Ammatillinen kuntoutus auttaa takaisin työhön, mutta ei voi paikata puuttuvaa hoitoa

14.06.2021

Ammatillista kuntoutusta työeläkevakuuttajilta hakevien määrä kääntyi viime vuonna hivenen laskuun pitkän nousun jälkeen, mutta hylkäävien päätösten määrä on suhteessa kasvanut. Asiantuntijat näkevät ilmiön taustalla varsinkin mielenterveysongelmien yleistymistä ja heikosti toimivia tai puuttuvia hoitopolkuja. Myös työelämän murros näkyy.

Mari Kyyhkynen henkilökuva
"Kuntoutuksen tarkoitus on, että ihmiselle pystytään löytämään työtä, johon hän pystyy jäljellä olevalla työkyvyllään", toteaa Ilmarisen kuntoutuspalvelupäällikkö Mari Kyyhkynen.

Kun on todennäköistä, että työkyvyttömyys uhkaa jo lähivuosina ja arvioidaan, että kuntoutus auttaisi työssä jatkamista, työeläkevakuuttajat voivat myöntää työntekijälle tai yrittäjälle ammatillista kuntoutusta eli työeläkekuntoutusta. Se on hyvä keino välttää tai lykätä työkyvyttömyyttä.

Päämääränä aina paluu työhön

‒ Ammatillisella kuntoutuksella voidaan tukea henkilön paluuta työhön pitkittyneen sairauden jälkeen. Jos kirvesmiehen olkapää on rikki, hän ei voi enää tehdä työtä kirvesmiehenä. Sen sijaan hän voi tehdä jotain muuta työtä. Sitä pystymme etsimään hänelle ja tarjoamaan tarvittaessa koulutusta, Ilmarisen kuntoutuspalvelupäällikkö Mari Kyyhkynen konkretisoi.

‒ Mielen sairauksissa tämä ei aina ole yhtä suoraviivaista. Esimerkiksi toistuva masennus voi näyttäytyä työssä kuin työssä. Kuntoutuksen tarkoitus on, että ihmiselle pystytään löytämään työ, johon hän pystyy jäljellä olevalla työkyvyllään. Mielen sairauksissa haaste on, että sairaus voi toistua. On vaikea arvioida, paljonko mielenterveyteen voidaan vaikuttaa työtä muokkaamalla tai sitä vaihtamalla.

Keva: hakijoiden taustoissa ei olennaisia muutoksia

Kuntien, valtion ja kirkon työeläkevakuuttaja Keva sai viime vuonna noin 3300 hakemusta, joissa haettiin ammatillista kuntoutusta. Noin joka neljäs hakemus hylättiin. Tämän vuoden tammi-maaliskuussa hylkäysten määrä nousi Kevassa yli 34 prosenttiin. Yksityisten alojen työeläkevakuuttajat hylkäsivät viime vuonna noin 35 prosenttia ammatillisen kuntoutuksen hakemuksista.

‒ Mielenterveyssyillä kuntoutusta hakeneiden asiakkaiden määrä on noussut, mutta muuten asiakaskunnassa ei meillä ole tapahtunut oleellisia muutoksia. Kevassa keskivertokuntoutuksen hakija on hoitoalalla työskentelevä nainen, joka on keskimäärin 46-vuotias, Kevan johtajaylilääkäri Tuula Metsä katsoo tilastoja.

Hakemukset mielenterveyssyistä kasvussa

Ammatillista kuntoutusta haetaan eniten tuki- ja liikuntaelinsairauksien perusteella. Mielenterveyssyyt ovat kuitenkin viime vuosina olleet kasvussa myös kuntoutushakemuksissa. Sama on nähty vielä selvemmin työkyvyttömyyseläkehakemuksissa.

Kaikista ammatillisen kuntoutuksen hakemuksista 41 prosenttia (8235 hakemusta) tehtiin viime vuonna tuki- ja liikuntaelinsairauksien perusteella. Mielenterveyden sairauksien perusteella ammatillista kuntoutusta haettiin 27 prosentissa (4941) hakemuksista. Ammatilliseen kuntoutukseen haki Eläketurvakeskuksen tuoreen julkaisun mukaan 18 300 ihmistä vuonna 2020. Luku koskee kaikkia työeläkevakuuttajia yhteensä. Vuonna 2019 vastaavat osuudet ovat 47 prosenttia ja 23 prosenttia.

