Eläkeläisköyhyyteen monia syitä – entä työeläkeindeksi?

23.05.2017

Eläkeläisten toimeentulovaikeudet ovat viime aikoina olleet esillä julkisessa keskustelussa. Eläkeläisköyhyyden laajuus ja sen ratkaisut halutaan selvittää. Työeläkeindeksi nostetaan usein tikun nokkaan toimeentulovaikeuksien lähteenä ja ratkaisuna. Johtava ekonomistimme Reijo Vanne analysoi, mitä tilastot kertovat eläkeläisköyhyyden kehityksestä. Kuinka monta eläkeläistä juuri työeläkeindeksi on painanut köyhyysrajan alle?

Tilastot kertovat nopeista muutoksista ja köyhyyden vähenemisestä

– Meneillään olevia aikoja ei tilastohistorian perusteella osaisi arvata köyhyysongelman esiinnousun ajankohdaksi. Köyhien eläkeläisten lukumäärä ja osuus eläkeläisistä ovat lähes yhtämittaisesti alentuneet vuosien 2007 ja 2008 jälkeen, sanoo Vanne.

Tilastokeskus on julkaissut vuotuisia tilastoja eläkeläisten pienituloisuudesta noin 30 vuoden ajalta, tuorein tieto vuodelta 2015. Pienituloisuuden raja eli köyhyysraja on alle 60 prosenttia koko väestön mediaanitulosta. Vuonna 2015 yksin asuvan pienituloisuusraja oli 1 185 euroa kuukaudessa ja kahden aikuisen kotitaloudessa 1 778 euroa kuukaudessa eli 889 euroa henkeä kohti.

Muutokset eläkeläisköyhyydessä ovat olleet nopeita. Köyhyyden huippu nähtiin vuonna 1990 ennen nykyistä työeläkeindeksiä eli ”taitettua indeksiä”, joka tuli voimaan 1996.

Tilanne korjaantui kuitenkin nopeasti. Koko 30 vuoden jaksolla kaikkein vähiten eläkeläisköyhyyttä oli heti vuonna 1993.

Seuraava eläkeläisköyhyyden huippu nähtiin finanssikriisin vuosina 2007 ja 2008, mutta prosenttiosuudet jäivät selvästi ennätysvuosia alemmiksi. Tämän jälkeen eläkeläisköyhyys on tarkasteluvuoteen 2015 mennessä vähentynyt.

Kuva: Pienituloisten eläkeläisten lukumäärä ja osuus eläkeläisistä vuosina 1987-2015

Työeläkeindeksikö painaa eläkeläisiä köyhyysrajan alapuolelle?

Se, kuinka paljon juuri indeksi on vaikuttanut eläkeläisten köyhtymiseen, vaatii tarkemman laskuharjoituksen. On verrattava työeläkeindeksin kehitystä ja köyhyysrajan muutosta tietyllä aikavälillä. Kumpikin elää vuosittain. Jos työeläkeindeksin muutos on pienempi kuin köyhyysrajan muutos, ne, jotka ovat niukasti köyhyysrajan yläpuolella, saattavat vuosien saatossa tippua rajan alapuolelle. Tuloväli, jota tällöin tarkastellaan, saattaa olla muutamia euroja.

Miten käy Maija Meikäläisen?

Laskelma: Maija Meikäläinen, jonka työeläke siirtyi köyhyysrajamääritelmän yläpuolelta sen alapuolelle vuosien 2007-2015 aikana

Maijan eläke päätyi köyhyysrajan suuruiseksi, vaikka se oli eläkkeelle jäädessä 7 euroa/kk silloisen rajan yläpuolella. Jotta näin tapahtuu, vuonna 2007 alkaneen työeläkkeen on täytynyt olla välillä 1147–1141 €/kk. Maija on yksi noin 200 eläkeläisestä, jotka kuuluvat tähän joukkoon. Ilmiö koskettaa siis hyvin pientä joukkoa esimerkkivuoden 2007 uusista eläkeläisistä.

Työeläkkeen jäädessä pieneksi sen päälle maksetaan kansaneläkettä. Maijan työeläkkeellä olisi vuonna 2007 saanut kansaneläkkeen, joka vuoden 2015 rahassa olisi noin 80 euroa kuukaudessa. Kansaneläke ei kuitenkaan vaikuta siihen, missä määrin työeläkeindeksi ja köyhyysraja ovat liikkuneet toisiinsa nähden.

Indeksi on myös nostanut köyhyysrajan yläpuolelle

Ajallinen tarkasteluväli vaikuttaa merkittävästi kuvaan indeksin ja köyhyysrajan mittelöstä eli millaisiksi maijameikäläisten tarinat rakentuvat.

