Eläkesijoitukset tuottavat varoja eläkkeiden maksuun

18.12.2015

Jo nyt 1,5 miljoonaa suomalaista saa pääasiallisen toimeentulonsa työeläkkeestä. Eläkemaksujen pitää yhdessä rahastoitujen varojen kanssa kattaa niin nykyiset kuin tulevatkin eläkkeet. Rahastoinnin merkitys kasvaa entisestään väestön ikääntyessä.

Työeläkkeet rahoitetaan työnantajien, työntekijöiden ja yrittäjien maksamilla työeläkemaksuilla. Työeläkejärjestelmämme on osittain rahastoiva. Valtaosa kerätyistä maksuista menee suoraan senhetkisten työeläkkeiden maksuun, mutta noin osa vuosittain kerättävistä eläkemaksuista rahastoidaan ja sijoitetaan rahoitusmarkkinoille. Esimerkiksi yksityisaloilla rahastoon päätyy noin yksi euro kuudesta.Kuva:Eurot

Rahastoinnin merkitys kasvaa

Työeläkevarat on sijoitettava tuottavasti ja turvaavasti. Työeläkesijoituksille tavoitellaan mahdollisimman hyvää tuottoa sallitulla riskillä. Sijoitukset on hajautettava myös alueellisesti, kaikkia eläkevaroja ei voida sijoittaa vain Suomeen. Sijoituskohteet valitaan sen mukaan, mistä kulloinkin on parhaiten tuottoja saatavilla työeläkkeiden rahoittamiseen.

Viimeisten lähes 20 vuoden aikana työeläkesijoitusten keskimääräinen vuotuinen reaalituotto on ollut 4,2 prosenttia. Eläkevarojen määrä on lähes nelinkertaistunut 176 miljardiin euroon.

Rahastoinnin merkitys kasvaa entisestään, sillä yhä useampi suomalaisten eläke-euro maksetaan jatkossa rahastoista, kun vuosittain kerättävät työeläkemaksut eivät enää riitä kattamaan maksussa olevia eläkkeitä. Osa tuotoista jää edelleenkin sijoitettavaksi.

Ajoissa aloitetun rahastoinnin ja huolellisen sijoitustoiminnan ansiosta työeläkemaksut pystytään pitämään matalammalla. Palkansaajille tämä näkyy parempana ostovoimana ja työnantajille matalampina työllistämiskustannuksina.

Työeläkevarat riittävät vain eläkkeisiin

Vuonna 2017 voimaan tulevassa eläkeuudistuksessa työeläkemaksu vakautetaan vuosikymmeniksi 24,4 prosenttiin.

Julkisuudessa on viime aikoina keskusteltu työnantajamaksujen alentamisesta ja työeläkejärjestelmään kerätyn puskurirahaston, EMU-puskurin käytöstä Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi. Puskurin käyttö on kuitenkin jo mukana työeläkejärjestelmän rahoituslaskelmissa ja työeläkemaksu vakautetaan eläkeuudistuksessa nimenomaan sen avulla.

EMU-puskuri ja koko tasausvastuu, johon puskuri sisältyy, pienenevät minimitasoilleen vuoteen 2025 mennessä maksunvakautuksen seurauksena. Tämän päälle ei puskurissa siten ole ylimääräistä pelivaraa.

On hyvin epätodennäköistä, että työeläkemaksua voitaisiin esitetyn alennusjakson päättyessä nostaa alennetulta tasolta niin paljon yli nykytasonkin, että vaje täyttyisi. Sen sijaan on todennäköisempää, että sopeutus pitäisi ainakin osaksi tehdä eläkkeitä leikkaamalla

Suomen ikärakenne heikkenee seuraavien 15 vuoden aikana, kun väestö ikääntyy nopeasti. Työeläkejärjestelmän toiminta on suunniteltu niin, että eläkevarat riittävät juuri siihen mihin pitääkin, ikääntyvien suomalaisten eläkkeiden maksuun nyt ja tulevaisuudessa.

Työeläkejärjestelmän kestävyyslaskelmissa on otettu huomioon nykyiset rahastot ja niistä saatavat tuotot. Muuhun nykyisestä taloustilanteesta johtuvaan korjaustoimintaan työeläkevaroja ei ole mitoitettu.

Lisätietoja

Rahastoinnista ja eläkesijoituksista

Työeläkejärjestelmän EMU-puskurista