Korona-aika vähentänyt kuntoutushakemuksia

‒ Mielenterveysperusteiset hakemukset ovat yleistyneet meilläkin, kertoo Ilmarisen Kyyhkynen.

‒ Korona-aika on näkynyt siinä, että kuntoutushakemusten määrät ovat vähän laskeneet. Tietyillä aloilla ihmiset ovat olleet paljon lomautettuina, eikä kuntoutuksen tarpeeseen ole siksi kiinnitetty huomiota, Kyyhkynen arvelee.

Ei vielä työkyvyn menetyksen uhkaa

Kevan Metsä ottaa tarkempaan syyniin helmikuun 2021 tilanteen. Silloin ammatillisesta kuntoutuksesta tehtiin Kevassa vajaat 470 ratkaisua. Hakijoista 115 sai hylkäävän päätöksen. Noin kaksi kolmesta hylkäyksestä johtui siitä, että työkyvyn menetyksen uhkaa ei katsottu olevan. Suurimmassa osassa hylkäyksistä hakijan työkykyä ei arvioitu niin huonoksi, että hän joutuisi jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle lähivuosina ilman ammatillista kuntoutusta. Joissain tapauksissa hylkäykseen päädyttiin siksi, että kuntoutuksen ei vielä katsottu olevan ajankohtaista esimerkiksi siksi, että hoidot olivat kesken.

Joka viides hylkäys johtui siitä, että työkyvyttömyyden uhka kyllä oli olemassa. Sen sijaan ei nähty, että siihen pystyttäisiin vaikuttamaan ammatillisella kuntoutuksella.

‒ Takana voi jo olla muita kuntoutus- tai ammatillisen kuntoutuksen jaksoja, ja on katsottu, että kuntoutuksella ei enää voida vaikuttaa henkilön työkykyyn, Metsä selittää.

Työkyvyttömyyden uhka viiden vuoden sisällä

Kaikilla työeläkevakuuttajilla suurin ammatillisen kuntoutuksen hakemusten hylkäämisen syy vuonna 2020 oli se, että hakijalla ei katsottu olevan työkyvyttömyyden uhkaa. Työkyvyttömyyden uhka on tilanne, jossa työntekijälle olisi todennäköisesti myönnettävä täysi tai osittainen työkyvyttömyyseläke viiden seuraavan vuoden aikana, vaikka lääketieteellisen hoidon ja lääkinnällisen kuntoutuksen mahdollisuudet otetaan huomioon.

Pohjalla on aina hoitavan lääkärin arvio toiminta- ja työkyvystä. Kun työeläkevakuuttajan asiantuntijalääkäri arvioi kuntoutuksen tarvetta ja sen mahdollista tehoa, hän peilaa lähtötietoja vakiintuneeseen ratkaisulinjaan ja lainsäädäntöön.

Diagnoosi ja hoito oltava taustalla

‒ Olennaista on, että ammatillisen kuntoutuksen hakija on saanut vaivoihinsa lääkäriltä diagnoosit ja että hän on saanut hoitoa. Tämä on tärkeää. Jos hoitoa ei ole ollut eikä hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa ole tehty, henkilön tilannetta ei voida arvioida, kun hänen kuntoutushakemustaan käsitellään. Ei tiedetä, olisiko kuntoutuksesta hyötyä, ja kun tutkimukset ja hoito ovat kesken, työkyvyttömyyden uhkaa ja kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta ei välttämättä voida arvioida. Pitää olla käsitys, että ihminen pääsisi kuntoutuksen avulla takaisin työelämään, Metsä ja Kyyhkynen painottavat.

‒ Sairaus voi myös olla sen verran lievä, että se ei johtaisi nopeasti työkyvyttömyyteen, vaikka haittaakin merkittävästi elämää. Myös diagnoosit voivat olla epämääräisiä. Silloin niiden perusteella ei voida päätellä, onko työkyvyttömyyden uhka todennäköinen, Metsä huomauttaa.

‒ Hoitavien lääkäreiden voi olla ylipäätään hankala arvioida työkykyä. Lääkärin koulutuksessa painottuvat sairaudet, ei työkyvyn tai sen ylläpitämisen ymmärtäminen, Metsä toteaa.

