EU:n sosiaalisten oikeuksien pilari visioi työllisyys- ja sosiaaliasioita

24.01.2017

Vuosi 2017 näyttää, millaisen hahmon EU:n ja myös Euroopan talous- ja rahaliiton sosiaalinen ulottuvuus voisi tulevaisuudessa ottaa. Euroopan komissio luonnostelee visioita sosiaalisten oikeuksien pilarilla.

Kuva: Janne Pelkonen
Tärkeintä on, että tavoitteiden eteenpäin vieminen pysyy jäsenvaltioiden vastuulla, sanoo Janne Pelkonen.

  • Pilarin tavoite on ajan mittaan lähentää EU-maiden työllisyyskehitystä ja sosiaalista kehitystä.
  • Sosiaaliturvaeläkkeiden ei pidä olla osa syventyvää talous- ja rahaliittoa.
  • Yksi työeläkejärjestelmässämme jalostettu hyvä käytäntö on ammatillinen kuntoutus.

- EU:ssa on paineita kehittää parempaa sosiaalisten kysymysten huomioon ottamista. Taustalla ovat toisaalta isojen jäsenvaltioiden väliset erot. Toisaalta kysymys on myös EU:n legitimiteetin parantamisesta, toteaa Telan erityisasiantuntija Janne Pelkonen.

EU:n komissio julkaisi aloitteen Euroopan sosiaalisesta pilarista keväällä 2016. Sen kuulemisen ja jatkotyöstämisen antia saatetaan nähdä jo maaliskuun lopussa. Tela osallistui avoimeen kuulemiseen suoraan ja eurooppalaisen kattojärjestönsä AEIP:n kautta (European Association of Paritarian Institutions of Social Protection).

Pelkosen mielestä on hienoa, että komissio järjesti pilarista laajan ja pitkäkestoisen kuulemisen.

- Pilarialoitteen tavoitteet ovat monelta osin kannatettavia. Niitä voidaan edistää jäsenmaissa ja myös olemassa olevien EU-tason rakenteiden, kuten eurooppalaisen lukukauden, kautta nykyistä paremmin.

- Työllisyys- ja sosiaaliasioissa päävastuun tulee kuitenkin säilyä jäsenvaltioilla. EU:n toimivaltaa sosiaaliturvakysymyksissä ei pidä lisätä. Sosiaaliturvaeläkkeiden ei myöskään pidä olla osa syventyvää talous- ja rahaliittoa, summaa Pelkonen.

Sosiaalinen pilari linkittyy myös EMU:n kehittämiseen. EMU:n askelmerkkejä päivittävä valkoinen paperi julkaistaneen myöhemmin.

Tehot irti nykymittareista ja seurantarakenteista

Pelkonen näkee pilarihankkeen tehtävänä myös tutkia ja rakentaa kokonaiskuva siitä, onko EU-lainsäädäntö sosiaalikysymyksissä ajan tasalla, kun työmarkkinat ovat murroksessa. Hankkeessa pohditaan myös, pitäisikö talouskurin vastapainoksi kehittää sosiaalisen suoriutumisen mittareita. Talous- ja rahaliiton kontekstissa keskustellaan lisäksi optimaalisemman valuuttaunionin kehittämisestä. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi suhdanteiden tasaamista.

- Fokus pitäisi olla EU-kansalaisten nykyisten oikeuksien ja toisaalta yhteisten seurantarakenteiden toimeenpanossa. On jo olemassa paljon yhteisiä tavoitteita ja mittareita, joiden avulla komissio voisi sparrata jäsenmaiden työllisyys- ja sosiaalipolitiikkoja nykyistä tehokkaammin, Pelkonen sanoo.

- Tärkeintä on, että tavoitteiden eteenpäin vieminen pysyy jäsenvaltioiden vastuulla, vaikka niitä hoputettaisiinkin EU-tasolla.

Komission eläkesuositusten harkinta jäsenmaiden omissa käsissä

Pilarialoitteen eläkesuositukset ovat tuttuja komission aiemmista suosituksista jäsenvaltioille: eläkeiän sitominen elinajanodotteeseen, varhaiseläkkeiden poistaminen ja todellisen eläkkeelle jäämisiän nostaminen. Suomi on 2000-luvulla ja juuri voimaan astuneessa eläkeuudistuksessa tehnyt suositusten suuntaisia muutoksia.

