Eläkeuudistuksen ansiosta komissiolta ei toimenpiteitä eläkkeisiin

24.05.2016

Euroopan komissiolta tuli toukokuussa EU-maille tämänvuotiset maakohtaiset suositukset, joissa annetaan jäsenvaltioille työllisyys- ja talouspolitiikkaa koskevia ohjeita seuraavien 12-18 kuukauden ajalle. Komission mukaan Suomi noudattaa toistaiseksi vakaus- ja kasvusopimuksen kriteereitä, vaikka esimerkiksi bruttovelka kehittyy huolestuttavasti. Suomen talouden ohjausta ei kuitenkaan tiukenneta.


Kuva: EU

- Ylipäänsä komission suosituksia jäsenvaltioille on nyt vähemmän ja ne ovat kohdistetumpia. Eläkeuudistuksemme ansiosta Suomen osalta eläkkeitä koskeva suositus on tiputettu kokonaan pois. Komissio on pääosin tyytyväinen eläkeuudistukseemme, joka turvaa eläkkeiden rahoituksen kestävyyttä sekä etujen riittävyyttä erityisasiantuntijamme Janne Pelkonen sanoo.

Tämän vuoden suosituksissa Suomea koskevat kolmea osa-aluetta. Julkisen talouden puolelta huomio keskittyy sote-uudistuksen toimeenpanoon ja komissio haluaa Suomen lisäävän sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannustehokkuutta. Työmarkkinoiden osalta halutaan joustavuutta, jossa painotetaan paikallisen sopimisen lisäämistä. Vähittäiskaupan kilpailuolosuhteiden lisäksi tärkeäksi tekijäksi nousee yrittäjyyden edistäminen.

- Komissio näkee maahanmuuton mahdollisuutena taittaa väestön vanhentumista, mutta toisaalta integraatiota koulutuksen ja työn piiriin tulee tukea. Suosituksissa mainitaan aktiivisten työvoimatoimenpiteiden ulottaminen erityisesti maahanmuuttajataustaiseen väestöön, Pelkonen toteaa.

EU:n jäsenvaltioiden ministerit keskustelevat ja päättävät maakohtaisista suosituksista ennen kuin EU:n valtion- ja hallitusten päämiehet virallisesti hyväksyvät ne. Sen jälkeen jäsenvaltioiden tehtävänä on ottaa suositukset huomioon kansallisessa talous- ja finanssipolitiikassaan vuosina 2016 ja 2017.

***

Valkoinen kirja hahmottelee eläkejärjestelmän suuntaviivoja

Suomalaisilla ei ole toistaiseksi syytä pelätä eläkkeidensä puolesta, sillä eläkeleikkauksiin on ryhdytty vain ulkopuolista apua tarvinneissa kriisimaissa, kuten Kreikassa.

Etenkin Kreikan hallitus on viime vuosien aikana karsinut troikan eli Euroopan komission, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n vaatimusten mukaisesti maksussa olevia eläkkeitä reippaalla kädellä. Eri tuomioistuimet sekä Kreikassa että Italiassa ovat tuominneet toimet perustuslain vastaisiksi, mutta se ei ole menoa hidastanut.

Puuttuminen eläkkeiden suuruuteen on osa EU:n niin sanottua talouspoliittista koordinaatiota, jolla unioni pyrkii kaitsemaan jäsenmaitaan vastuulliseen taloudenpitoon.

Vaikka unioni on painostanut kriisiytyneitä Euroopan maita hienosäätämään eläkejärjestelmiään, se ei toistaiseksi ole kajonnut niiden perusteisiin. Varsinaisen sosiaalipolitiikan unioni on jättänyt valtioiden omaan harkintaan, mutta tätäkään ei voi enää pitää itsestäänselvyytenä.

- Hallitusten ei kannata antaa kansalaisilleen lupauksia, joita ne eivät pysty lunastamaan, toteaa Euroopan komission virkamies Jung Lichtenberger Telan EU ja Eläke –lehdessä.

Vuonna 2012 Lichtenberger oli mukana laatimassa niin sanottua komission valkoista kirjaa, jossa hahmotellaan EU-maiden eläkejärjestelmien suuntaviivoja. Keskeinen viesti on selvä: valtioiden on jollain aikavälillä luovuttava lakisääteisistä eläkejärjestelmistä, joissa ne lupaavat ihmisille palkan perusteella karttuvia eläke-etuuksia.

Lichtenbergin mukaan eläkkeet tulisi järjestää tulevaisuudessa yhä enemmän ammattikohtaisesti tai yksilöllisesti ja niin sanotusti maksuperusteisesti.

- Ihmisten on otettava aiempaa enemmän vastuuta omasta työuran jälkeisestä toimeentulostaan, Lichtenberger tiivistää.

Huolehditaan rahoituspohjasta ja säilytetään päätöksenteko Suomessa

Nykylainsäädännön puitteissa EU:lla ei ole valtaa vaikuttaa siihen, miten esimerkiksi Suomessa eläkkeet järjestetään, painottaa sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston koordinaatioyksikköä johtava Essi Rentola.

- Asiantilan muuttaminen vaatisi perussopimusten muuttamista. Kyllä Suomi pitää kiinni omasta eläkejärjestelmästään ja siitä, että siitä päättäminen säilyy kansallisessa päätäntävallassa.

Vaikka EU:n valta ei toistaiseksi ulotukaan syvälle kansalliseen sosiaalipolitiikkaan, se pyrkii ohjailemaan jäsenvaltioita aiempaa enemmän.

Rentola kertoo, että komission tavoitteena on ensi vuoden aikana luoda euroalueelle niin sanottu sosiaalisten oikeuksien pilari. Sillä pyritään vahvistamaan Euroopan ”sosiaalista ulottuvuutta” määrittelemällä yhteisiä periaatteita ja vertailuarvoja, jotka voivat ajan mittaan lähentää eri maiden työllisyyskehitystä ja sosiaalista kehitystä.

Teksti on tiivistelmä Teemu Muhosen Telan EU ja Eläke-lehteen tekemästä jutusta EU:n uudet tuulet. Juttu löytyy kokonaisuudessaan lehden sivulta neljä.