Kokonaisarvio: kuntoutuksen oltava tarkoituksenmukaista

Jonkin verran hylkäyksien syynä on yleistynyt se, että kuntoutusta ei pidetä tarkoituksenmukaisena. Pelkästään työkyvyttömyyden uhka ei riitä ammatillisen kuntoutuksen myöntämiseen.

Kun työeläkevakuuttajalla arvioidaan kuntoutuksen hyötyjä, otetaan huomioon ihmisen ammatti, ikä, koulutusta, hänen työhistoriansa ja hänen näkemyksensä siitä, millaisesta kuntoutuksesta hänelle olisi hyötyä. Mikä auttaisi häntä pärjäämään työtehtävissään, työllistymään toisiin tehtäviin tai jopa uuteen ammattiin?

Ammatillinen kuntoutus ei kuitenkaan voi paikata heikkoa hoitoa tai sosiaaliturvan aukkoja.

Psykiatristen palvelujen niukkuus näkyy

Tuula Metsä henkilökuva
"Varhaisen vaiheen hoitomuotoja on aivan liian vähän tai ne puuttuvat kokonaan", toteaa Kevan johtajaylilääkäri Tuula Metsä.

Vakuutuslääkärit ovat pohtineet, mitä hylkäysten kasvun taustalla voisi olla, kertoo Kevan Tuula Metsä. Hänen mielestään se liittyy mielenterveyssyistä tehtyjen kuntoutushakemusten määrän kasvuun, ja taustalla on systeeminen ongelma: liian vähän psykiatrisia palveluja. Jos hoitoon ei päässyt, ei ole diagnoosia eikä näyttöä siitä, että hoitoa auttaa – eikä voida arvioida, auttaisiko ammatillinen kuntoutus. Noidankehä on valmis.

‒ Varhaisen vaiheen hoitomuotoja on aivan liian vähän tai ne puuttuvat kokonaan. Ihmiset jonottavat kuukausikaupalla ensimmäiseen hoitokontaktiin. Diagnoosit ja hoidot pitäisi olla lääkärin ohjauksessa ja seurannassa, ja psykiatriaan erikoistuneita lääkäreitä on liian vähän.

Hatara järjestelmä mielenterveyspotilaalle

Metsä on taustaltaan psykiatri, joka on työskennellyt ennen Kevaa muun muassa Keski-Suomessa ja Kanta-Hämeessä johtaen psykiatrian palvelualueita. Hänen mielestään mielenterveyspotilaat ovat heikoilla. He hakevat apua työeläkejärjestelmän kautta, kun eivät sitä muuten saa.

‒ Luen jonkin verran lausuntoja, joiden perusteella ammatillista kuntoutusta haetaan. On hurjaa, että kuntoutusta tai kuntoutustukea haetaan niin, että 300 sairauspäivän aikana ihminen ei ole saanut käytännössä minkäänlaista hoitoa. Hän on vain ollut sairauslomalla, ja hoitosuunnitelma sekä kuntoutussuunnitelma puuttuvat. Hoito- ja kuntoutussuunnitelman on oltava realistinen ja ajan tasalla, jotta työhön paluu onnistuu. Suunnitelmien tulisi olla pakollisia, kun kuntoutustuki eli määräaikainen työkyvyttömyyseläke myönnetään. Pakollisuus olisi kirjattava lakiin.

Ilmarisen Mari Kyyhkynen vahvistaa Metsän havaintoja.

‒ Myös meidän psykiatrimme mukaan osalla ammatillisen kuntoutuksen hakijoista hoidot ja muu kuntoutus on puutteellista.

Paljon on siis kiinni hoitopolusta, ja varsinkin mielenterveyspotilaalle järjestelmä on hatara.

Marssijärjestys: muut keinot koetettava ensin

Mari Kyyhkynen nostaa esiin sen, että ennen ammatillisen kuntoutuksen hakemista olisi käytävä läpi sitä edeltävät keinot.

‒ Olemme eläkelaitoksissa tuoneet ammatillista kuntoutusta työnantajien tietoon ja painottaneet, että liikkeelle on syytä lähteä varhain. Tiedetään, että työhön paluu vaikeutuu, mitä pidempään työstä on poissa.

‒ Tämä voi näkyä ennenaikaisena työeläkekuntoutuksen hakemisena. Saamme hakemuksia, joissa Kelan osasairauspäiväraha olisi kyseisellä hetkellä oikeampi reitti takaisin työhön. Osasairauspäiväraha ja työterveyshuollon työkokeilu ovat yleensä ensisijaisia. Niiden mahdollisuutta pitäisi pohtia ennen työeläkekuntoutukseen hakeutumista, Kyyhkynen muistuttaa.

