Ammattina kuntoutusasiantuntija

17.11.2015

Juttusarjassamme esittelemme työeläkealan tyypillisiä ammatteja ja kerromme, minkälaiset ihmiset ovat mukana hoitamassa kaikkien suomalaisten lakisääteistä eläketurvaa. Kuntoutusasiantuntijan työstä kertoo Suvi Tella Varmasta.

Mitä työhösi kuuluu? Kuva: Suvi Tella

Autan asiakasyrityksiemme työntekijöitä jatkamaan työelämässä sairaudesta huolimatta hyödyntäen ammatillisen kuntoutuksen keinoja. Lisäksi tuen asiakasyritystä ja työterveyshuoltoa löytämään ratkaisuja, joiden avulla sairastunut ihminen voi jatkaa työelämässä.

Millainen on työurasi?

Työurani aloitin vuonna 2001 tekemällä sosiaalityöntekijänä Mikkelin kaupungilla ja myöhemmin Ikaalisten kylpylässä ja Kuntoutus Peurungassa, jossa toimin mm. Kelan kurssien parissa. Järjestömaailmaan tutustuin työskennellessäni Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:ssä lomasihteerinä sekä suunnittelijana Terveyden edistämisen keskuksessa (Tekry), josta sitten tulin Varmaan takaisin kuntoutuksen pariin vuonna 2010.

Mitä olet opiskellut?

Olen valmistunut vuonna 2002 sosionomiksi (AMK) ja työn ohessa tehnyt ylemmän sosionomin ammattikorkeakoulututkinnon 2008.

Mistä taidoista erityisesti on ammatissasi hyötyä?

Tärkeitä ovat sosiaaliset, yhteistyö- ja koordinointitaidot sekä paineensietokyky. Lisäksi kuntoutustyössä pitää pystyä hahmottamaan sen hetkisillä tiedoilla hieman pidemmälle tulevaisuuteen, mitkä keinot auttavat ihmistä pysymään edelleen työelämässä.

Työ on pitkälti yksilöiden, yritysten ja työterveyshuoltojen ohjausta ja neuvontaa. Lisäksi koulutamme paljon eri foorumeilla, joten esiintymistaitoja vaaditaan myös.

Millainen on kuntoutusasiantuntijan työympäristö ja tulevaisuus?

Viisi vuotta sitten ihmiset olivat enemmän eläkkeelle suuntautuneita ja ammatillinen kuntoutus alkoi myöhäisemmässä vaiheessa kuin nyt, usein vasta sairaspäivärahakauden loppuvaiheessa.

Nykyisin ammatillinen kuntoutus alkaa huomattavasti varhemmin, mikä on mielestäni edesauttanut kuntoutuksen onnistumista. Siitä kiitos työterveyshuollon, yritysten ja sosiaalivakuuttajien tiivistyneen yhteistyön sekä tehtyjen lakimuutosten, kuten 30-60-90 päivän säännöksen. Vaikutusta on varmasti ollut myös sillä, että on puhuttu paljon työurien pidentämisestä.

Työkykyjohtaminen on tämän päivän sana ja on ilo huomata, miten monella saralla tehdään töitä sen eteen. Työpaikoilla ollaan paljon valveutuneimpia ja lainsäätäjäkin on tehnyt ratkaisuja tukeakseen nopeampaa työhön paluuta työkyvyttömyyden uhatessa. Nykyisin voidaan antaa myös suoraan työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä päätös ammatillisesta kuntoutuksesta, kun sen kriteerit täyttyvät. Se on tuonut lisää ihmisiä kuntoutukseen piiriin.

Millaisia haasteita kohtaat työssäsi?

Heikko taloustilanne näkyy työssämme. Nykyinen työllisyystilanne tekee työkokeilupaikkojen etsimisestä haastavaa. Tässä tulee mukaan alueelliset erot, kun toisilla alueilla on helpompi työllistyä kuin toisilla.

Lisäksi yt:t ovat kohdentuneet erityisesti aloille, joissa työntekijöillä on heikko koulutustausta, joten usein ammatillisen kuntoutuksen avulla edetään kouluttautumiseen saakka. Toisaalta meillä on ammatillisen kuntoutuksen piirissä hyvin korkeasti koulutettuja, joille puolestaan kouluttautuminen ei ole ratkaisu työelämässä jatkamiselle. Lisäksi iäkkäämpiä työntekijöitä on entistä vaikeampi saada takaisin työelämään.

