EU:ssa puhutaan eläketurvan jyvittämisestä eri pilareiden varaan – lue taustat päivitetystä tietopaketistamme

28.03.2017

Suomessa on kattava lakisääteinen työeläke, mutta muualla Euroopassa on tavallista, että eläke kertyy useasta eri lähteestä. EU-tasolla keskustellaan tällä hetkellä eläketurvan hajauttamisesta erilaisten eläketyyppien varaan. Eri eläkemalleja ja eläketurvan rakentumisen tapoja kuvataan niin kutsutulla pilarijaolla. Päivitetty tietopakettimme kertoo pilarijaottelusta tarkemmin. Mitä merkitystä sillä on, mihin pilariin Suomen työeläke luokitellaan?

Kuva: Janne Pelkonen
"Suomessa on pidetty kiinni vahvasta sosiaaliturvaeläkepilarista. Se on kattavin ja turvaa parhaiten myös heikommassa asemassa olevien ihmisten eläkkeet", toteaa Janne Pelkonen.

Eri maiden eläkemallit eroavat toisistaan merkittävästi. Pilarijako on vakiintunut kansainvälinen tapa tarkastella eläkkeiden järjestämistapaa ja päätöksentekoa. Pilarijaon avulla eri malleja voidaan vertailla. Yksinkertaisimmissa pilariluokitteluissa eläkkeet jaetaan usein kolmeen pilariin:

  • 1. pilari tarkoittaa lakisääteisiä sosiaaliturvaeläkkeitä
  • 2. pilari työsuhteeseen perustuvia ammatillisia lisäeläkkeitä, jotka ovat työnantaja- tai ammattialakohtaisia
  • 3. pilari tarkoittaa yksityisesti säästettyjä lisäeläkkeitä

– EU-tasolla eläkepolitiikan suunta on kehittää lisäeläkkeitä ja lisätä niiden merkitystä, kertoo Telan erityisasiantuntija Janne Pelkonen.

Taustalla on monien julkisten talouksien huono tilanne ja sosiaaliturvaan kuuluvan eläkkeen aiheuttama kuormitus niihin. Joissakin maissa sosiaaliturvaeläkkeitä on jouduttu leikkaamaan.

Monissa EU-maissa erityisesti 2. pilarin lisäeläkkeet ovat laajasti käytössä. EU-tasolla pohditaan myös 3. pilarin yksityisen ja osin harmonisoidun eurooppalaisen eläkesäästötuotteen (PEPP) lanseerausta.

– Suomessa on pidetty kiinni vahvasta sosiaaliturvaeläkepilarista. Se on kattavin ja turvaa parhaiten myös heikommassa asemassa olevien ihmisten eläkkeet. Hyvin hoidettuna se on myös rahoituspohjaltaan kestävä ja tukee työvoiman liikkuvuutta EU:ssa paremmin kuin lisäeläkkeet, Pelkonen toteaa.

Eläkkeiden riittävästä tasosta huolehdittava

Pelkonen pohtii, onko EU-tason keskusteluissa mietitty tarpeeksi eläkkeiden riittävyyttä:

– On vaikea nähdä, miten haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät, kuten pätkätöissä olevat, naiset ja itsensätyöllistäjät, hyötyisivät lisäeläkkeisiin turvautumisesta.

– Lisäeläkkeet voivat mainiosti täydentää lakisääteistä eläketurvaa, mutta eivät mitenkään korvata sitä. Esimerkiksi sukupuolten eläkekuilu on suuri EU-maissa, joissa lisäeläkkeet painottuvat. Ihmisillä on myös yleisesti taipumusta alivarautua säästäessään itse. Oma keskustelunsa on yhteisen riskienjaon rapautuminen kaikissa eläkemuodoissa.

EU-tasolla haluja valvoa eläkkeitä tarkemmin

Sosiaaliturvaeläkkeet, kuten suomalainen työeläke, ovat vahvasti kansallisen toimivallan aluetta.

– Eläkkeet kuitenkin puhuttavat EU:ssa, sillä huolet ovat yhteisiä. Väestö ikääntyy, minkä vaikutukset talouteen ja myös kulttuuriin ovat perusteellisia seuraavina vuosikymmeninä. Varautuminen kasvaviin eläkemenoihin vaihtelee maasta toiseen. Työelämän muutoksen vaikutuksia sosiaaliturvaan ja työllisyyteen sekä talouskehitystä on vaikea arvioida. Jotain yhteistä haluttaisiin EU-tasollakin tehdä tällä saralla Junckerin komission huhtikuun lopussa esittelemän ”sosiaalisen pilarin” kautta, Pelkonen listaa.

EU:lla on halua valvoa eri eläketyyppejä ja erityisesti 1. pilarin eläkkeitä, koska ne muodostavat huomattavan osan monien maiden julkisesta taloudesta. Lisäksi eläketoimijat ovat usein merkittäviä finanssitoimijoita. Komissio antaa talousohjauksen puitteissa eläkkeisiin liittyviä suosituksia. Niin ikään talous- ja rahaliiton (EMU) kehittämisessä eläkejärjestelmät ovat tarkastelun alla. EMU:n seuraavia visioita odotetaan toukokuussa. EU-tasolla on myös suuntauksena kehittää yhteistä makrovakausvalvontaa perinteisten pankki- ja finanssi-instituutioiden ulkopuolelle.

Maaliskuussa 2017 euroryhmä, joka koostuu euroalueen valtiovarainministereistä, julkaisi kannanoton, jonka mukaan se aikoo vuodesta 2018 alkaen mitata ja verrata eläkejärjestelmien rahoituksen kestävyyttä. Benchmarkkauksesssa tarkasteluun otetaan myös lakisääteiset ja todelliset eläkeiät, vanhushuoltosuhde, eläkkeiden korvaustaso, eläkkeisiin käytetty raha ja vaikutus kestävyysvajeeseen.

Fakta: Eri pilareihin kuuluvia eläkkeitä säännellään hyvin eri tavoin

  • Jäsenvaltiot päättävät itse, miten ne asemoituvat pilariluokittelussa lainsäädännön näkökulmasta.
  • 1. pilarin sosiaaliturvaeläkkeet, kuten Suomen työeläkevakuutus, ovat lähtökohtaisesti jokaisen maan oma asia. Niitä koskee EU-lainsäädännössä koordinaatioasetus, jonka tarkoituksena on vain yhteensovittaa jäsenvaltioiden välillä liikkuvien EU-kansalaisten sosiaaliturvaoikeudet. Tavoitteena on edistää työvoiman liikkuvuutta ja mahdollistaa työn perässä siirtyminen jäsenvaltiosta toiseen ilman menetyksiä sosiaaliturvaeläkkeissä.
  • 2. pilarin eläkkeitä koskee lisäeläkerahastodirektiivit (mm. iorp 2) ja 3. pilarin eläkkeitä mm. rahasto- ja vakuutusyhtiöiden lainsäädäntö. Lisäeläkkeillä on periaatteessa sisämarkkinat, jossa on erilaista, muun muassa kilpailua, rajat ylittävää toimintaa, vakavaraisuutta ja hyvää hallintoa koskevaa sääntelyä.

Lue lisää:

Kysymyksiä ja vastauksia Suomalaisen työeläkejärjestelmän rakenne kansainvälisessä vertailussa