Digipalvelujen kehittäminen tasapainoilua säädösten kanssa

19.06.2018

Työeläkealalla käsitellään ihmisten terveydentilaan ja toimeentuloon liittyviä henkilötietoja. Tietosuojaan ja tietoturvaan suhtaudutaan alalla siksi hyvin vakavasti. Samalla digitaalisia mahdollisuuksia pitää voida hyödyntää.

Kuvituskuva: Uusia työtapoja

Digitalisaation tuomat mahdollisuudet käyttää datamassoja paremmin asiakkaiden hyödyksi kiinnostaa työeläkealaa. Ala tasapainoilee tiukan lainsäädännön, palvelujen kehittämisen ja yhä edistyksellisemmän analytiikan ristipaineissa.

‒ Työeläkeyhtiössä lähestytään asioita pääsääntöisesti riskien kautta. Katsomme, että lainsäädäntö sanoo näin, ja otamme sitten varmuuden vuoksi vielä pari askelta taaksepäin. Pyrimme kuitenkin käyttämään ne mahdollisuudet, joita meille on annettu, Elon tietohallintojohtaja Aaro Mutikainen tiivistää.

‒ Jokaisen on silloin omassa tehtävässään ymmärrettävä, mitä mahdollisuuksia digitalisaatio antaa ja minkä verran liikkumavaraa meillä on.

Tietomassoista tukea alakohtaiseen ennakointiin

Palvelukehityksessään yhtiöt ryhmittelevät ja yhdistelevät tietoja suuremmiksi kokonaisuuksiksi niin, että henkilötaso katoaa. Yksittäisiä henkilöitä ei voida tunnistaa, mutta esimerkiksi toimialatason tietoa voidaan saada ennakoinnin tueksi. Tarkemmin yhtiöt eivät halua puhua kehitystyöstään, sillä ne ovat kilpailutekijöitä.

Ilmarisen digijohtaja Jukka Hirvinen painottaa, että yhtiöt käyttävät henkilötason tietoa vain niissä asiointiasioissa, joissa ne ovat asian selvittämiseksi tarpeen ja lain sallimia.

‒ Sääntely tuo väistämättä hidasteita ja rajoituksia, mikä voi olla hyväkin asia. Voi tosin epäillä, että säätelyäkään ei ole tehty alun perin senkaltaiseen maailmaan, johon nyt ollaan menossa. Se asettaa paineita sääntelyn puolelle.

Terveystietojen näkyvyys kiperä kysymys

Eläkesäätiöiden ja -kassojen palveluyhtiö Poraston tietohallintojohtaja Petri Suhonen ottaa esiin keskusteluyhteyden lainsäätäjän kanssa.

‒ Ymmärrämme alalla hyvin, että ihmisten terveystietoja voidaan nähdä vain rajatusti. Keskeisten tietojen on kuitenkin oltava saatavilla silloin, kun niitä tarvitaan asiakkaan asioiden hoitamiseksi.

‒ Digitalisaatio etenee joka tapauksessa. Palveluita rakennetaan. Kun ne ovat saatavilla 24/7, sekä kansalaisten että yritysten elämä on helpompaa. Digitalisaation vahva hyödyntäminen edellyttää sitä, että lainsäädäntö mahdollistaa sen.

‒ Viime aikoina olemme päässeet hyvään debattiin viranomaisten kanssa tässä terveystietojen näkyvyydessä työeläkealalla. Keskusteluyhteys on löydetty, ja se on hyvä asia.

Paperikansiot kulkevat paikasta toiseen

Potilastietojen liikkuminen työeläkeyhtiöiden ja esimerkiksi lääkäriasemien välillä on lainsäädännöstä johtuen vielä perin juurin perinteistä. Varman Eläkepalveluista ja tietohallinnosta vastaava johtaja Tiina Kurki kertoo esimerkin.

‒ Joudumme pyytämään tiedot paperilla. Saamme kansioon sidotun nipun papereita, jotka skannataan ja saadaan siten sähköiseen käsittelyyn. Sama tapahtuu myös toisinpäin: kun lääkäriasema pyytää meiltä papereita, ne tulostetaan, sidotaan mappiin ja lähetetään tarvitsijalle.

Digi-Suomeen on vielä jonkin verran matkaa. Onneksi potilastietojen sähköistämisestä puhutaan.

Tämä on työeläkealan digitalisaatiota käsittelevän juttusarjamme toinen osa. Ensimmäinen osa: Digitaalisuus tuo nopeutta ja täsmäpalveluja

Lähteet: juttua varten haastatellut henkilöt

Teksti: Riitta Gullman