Maahanmuuttajien erilaiset tarpeet tulevat näkymään työssämme. Heidän kanssaan saatetaan joutua käymään läpi enemmän ihan perusteita, jotta saadaan heille valmiuksia työelämään.

Työelämän murros tuo myös uudenlaista pohdittavaa. Kelan kuntoutuksen väheneminen tulee luomaan painetta työeläkekuntoutukselle sekä TE-toimistojen palvelujen väheneminen kuntoutuksen jälkeiselle työllistymiselle.

Miten neuvoisit yrittäjiä ja pienempiä työnantajia?

Yrittäjille sanoisin, että pidä itsestäsi ja työkyvystäsi huolta. Yrittäjät ovat sinnittelijöitä ja hyvin sisukkaita. Harkitkaa, onko parempi, että on pienen hetken sairauslomalla ja huolehtii itsensä kuntoon kuin on sairaana töissä, mikä saattaa kostautua myöhemmin työkyvyttömyyseläkkeen uhkana. Huolehtikaa myös siitä, että YEL-työtulo on riittävällä tasolla, sillä sen perusteella lasketaan eläke- ja sosiaaliturva YEL-maksun lisäksi.

Myös pienempien työnantajien on hyvä miettiä valmiiksi prosesseja, miten toimitaan kun työntekijää uhkaa sairaus ja työkyvyttömyys. Kannattaa huolehtia, että työterveyshuolto on käytettävissä. Sieltä saa apua ja kumppanin työkykyä uhkaavissa tilanteissa.

Minkälaisia vaikutuksia työeläkekuntoutuksella on?

Työllämme on vaikutusta niin yksilölle, yritykselle kuin yhteiskunnallekin. Tärkeintä on saada ihminen takaisin työelämään. Jos lopputuloksena on yksilön työhön paluu, se on win-win-win tilanne kaikkien kannalta.

Tämä tarkoittaa myös säästöjä eläkemenoissa. Jos henkilö pysyy työelämässä kuntoutuksen jälkeen kahdenkin vuoden ajan, kuntoutukseen käytetyt rahat on maksettu takaisin. Viime vuonna kuntoutustyöllä säästettiin Varmassa eläkemenoja noin 351 miljoonaa. Tähän siis kannattaa satsata!

Nähtävissä on, että tulevina vuosina kuntoutuksen määrät kasvavat ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrät puolestaan laskevat. Tänä vuonna Varmassa kuntoutushakemukset ovat kasvaneet viidellä prosentilla.

Ihmiset, joilla on työkyvyttömyyttä, nähdään liian usein uhkana ja riskinä. Heidät tulisi nähdä voimavarana. Heillä on runsaasti osaamispääomaa olemassa, täytyy vaan löytää oikeanlainen väylä, millä heidät saadaan tuettua pysymään työelämässä. Näillä satsauksilla saadaan aikaan vaikuttavia tuloksia; yritysten maksuluokat ja sairauspoissaolot sekä työkyvyttömyyseläkkeisiin kohdistuvat eläkemenot pienenevät.

Mitkä asiat tekevät työstäsi mielenkiintoisen?

Tässä saa olla mukana ihmisten elämässä. Vaikka työntekijällä on työkyvyn alenemista, niin se ei tarkoita työelämän loppua vaan yhdessä löydämme erilaisia muotoja jatkaa.

Työ on mielenkiintoista, kun pitää miettiä miten erilaisia töitä tehdään ja millaisia haasteita on eri toimialoilla. Pääsen työskentelemään monen eri tahon kanssa. Pidän työstäni, koska tässä työssä yhdistyy monta alaa, kuten sosiaalityö, aikuiskasvatus, terveyden edistäminen ja liiketoiminta.

Kerro sellainen saavutus työssäsi, josta olet erityisen ylpeä?

Jokainen onnistunut työhön paluu on palkitsevaa! Parasta työssä on ehdottomasti se, kun näkee miten työntekijä löytää uuden alun jatkaa työelämässä vaikeista sairauksistakin huolimatta ja näin hänen elämänlaatunsa paranee.

Yksilön onnistumisen myötä myös yritys onnistuu ja saa pidettyä osaavan työntekijän yrityksessä. Sairastuminen ja mahdollinen ammatin menettäminen on kriisi, jonka jälkeen ihminen joutuu ajattelemaan elämänsä uusiksi. On hienoa nähdä miten ihminen löytää voimavaransa vaikeassakin tilanteessa. On ilo olla matkakumppanina sen nivelvaiheen yli.