Eläkeuudistus tähtää työurien pidentymiseen

14.12.2016

Suomalaiset elävät yhä pidempään. Vuoden alussa voimaan astuvan eläkeuudistuksen yhtenä tavoitteena on pidentää suomalaisten työuria ja samalla saadaan purettua eläkemaksujen korotuspainetta. Ihmisen eläketurvan kannalta merkittävintä uudistuksessa on alimman vanhuuseläkeiän nostaminen. Sitä nostetaan hiljalleen ikäluokka ikäluokalta.

  • Elinikää on 50 vuodessa tullut 10 vuotta lisää. Työkykyinen ja aktiivinen aika ihmisen elämästä on pidentynyt.
  • Eläkeuudistuksessa eläkeikää nostetaan ja sidotaan lopulta elinajanodotteeseen.
  • Työurien pidentäminen on tärkeää myös eläkkeiden rahoituksen kannalta.

Kuva:Reijo Vanne

"Työurien pidentyminen helpottaa eläketurvan riittävänä pysymistä ja eläkkeiden rahoitusta", toteaa Telan johtava ekonomisti Reijo Vanne.

Kun työeläkejärjestelmä syntyi 1960-luvulla, suomalaisten keskimääräinen elinikä oli alle 70 vuotta. Nyt se on yli 80 vuotta. Eliniät ovat pidentyneet, mutta työurat eivät ole pidentyneet samassa suhteessa kuin eläkevuosien määrä. Riittävien eläkkeiden ja niiden rahoittamisen näkökulmasta tämän suuntainen kehitys on haastava.

Vuodenvaihteessa voimaan astuvan eläkeuudistuksen myötä työuria pyritään pidentämään muun muassa nostamalla eläkeikiä. Alinta vanhuuseläkeikää korotetaan asteittain, kolmen kuukauden erissä 65 ikävuoteen. Ensimmäisenä täysi 65 vuoden ikäraja koskee vuonna 1962 syntyneitä. Sitten alin vanhuuseläkeikä sidotaan elinajanodotteeseen.

Kunkin ikäluokan eläkeikää ei etukäteen hakata kiveen, vaan sekä alinta mahdollista eläkeikää että tavoite-eläkeikää säädetään sen mukaan mitä tilastot kertovat elinajanodotteen kehittymisestä. Työura ja eläkeaika pyritään pitämään samassa suhteessa.

"Elinikien pidetessä on mahdollista kerryttää työeläkettä entistä pidempään ja saada eläkeajalle parempi tulotaso", Vanne korostaa.

Perusperiaate on, että eläkettä karttuu 1,5 prosenttia ansioista. Jos jatkaa töissä alimman vanhuuseläkeiän jälkeen, jokaisesta kuukaudesta tulee eläkekarttumaan 0,4 prosentin lykkäyskorotus. Vuodessa tämä tekee 4,8 prosentin korotuksen eläkkeeseen.

Eläkemaksujen korotuspaineita saadaan hillittyä

Eläkeiän korottamisen ansiosta eläkemaksut jäävät pysyvästi matalammalle tasolle kuin mitä ne olisivat vanhan lain mukaisesti. Työnantajalle tämä tarkoittaa sitä, että työvoimakustannukset jäävät matalammalle kuin mitä ne olisivat ilman eläkeuudistusta. Työntekijälle taas palkasta jää enemmän käteen. Eläkeuudistus purkaa työeläkemaksun nousupainetta seuraavan vuosikymmenen aikana runsaan prosenttiyksikön. Vuonna 2016 maksu on yksityisaloilla keskimäärin 24 prosenttia palkoista.

Lisätietoja:

www.eläkeuudistus.fi