EU:n kasvuselvitys painottaa rakenneuudistuksia

16.12.2014

Euroopan komission julkaisema vuotuinen kasvuselvitys käynnistää vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Selvityksessä painotetaan koko EU:n palauttamista vakaalle kestävän työllisyyden ja talouskasvun uralle. Jäsenmaita ohjeistetaan myös eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmistä.

Kasvuselvitys on Jean-Claude Junckerin komission ensimmäinen iso selvitystyö. Jäsenmaille siinä tarjotaan toimintapoliittisia ohjeita esimerkiksi eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmien tehokkuuden ja riittävyyden varmistamiseksi.

Komissio suosittaa kasvuselvityksessään talous- ja sosiaalipolitiikkaa, joka perustuu kolmeen keskeiseen teemaan; investointien tukemiseen, sitoutumista entistä vahvemmin rakenneuudistuksiin ja vastuulliseen finanssipolitiikkaan, joka huomioi kunkin jäsenvaltion tilanteen.Kuva: Janne Pelkonen

Kasvuselvityksen ohessa julkaistiin työllisyysraportti, jossa on keskitytty Euroopan työllisyystilanteeseen ja jäsenvaltioiden toteuttamiin toimenpiteisiin työllisyyden edistämiseksi.

Euroopan lähitulevaisuus on hitaan talouskasvun ja matalan inflaation pohjalla. Raportissa kehotettiin jäsenmaita jatkamaan rakenneuudistuksia, jotka tukevat hyvin toimivia työmarkkinoita.

Investointien lisäämiseksi tarvitaan EU-tason toimia. Komissio käynnistikin marraskuussa oman investointiohjelmansa.

Eläkkeiden riittävyys kestävyyden rinnalle

Keskeisimpiin rakenneuudistuksiin lukeutuu eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmien tehokkuuden ja riittävyyden varmistaminen.

- Eläkkeiden osalta kaivataan jo annettujen maakohtaisten suositusten toteuttamista, kuten vanhuuseläkeiän sitomista elinajanodotteeseen, Telan erityisasiantuntija Janne Pelkonen toteaa.

- Meillä työeläkeuudistuksen myötä automaattista sopeutumista työssäoloajan ja eliniän suhteeseen on tulossa vanhuuseläkkeen alaikärajan määrittelyyn vuoden 2025 jälkeen. Työeläkkeen tasohan sopeutuu jo nyt eliniän pidentymiseen elinaikakertoimen kautta.

Pelkonen korostaa, että eläketoimeentulon riittävyyden nostaminen rahoituksellisen kestävyyden rinnalle on tässä ajassa tärkeä viesti Euroopassa. Kumpikaan ei yksistään riitä, hän muistuttaa.

Talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjärjestelmää tehostetaan

Komissio ehdottaa talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yksinkertaistamista ja vahvistamista. Ohjausjakson poliittista painoarvoa lisätään kasvuselvityksen kolmen teeman pohjalta. Toimenpiteillä on tarkoitus lisätä talouspolitiikan tuloksellista koordinointia EU:n tasolla. Tämä lisää vastuuvelvollisuutta ja eri toimijoiden, kuten työmarkkinaosapuolten omistajuutta.

- Komission hyvänä pyrkimyksenä on myös vähentää jäsenvaltioiden raportointivaatimuksia ja lisätä avoimuutta.

- Lisäksi suunnitelmissa on entistä tiiviimpi vuorovaikutus kansallisten parlamenttien ja työmarkkinaosapuolten kanssa, sillä työmarkkinaosapuolet halutaan paremmin mukaan ohjausjakson eri vaiheisiin, Pelkonen sanoo.

Komissio on esittänyt myös raportin siitä mekanismista, jolla pyritään havaitsemaan EU:n ja jäsenvaltioiden talouden epätasapainotilanteita. Raportissa esitetään myös keinoja epätasapainotilanteiden korjaamiseksi.

Suomen tilanne lähtee samoista lähtökohdista kuin aikaisemminkin.

- Epävakautta luovat muun muassa vientimarkkinoiden menetykset, työn yksikkökustannusten nousu ja yksityisen sektorin velkaantuminen. Lausunto Suomessa havaitun epätasapainon vakavuuden asteesta tulee myöhemmin keväällä, Pelkonen toteaa.

Makrotalouden epätasapainoa koskevaan menettelyyn otetaan mukaan työllisyys- ja sosiaali-indikaattoreita, joiden avulla pyritään kartoittamaan työmarkkinoita ja sosiaalista kehitystä sekä niihin liittyviä riskejä.

- Näyttää siltä, että Suomi on menossa huonoon suuntaan työllisyyden, pitkäaikaistyöttömyyden sekä niiden työttömien nuorten osalta, joilla ei ole juuri minkäänlaisia muitakaan kiinnikkeitä yhteiskuntaan, Janne Pelkonen sanoo.