Muutoksia tarvitaan myös työpaikoilla

‒ Olemme myös huomanneet, että työpaikoilla ei välttämättä osata tehdä kuntoutettavien työtehtäviin riittäviä muutoksia silloin, kun tuetaan ihmistä palaamaan omaan työhönsä työkokeilun avulla. Jotain on muutettu, mutta ei tarpeeksi, tai muutokset eivät jatku työkokeilun jälkeen, Kyyhkynen kuvaa.

Kuntoutuksen keinot

Työeläkekuntouksen keinoista kerroimme tarkemmin kuntoutusprosessia kuvaavassa jutussa Miten työeläkekuntoutus alkaa ja etenee, jos sairastun?

‒ Meillä näkyy osin se, että henkilö palaa omaan työhönsä, mutta ei pystykään jatkamaan siinä kovin pitkään. Sitten haetaan kuntoutusta uudelleen. Pyrimme viestimään työnantajille päin entistä paremmin, millaisia tilapäisiä tai pitkäkestoisia muutoksia tarvitaan, Kyyhkynen kertoo.

Työn murros näkyy ja huolettaa

Myös työelämän murros heijastuu ammatillisen kuntoutuksen hakemuksiin.

Tuula Metsä ja Mari Kyyhkynen ovat molemmat huolissaan työelämän ja työn tekemisen tapojen muutosten vaikutuksista. Niin sanottuja aputöitä ei käytännössä ole. Kaikkien on oltava ammattilaisia, tuottavia ja tehokkaita. On vaikea olla mukana työelämässä ja yhteiskunnassa, jos siihen ei syystä tai toisesta pysty.

Onko työeläkeyhtiö viimeinen oljenkorsi?

Tuula Metsä näkee hylkäysten määrän kasvun viestinä: ihminen ei ole saanut apua niiltä luukuilta, joilta apua olisi pitänyt saada.

‒ Työeläkeyhtiön ammatillinen kuntoutus on monelle mielenterveyden sairauksista kärsivälle ikään kuin viimeinen oljenkorsi. Eläkejärjestelmällä ei kuitenkaan voida paikata puuttuvaa hoitoa.

Teksti: Riitta Gullman

*** *** ***

Monta tahoa: työeläke-, liikenne- ja tapaturmavakuuttajat sekä Kela

Ammatillista kuntoutusta järjestävät työeläkevakuuttajien lisäksi myös Kela sekä liikenne- ja tapaturmavakuutusyhtiöt. Siksi työeläkevakuuttajien järjestämästä kuntoutuksesta käytetään usein termiä työeläkekuntoutus. Liikenne- ja tapaturmavakuuttajat ovat työeläkevakuuttajiin nähden ensisijaisia ammatillisen kuntoutuksen järjestäjiä.

Ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu työelämään jo vakiintuneille henkilöille. Jos työhistoriaa ei ole tarpeeksi, ammatillista kuntoutusta voi hakea Kelasta.

*** *** ***

Työeläkekuntoutuksen kolme perustetta

Lain mukaan työeläkekuntoutus on tarkoitettu työhön paluuseen. Sitä voidaan myöntää kolmen perusteen täyttyessä:

1. Työeläkekuntoutuksen pitää perustua sairauteen. Hakijalla on oltava diagnoosi tai diagnoosit, hänen on pitänyt sairauslomien lisäksi saada hoitoa, hänellä on oltava hoitosuunnitelma ja lääkärin arvio kuntoutuksen tarpeesta. (Miten työeläkekuntoutus alkaa ja etenee, jos sairastun?)

2. Hakijaa pitää uhata vähintään osatyökyvyttömyyseläke viiden vuoden kuluessa.

3. Kuntoutuksen on oltava tarkoituksenmukaista, eli että se lykkää eläkkeelle siirtymistä. Se tarkoittaa, että kuntoutuspäätöstä tehdessä arvioidaan henkilön ikää, ammattia, koulutusta, työhistoriaa, suunniteltua työkokeilua ja mahdollista koulutusta. Olisiko todennäköistä, että hän voisi palata kuntoutuksen jälkeen työhön tai hänen terveydentilalleen paremmin sopiva työ löytyisi?