Eläkeratkaisulla tehostetaan ammatilliseen kuntoutukseen ohjaamista

03.10.2014

Eläkeuudistuksen tavoitteena on muun muassa pidentää työuria. Nyt solmitussa sopimuksessa on kiinnitetty huomiota työnhakijoiden kuntoutuksen tehostamiseen ja sairauspoissaolojen vähentämiseen. Työtön työnhakija pyritään näillä toimilla ohjaamaan mahdolliseen ammatilliseen kuntoutukseen riittävän ajoissa.

Eläkeratkaisuun on kirjattu aiemmin työtekijöille tarkoitettu 30 – 60 - 90-sääntö koskemaan myös työttömiä työnhakijoita. Tämä mahdollistaa entistä varhaisemman ammatilliseen kuntoutukseen ohjaamisen. Kuntoutuksen tarvetta olisi tarkoitus jatkossa arvioida jo sairauspäivärahakaudella, ottamalla käyttöön työnhakijoiden työkykytarkastukset.

Mitä aikaisemmassa vaiheessa puutteet työkyvyssä havaitaan, sitä paremmin kuntoutusta pystytään tarjoamaan ja ehkäisemään tai lykkäämään varsinaista työkyvyttömyyttä. Sairauspäivärahan maksamisen edellytyksenä olisi 90 päivän jälkeen työkykytarkastus. Työnhakija saa lääkärinlausunnon työkyvystään ja mahdollisesta kuntoutustarpeestaan.

Työnhakijan, joka ei ole sairauspäivärahalla, työkykyä koskevat asiat käsiteltäisiin TE-toimistossa tehtävän työllistymissuunnitelman yhteydessä. Mikäli työvoimavirkailija havaitsee työkykyongelman, tulee työkykytarkastus osaksi työllistymissuunnitelmaa. Työnhakija, jolla todetaan kuntoutustarve, ohjataan työeläkevakuuttajan tai Kelan puoleen.

- Työkykyä uhkaava ongelma tulisi havaita mahdollisimman varhain. Myös tarpeellinen hoito sekä kuntoutus tulisi toteuttaa mahdollisimman nopeasti. Näin toimimalla on saatu onnistuneita tuloksia. Työeläkekuntoutus on palauttanut yhä useamman henkilön takaisin työelämään. Hyvä, että työnhakijoidenkin kuntoutustarpeeseen kiinnitetään huomiota jatkossa vieläkin tehokkaammin, lakimiehemme Marja Koponen sanoo.

Eläkeratkaisussa ammatillisen kuntoutuksen ikäraja ehdotetaan kytkettäväksi vanhuuseläkkeen ikärajan muutokseen. Ikärajan muuttuessa muutettaisiin ammatillisen kuntoutuksen ikärajaa vastaavasti.
-Lähellä vanhuuseläkettä olevien kuntoutus olisi tarkoitus järjestää ja mitoittaa niin, että kuntoutuja ei siirtyisi kuntoutuksen jälkeen suoraan eläkkeelle, vaan palaisi takaisin työelämään, Marja Koponen toteaa.

Psykoterapian korvattavuus laajentumassa

Eläkeratkaisuun on kirjattu tavoite sairauspoissaolojen vähentämisestä. Tarkoituksena on selvittää mahdollisuudet ottaa käyttöön ohjeistus, jolla arvioidaan sairauspoissaolojen tarvetta.

Eläkeuudistuksessa on esitetty Kelan toteuttaman lyhytkestoisen psykoterapian korvattavuuden laajentamista. Jatkossa korvattaisiin nimikesuojattujen psykoterapeuttien antama psykoterapia silloin, kuin tähän on lääkärin lähete. Kelan sairausvakuutusasian neuvottelukunta selvittää uudistuksen vaikutukset psykoterapiapalveluiden saatavuuteen ennen uudistuksen eteenpäin viemistä.

Kansaneläkelaitoksen korvaamassa kuntoutuspsykoterapiassa nuorten korvaustaso on tällä hetkellä aikuisia suurempia. Aikuisten psykoterapian korvaustaso nostettaisiin jatkossa samalle tasolle kuin nuorilla.

Työeläkekuntoutuksella onnistuneita tuloksia

Työeläkekuntoutus on ammatillista kuntoutusta, jonka tavoitteena on ehkäistä työkyvyttömyyttä ja auttaa jaksamaan työelämässä pidempään. Työeläkekuntoutus tukee työurien pidentämistä ja hillitsee samalla työeläkemaksujen nousupainetta.

Työeläkekuntoutukseen osallistuneiden määrä on kasvanut tasaisesti 90-luvun alusta alkaen. Volyymien kasvusta huolimatta työeläkekuntoutus on säilyttänyt tuloksellisuutensa, sillä kuntoutukseen osallistuneista yli 60 % on palannut takaisin työelämään.

- Työeläkekuntoutuksen tavoite on mahdollistaa pysyminen työelämässä tai paluu työelämään. Palkka antaa aina paremman toimeentulon kuin eläke, Marja Koponen toteaa.

Kaksi tarinaa työeläkekuntoutuksesta

Kuntoutusohjaaja Paula Huttunen ja kirjastovirkailija Arja Rantanen kertovat tarinansa miten työeläkekuntoutuksen jälkeen he palasivat ammattiaan vastaavaan työhön.

Kysymyksiä ja vastauksia työeläkevakuuttajien tarjoamasta ammatillisesta kuntoutuksesta