– Jos tarkastellaan vuonna 2008 ja sen jälkeen eläkkeelle siirtyneitä, kukaan ei ole siirtynyt työeläkeindeksin takia köyhyysrajan alle. Työeläkeindeksi on nimittäin noussut nopeammin kuin köyhyysraja. Päinvastoin: indeksi on itse asiassa siirtänyt eläkkeensaajia köyhyysrajan paremmalle puolelle, Vanne kertoo.

Vuonna 2008 eläkkeelle jääneistä arviolta 700 on noussut rajan yläpuolelle. Siitä eteenpäin työeläkeindeksi on nostanut kunkin vuoden uusista eläkeläisistä muutaman sata köyhyysrajan alta sen yläpuolelle. Yhteensä lukumäärä on arviolta noin 4 000.

1,4 miljoonan eläkeläisen asemaan indeksi ei ole vaikuttanut

Jos tarkastelun lähtövuosi ulotetaan välille 1995–2006, köyhyysraja on noussut työeläkeindeksiä nopeammin. Jokaisen vuoden kohdalta voidaan arvioida niiden eläkeläisten lukumäärä, jotka ovat työeläkeindeksin takia mahdollisesti siirtyneet köyhyysrajan alle ja olivat edelleen eläkkeellä vuonna 2015.

Kaiken kaikkiaan enintään 31 000 vuonna 2015 eläkkeellä olleista on siirtynyt työeläkeindeksin takia köyhyysrajan alle. Noin 4 000 on kuitenkin noussut indeksin ansiosta rajan yläpuolelle.

Valtaosa eläkeläisistä kuuluu niihin, joiden asemaan työeläkeindeksi ei ole vaikuttanut lainkaan:

– 1, 4 miljoonaa eläkeläistä on samalla puolen köyhyysrajaa kuin eläkkeen alkaessa, jos työeläkeindeksi olisi ollut ainoa tulomuutoksiin vaikuttava tekijä – mitä se ei tietenkään ole, Vanne toteaa.

Yksin asuvine köyhyysraja

Työeläkeindeksi vain yksi tekijä eläkeläisen toimeentulon muutoksissa

– Julkisesta keskustelusta saa sen vaikutelman, että monet pitävät työeläkeindeksiä keskeisenä eläkeläisköyhyyden lähteenä. Kaikkia koskeva indeksimuutos näyttäytyy samalla parhaana työkaluna eläkeläisten kaikenlaisten toimeentulo-ongelmien poistamisessa.

– Yllä olevat laskelmatkin perustuvat teoreettiseen asetelmaan, jossa työeläke olisi ollut eläkeläisten ainoa tulo ja työeläkeindeksi ainoa tekijä, joka muuttaa tuloja. Todellisuudessa kansaneläkkeen ja verotuksen muutokset, puolison tulojen muutokset, leskeksi jääminen, pääomatulojen, ehkä joskus työtulojenkin muutos ovat myös vaikuttaneet siihen, miten eläkeläisten asema väestön tulojakaumassa on muuttunut, Vanne kertoo.

– Yleinen prosenttikorotus kaikkiin työeläkkeisiin korjaisi pienituloisten tilannetta vain vähän. Pienituloisilla osa eläkkeestä on Kelan eläkettä, johon korotuksella ei olisi vaikutusta, Vanne kertoo.

Sitä paitsi pieni eläke on usein vain osatekijä eläkeläisen toimeentulo-ongelmissa. Suuret asumis- ja sairausmenot ovat monien pienituloisten eläkeläisten toimeentulo-ongelmien syy.

Lue lisää

  • Mauri Kotamäen ja Olli Kärkkäisen selvityksen Mistä lääke eläkeläisköyhyyteen? mukaan politiikkatoimet kannattaisi suunnata Kelan eläkkeisiin. Kansaneläkkeen korottaminen olisi likimain 10 kertaa tehokkaampi ja takuueläkkeen korottaminen lähes 20 kertaa tehokkaampi keino eläkeläisten pienituloisuuden vähentämiseen kuin työeläkkeiden korottaminen.
  • Eläketurvakeskuksen toimeentulotutkimus kertoo työeläkeindeksin osuudesta eläkeläisten eläketulon muutoksista. Yhteensä 33 400 niistä 50 100 henkilöstä, jotka siirtyivät vanhuuseläkkeelle vuonna 1995, sai eläkettä edelleen vuonna 2015. Tämän joukon kokonaiseläketulo oli kasvanut reaalisesti 21 prosenttia. Työeläkeindeksi oli muuttunut 7,3 prosenttia samalla aikavälillä.
  • Kysymyksiä ja vastauksia työeläkeindeksistä