Esittelyssä Suvi-Anne Siimes

26.01.2016

Suvi-Anne Siimes tuli Telaan toimitusjohtajaksi syksyllä 2011. Hän huolehtii hyvinvoinnistaan muun muassa joogaamalla ja lukemalla. Toimitusjohtajamme kertoo kirjavinkkinsä ja paljastaa mitä hyötyä onkaan lukea viisi vuotta vanhoja tietokirjoja.

Mistä olet saanut eväitä nykyiseen työtehtävääsi?

Olen ymmärtänyt nyt miten paljon opiskelut ovat olleet hyödyksi. Kansantalouden opinnot ovat lisänneet ymmärrystäni julkisen talouden kokonaisuudesta. Lainsäädäntötyö eduskunnassa on auttanut hahmottamaan yhteiskunnan toimintaa. Lääketeollisuudesta ammensin eväitä strategiseen johtamiseen ja edunvalvontaorganisaation kehittämiseen. Kuva: Suvi-Anne Siimes

Millaisia odotuksia sinulla oli tullessasi Telaan?

Aloitin Telassa syksyllä 2011. Oivalsin tuolloin työmatkallani aamubussissa, että meidän työmme on tärkeää joka ikisen aamulla töihin menevän ihmisen kannalta. Saan siitä edelleen iloa, kun tuo palaa mieleen. Mielestäni se kuvaa hyvin sitä, kuinka kattava työeläkejärjestelmämme on eurooppalaisittain katsottuna.

Mitä työsi sisältää?

Kokoan budjettimme, katselen asioitamme helikopteriperspektiivistä ja pidän silmällä sitä, että ihmistemme osaaminen riittää siihen mitä teemme.

Olemme viime vuosina muuttuneet paljon. Tuntuu hienolta, että olemme päässeet siihen tilaan, että meille alkaa olla selvää mitä teemme. Työllämme on selkeä suunta ja osaamiseemme kohdistuvat vaatimukset ovat kohtuullisen kirkkaita. Maailma muuttuu, joten meidän pitää kehittyä koko ajan.

Yritän pysyä kartalla maailman menosta. Se on minulla verissä, sillä teen sitä myös vapaa-aikana. Tapaan meidän sidosryhmiämme ja pyrin ymmärtämään heidän ajatteluaan. Pyöritän myös kasaan johtamiseen liittyviä kokouksia.

Mikä työeläkealassa sinua kiehtoo?

Tämä ala on kaikista kulmista lähellä ihmisten arkea. Erityisesti se miten merkittävää tämä on ihmisten arjen kannalta. Itselleni tämä on jotakin kansallista mistä voin olla ylpeä ja iloinen.

Miltä näyttää työeläkejärjestelmän edunvalvonta tänään?

Telan toiminta on tullut näinä neljänä vuotena proaktiivisemmaksi. Meille tulee edelleen yllätyksiä kulman takaa, joihin pitää reagoida nopeasti, mutta perustyövirtamme on melko hyvin hallinnassa. Oman luotaustoimintamme ja muiden puolesta jo vireillä olevien asioiden osalta olemme hyvin kartalla siitä, mitä on tapahtumassa seuraavaksi.

Euroopan unioni on nopeassa muutoksessa ja sieltä tulevat asiat suihkivat ohitsemme. Tällä alueella meillä on seuraava kartan piirtämisen paikka, jotta osaamme havaita ne muutosvirrat, jotka ovat meidän kannaltamme tärkeitä ja joihin työmme tulee suunnata.

Oman työskentelytapamme ja työyhteisömme kannalta olemme tulossa hyvin toimivan työyhteisön tärkeään haasteeseen: ollaan jatkossakin iloisia siitä mitä teemme, mutta ei tuudittauduta vääränlaiseen tyytyväisyyteen. Pidetään kiinni siitä, että aktiivisesti avaamme näkökenttäämme laajalle, jotta emme menetä sitä missä olemme tulleet hyviksi.

Mikä motivoi sinua työssäsi?

Toiset ihmiset, vaikka olenkin monella tavalla asiaorientoitunut. Huomaan saavani iloa siitä, kun pystymme tekemään toistemme kanssa lennosta juttuja. Ei sen hienompaa asiaa olekaan työelämässä!

Mitä teet vapaa-aikanasi?

Pyrin säännöllisesti liikkumaan ja lukemaan. Voin hyvin, kun ehdin tekemään molempia. Harrastan pehmeitä joogamuotoja ja kuntosalitreenejä.

Viimeisen kuukauden aikana lukemistani kirjoista Kirsi Pihan Rytmihäiriö on jäänyt selkeimpänä mieleeni. Aloitin lukemaan Jane Austenin Ylpeyttä ja ennakkoluuloa uutena suomennoksena. Tarinahan on tuttu, mutta sitä on hauska lukea suomentajan työnarvostamisen näkökulmasta. Sen kääntäminen uudelleen oli hieno kulttuuriteko.

Nyt turvapaikanhakijoiden myötä yhteiskunnallista keskustelua käydään taas naisten asemaan liittyvistä kysymyksistä. Ryhdyin lukemaan Austenin teosta osin myös tästä näkökulmasta. Siinähän kerrotaan ajasta, jolloin naisilla oli vähäinen itsemääräämisoikeus.

Lukemisharrastuksessani korostuu ajattelu, jossa katson niin eteen- kuin taaksepäinkin. On tärkeää lukea vanhempiakin kirjoja. Tietokirjallisuuden puolella viisi ja seitsemän vuotta vanhoista kirjoista näkee hyvin, missä on aikanaan ajateltu väärin ja ymmärtää samalla laajempia kokonaisuuksia.