- Elinikien pidentyessä Suomen tavoitteena on ollut pidentää työuria ja tuoda tasapainoa työ- ja eläkevuosien väliseen suhteeseen. Myös ansioeläkettä voi silloin kerryttää entistä pidempään ja saada siten eläkeajalle parempi toimeentulo, Pelkonen kertoo.

- Pilarin iso viesti on se, että eläkkeiden riittävyyttä ja rahoituksen kestävyyttä on tarkasteltava yhdessä, esimerkiksi eläkeuudistuksissa. Kummankin tavoitteen tulee täyttyä, mutta sen tulee tapahtua kunkin jäsenvaltion oman eläkemallin lähtökohdista.

- Laaja maksupohja sekä turvan kattavuus ja työuran palkattomien jaksojen huomioiminen ovat kannatettavia pilarin tavoitteita, joita myös Suomen työeläkejärjestelmä edustaa jo nyt. Pelkästään lisäeläkkeiden edistämisellä ei voida saavuttaa sitä, että eläketurva kattaisi mahdollisimman laajasti kansalaiset tai pilarissa esille nostetut riskiryhmät, kuten itsensätyöllistäjät ja naiset, Pelkonen korostaa.

Pilariin ainakin yksi Suomessa jalostettu hyvä käytäntö?

Komissio järjesti pilariluonnoksen osa-alueita käsittelevän seminaarin 23.1.

- Onnistuminen todellisen eläkkeellesiirtymisiän nostamisessa riippuu myös siitä, miten työkyvystä, työolosuhteista ja elinikäisestä ammatillisesta oppimisesta pystytään huolehtimaan. Siirtymät eri ammattien välillä ja uudet alut tulisi yhteiskunnan rakenteiden puolesta mahdollistaa joustavasti kaikissa elämänvaiheissa. Työmarkkinoiden ennustettu luovan tuhon nopeutuminen lisää sopeutumisen tarvetta ja myös ihmisten ajattelun muutosta, sanoo seminaariin osallistunut Pelkonen.

Tähän Suomella on tarjota ainakin yksi työeläkejärjestelmässä jalostettu hyvä käytäntö: ammatillinen kuntoutus. Kun eläkeiät nousevat ja työmarkkinoiden muutos nopeutuu, kuntoutus on keino auttaa ihmisiä takaisin työmarkkinoille tukemalla esimerkiksi työkyvylle sopivamman ammatin löytymistä.

Sosiaalisten oikeuksien pilari pähkinänkuoressa

  • Merkittävä hanke, jossa visioidaan ja kehitetään EU:n ja Euroopan talous- ja rahaliiton EMU:n sosiaalista ulottuvuutta. Tavoite on ajan mittaan lähentää eri maiden työllisyyskehitystä ja sosiaalista kehitystä.
  • Pilarialoite kattaa työmarkkinoita ja sosiaalipolitiikkaa. Kolme osiota 1) tasa-arvoiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, 2) oikeudenmukaiset työolot, 3) riittävä ja kestävä sosiaalinen suojelu jakautuvat 20 eri alakohtaan, joista eläkkeet on yksi.
  • Vuodenvaihteessa päättynyt kuuleminen poiki runsaat 16 000 vastausta. Kuulemisessa haettiin näkemyksiä EU-maiden sosiaaliturvan katvealueista ja kartoitettiin hyviä käytäntöjä.
  • Pilarin oikeudellinen muoto on avoinna. Näyttää siltä, että komission pilarialoite tulisi rakentumaan olemassa olevan EU-lainsäädännön varaan. Viimekädessä päivitetyt perusoikeudet voitaisiin kirjata nykyisten perusoikeuksien tapaan EU-lainsäädäntöön.
  • Pilari saattaa rajautua vain euromaihin. Taklattavat haasteet kuitenkin ovat samoja kaikissa EU-maissa. Sosiaali- ja työmarkkinalainsäädännön eritahtisuus toisi mukanaan ongelmia.

Lisätietoa:

Telan vastaus Sosiaalisten oikeuksien pilarin kuulemiseen

Komissio valmistelee Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin seuraavaa vaihetta (Komission tiedote 23.1.2017)