehitettävää, koska alustojen käyttäjillä ei ole välttämättä yhdenmukaisia oikeuksia ja velvollisuuksia. Niiden erilaisuus tekee kehittämisen haasteelliseksi ja työelämän pelisääntöjen sopiminen kansallisen ja globaalin näkökulman ristipaineessa on pulmallista. Ideaalina voisi olla, että alustojen käyttäjät mahdollistettaisiin vapaammin, mutta myös reilummin. Työn kysyntä sekä tarjonta voisivat kohdata entistä paremmin, Janne Pelkonen sanoo.

- Nyt alustatalous on vielä marginaalinen ilmiö, josta hankitaan lähinnä lisätuloja. Mikäli tulevaisuudessa tulot hankittaisiin enemmän eri alustoilta olisi tärkeää, että ne eivät asettaisi esimerkiksi työn suorittajia eriarvoiseen asemaan, Pelkonen jatkaa.

Alustatalous muuttaa käsitystä työnantajan ja työntekijän suhteesta, sillä alusta toimii usein työn mahdollistajana, mutta työn suorittaja ei useinkaan ole työsuhteessa alustan omistajaan. Myös alustan kautta saadut tulot jäävät vielä pääosin pieniksi tai verottajan näkökulmasta jopa harmaan talouden piiriin.

- Työn tekemisen tulisi olla jatkossakin kannattavaa ja taata riittävä toimeentulo. Näin myös työeläke kasvaisi tulevaisuudessakin ansioista ja kerryttäisi ihmisille vanhuuden turvaa, Janne Pelkonen toteaa.

Nyt kaivataan dialogia työn tulevaisuudesta

Työelämän muutos merkitsee myös sosiaaliturvan uudistamista. Työeläkejärjestelmässä on aikojen saatossa huomioitu muuttuneet olosuhteet ja järjestelmää on tuunattu eläkeuudistuksilla. Sosiaali- ja terveysministeriön epävirallinen työryhmä on viime marraskuusta alkaen tarkastellut yrittäjien eläkelain YELin kehittämistarpeita ja ratkaisuvaihtoehtoja. Työryhmä työskentelee tämän vuoden loppuun asti.

- Yrittäjien eläkelakia ei ole muutettu perusteellisesti sen jälkeen, kun se tuli voimaan 1970. Tässä on tunnistettu uudistamistarve. Tulevaisuudessa haasteena on uuden työn syntyminen eri tavoin palkansaajan ja yrittäjyyden välimaastoon sekä ylipäänsä yrittäjien riittävä sosiaaliturva, Pelkonen sanoo.

- Työelämä ei muutu hetkessä. Nyt onkin tärkeää käydä dialogia mahdollisimman monen tahon kesken ja pitkäjänteisesti työn tulevaisuudesta ja sen vaikutuksista, Janne Pelkonen kannustaa.