Eläkeläisköyhyyteen vaikuttavat menot ja tulot

23.02.2016

Työeläkeindeksin muuttaminen palkkaindeksiksi ei ole ratkaisu pienituloisten eläkeläisten toimeentulo-ongelmiin. Eläkeläisköyhyys kohdistuu yksin asuviin henkilöihin, joiden työeläke on pieni tai sitä ei ole lainkaan. Millaisia keinoja on parantaa näiden eläkeläisten toimeentuloa?
Indeksiä koskevassa keskustelussa on yhtenä näkökulmana ollut eläkeläisköyhyys. Millainen vaikutus työeläkeindeksin muuttamisella olisi pienituloiselle eläkeläiselle?

  • Esimerkiksi 1 000 euroa kuukaudessa lakisääteisiä eläkkeitä saavan eläkeläisen eläketulo koostuu noin 330 eurosta kansaneläkettä ja 670 eurosta työeläkettä.
  • Jos työeläkkeisiin tulisi jonain vuonna esimerkiksi yhden prosentin lisäkorotus, tällainen eläkeläinen saisi vajaat 7 euroa eli 0,67 prosenttia lisää kuukaudessa ennen veroja.
  • Sen sijaan 3 000 euron kuukausieläkettä saavalle tulisi 30 euroa eli koko prosentin lisää ennen veroja.

Suurimmat hyötyjät työeläkeindeksin muutoksesta olisivat ne eläkkeensaajat, joiden työeläke jo alun perin on korkeampi. Indeksimuutos johtaisi tuloerojen kasvuun eläkkeensaajien keskuudessa. Lisäksi indeksimuutos suurentaisi miesten ja naisten eläkkeiden eroa entisestään.
Työeläkeindeksin muuttaminen puoliväli- tai ansiotasoindeksiksi ei juurikaan vaikuttaisi pienituloisten eläkeläisten toimeentulo-ongelmiin.

Eläkeläisten asema verrattuna muuhun Eurooppaan

Miltä sitten näyttää eläkeläisten asema suomalaisten pienituloisten joukossa? Suomessa on 1,5 miljoonaa eläkeläistä.

  • Työeläkkeiden osalta miesten keskimääräinen työeläke oli 1 661 euroa ja naisten 1 232 euroa vuonna 2014.
  • Koko väestön osalta pienituloisuusraja (tulot alle 60 prosenttia väestön mediaanitulosta) oli yhden hengen taloudessa 14 300 euroa vuonna 2014 eli noin 1 190 euroa kuukaudessa (Tilastokeskuksen tulonjakotilasto).
  • Sen sijaan pienituloisimpaan kymmenykseen kuuluvilla oli käytettävissään rahatuloja keskimäärin 10 277 euroa vuodessa.

Eläkeläisistä pienituloisimpia ovat työeläkettä vailla olevat eläkeläiset. Eläkeläisten köyhyysriskissä on eroja eläkeläisryhmien kesken. Vanhemmissa ikäluokissa suurempi osuus eläkkeensaajista on naisia, joiden köyhyysriskiä lisää leskeytyminen pitkän elinajan mittaan sekä se, että työuran alkupuolella työeläkelait eivät vielä olleet voimassa. Eläkeläisiä, joiden tulot jäivät pienituloisuusrajan alle, oli noin 200 000 vuonna 2014. Määrä supistui 15 000:lla vuodesta 2013. Pienituloisista eläkeläisistä noin 40 prosenttia on 75 vuotta täyttäneitä naisia.
Pienituloisten eläkeläisten käytettävissä olevat rahatulojen mediaani oli 12 980 euroa. Puolella pienituloisista eläkeläisistä oli siis mediaania vähemmän ja puolella sitä enemmän rahatuloja.

Kaikkein pienituloisimpien joukossa eläkeläisiä on vähän. Jokaiselle Suomessa asuvalle eläkkeensaajalle on taattu vähintään 766,85 euron suuruinen kuukausitulo takuueläkkeen muodossa. Takuueläkkeen saajia oli 101 500 vuoden 2014 lopulla. Heistä noin puolet oli yli 60-vuotiaita.
EU:n sosiaalisen suojelun komitean raportti mittaa eläkeläisten tuloja ja elintasoa. Raportin mukaan vuonna 2012 köyhyysriskirajan alle jäi EU-maissa keskimäärin 13,8 prosenttia 65 vuotta täyttäneistä. Suomessa osuus oli 16,1 prosenttia.

EU-maissa pienituloisiksi katsotaan ne, joiden tulot jäävät pienemmiksi kuin 60 % mediaanitulosta. Selkeämmin köyhyyttä kuvaa tarkastelu 40 prosentilla mediaanista, jolloin Suomessa eläkeläisköyhyys olisi yksi Euroopan matalimmista. Tämän rajan alle jäi yli 65-vuotiaista alle prosentti. Vastaava luku EU:ssa on keskimäärin 2,5 prosenttia. Raportti julkaistiin viime vuoden lopulla eikä siinä ole huomioitu eläkeuudistusta.

Miten parantaa eläkeläisten toimeentuloa?

Kaikkein pienituloisempien eläkkeensaajien asemaan voidaan parhaiten vaikuttaa takuueläkettä korottamalla.
Toinen pienituloisten eläkkeiden parantamiseen parhaiten toimiva keino on kansaneläkkeiden tason parantaminen. Kansaneläke ja takuueläke ovat Kansaneläkelaitoksen maksamia etuuksia, ja niihin liittyvät päätökset tehdään maan hallituksessa.

Eläkkeensaajien toimeentuloon vaikuttavat tulojen ohella merkittävästi menot, jotka muodostuvat heidän tarvitsemistaan palveluista ja hyödykkeistä. Asuminen, sairastaminen ja erilaiset palvelut muodostavat usein suuren menoerän eläkkeensaajien taloudessa. Näiden hintoihin tehtävät muutokset ovatkin tehokkaampi keino vaikuttaa pienituloisten eläkkeensaajien toimeentuloon kuin työeläkeindeksin muuttaminen.

Kysymyksiä ja vastauksia työeläkeindeksistä

EU:n sosiaalisen suojelun komitean raportti