Eläkevarojen rahastointia kannattaa jatkaa

13.03.2014

Suomalaisten työeläkkeistä pääosa katetaan työeläkemaksuilla ja noin neljäsosa rahoitetaan aiemmin rahastoiduilla työeläkemaksuilla ja niiden sijoitusten tuotoilla. Rahastointi ei ole yhdentekevää eläketurvan kannalta. Sijoitustoiminnan tavoitteena on hillitä työeläkemaksujen nostopaineita tulevaisuudessa, kirjoittaa analyysitoimintojen johtaja Reijo Vanne uusimmassa Perusteessa. Mitä tapahtuisikaan, jos rahastot tyhjennettäisiin nyt? Kuva: Reijo Vanne

Työeläkesijoitusten tuotoilla katetaan osa eläkkeiden rahoituksesta. Tuotoilla on jatkossa yhä tärkeämpi rooli suomalaisten eläkkeiden rahoituksessa, kun yksityisillä aloilla eläkemenot ovat jo suuremmat kuin eläkemaksutulot. Kunta-alalla rahastosta aletaan ottaa varoja eläkerahoitukseen arviolta vuonna 2017.

- Viime vuodesta alkaen yksityisellä puolella varoja on otettu eläkkeiden rahoitukseen enemmän kuin on säästetty työssä olevien eläkkeitä varten. Tämä eläkemenojen ja -tulojen erotus rahoitetaan sijoitusten tuotoista. Pääoma ei kuitenkaan ala supistua. Osa tuotoistakin jää yhä sijoitettavaksi, kertoo Reijo Vanne.

Työeläkevarat eivät ole vähentyneet, koska työssä olevien eläkkeitä varten on rahastoitu joka vuosi enemmän kuin rahastoista on purettu eläkkeellä olevien eläkkeisiin. Työeläkevakuuttajien yhteenlaskettu sijoitusvarallisuus oli 162,2 miljardia viime vuoden lopulla. Varojen kasvu oli ripeämpää kuin keskimäärin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Viime vuonna sijoitusvarallisuus kasvoi lähes 13 miljardilla.

- Eläkevarojen nimellistä kasvua tarvitaan siihen, että varojen ostovoima ei kuluttajahintojen vuoksi supistuisi, reaalista kasvua puolestaan siihen, että eläkemenot kasvavat vauhdikkaasti väestön ikärakenteen muutoksen takia, Reijo Vanne toteaa.

- Väestömme ikärakenteen huomioon ottaen on erittäin todennäköistä, että palkkasumman kasvuvauhti ei tulevaisuudessakaan yllä sijoitustuottoasteeseen tai sen yli, joten rahastointi alentaa maksupainetta, Vanne sanoo.

Rahastoinnilla vaikutusta työeläkemaksuihin

Työntekijöiden eläkelakien mukaisista vakuutusmaksuista säästetään eli rahastoidaan ja sijoitetaan noin kuudesosa rahoitusmarkkinoille. Loppuosa käytetään nyt eläkkeellä olevien eläkkeiden rahoittamiseen. Yrittäjien ja maatalousyrittäjien työeläkkeet ovat kokonaan jakojärjestelmärahoitteisia. Niihin käytetään vakuutusmaksujen lisäksi valtion rahoitusta.

Rahastoinnilla pystytään alentamaan työeläkemaksua. On arvioitu, että nykyisillä rahastointisäännöillä ja sijoitustuottoprosenttien pysyessä toteutuneissa arvoissa, yksityisalojen työntekijöiden työeläke voidaan tulevaisuudessa rahoittaa 3–4 prosenttiyksikköä alemmalla työeläkemaksulla kuin ilman rahastointia. Jos taas rahastot tyhjennettäisiin esimerkiksi eläkkeisiin, yksityisalojen työeläkemaksuja pitäisi ennen pitkää nostaa noin 6 prosenttiyksikköä nykyisestä.
- Yksityisellä puolella työeläkemaksu olisi ollut toteutunutta korkeampi ilman rahastointia jo viime vuonna. Ilman rahastointia työeläkemaksu nousisi myös tulevina vuosina, mikäli työeläkkeitä ei leikattaisi, Reijo Vanne kirjoittaa.

Rahastoinnilla varaudutaan kriiseihin

Rahastoinnin ansiosta työeläkemaksuja, saati eläkkeitä, ei ole ollut tarpeen säädellä suhdanteiden mukaan. Vuoden 2008 kansainvälisen rahoitusmarkkinakriisin jälkeen työllisyys aleni Suomessa.
- Jos rahastoituja varoja ei olisi ollut, työeläkemaksuja olisi pitänyt välittömästi nostaa, jotta eläkkeet olisi voitu maksaa vuonna 2009, Reijo Vanne sanoo.

Rahastoinnilla on merkitystä tulevaisuudessakin, sillä väestön eliniän kasvun odotetaan edelleen jatkuvan. Eläkemenojen suhde bruttokansantuotteeseen ei myöskään juurikaan alene suurten ikäluokkien poistuttua. Eläkerahastoja ei siis kannata jatkossakaan purkaa.

Reijo Vanne: Eläkerahastoja ei kannata purkaa, Peruste 1/2014

Peruste on yhteiskunnallinen aikakauslehti, jota julkaisee Vasemmistofoorumi-ajatuspaja.