Euroopan hyvinvoinnille oma mittaristo

09.10.2013

Euroopan komissio on ehdottanut käyttöönotettavaksi viittä sosiaalista mittaria EMU:n sosiaalista ulottuvuutta käsitelleessä tiedonannossaan lokakuun alussa. – Tähän asti on keskitytty julkisten talouksien kestävyyteen ja kilpailukykyyn. Nyt halutaan miettiä myös sosiaalipolitiikan asemaa. Varsinkin, kun ylivelkaantuneiden julkisten talouksien sopeutus on leikannut sosiaalipolitiikan resursseja, erityisasiantuntijamme Janne Pelkonen tähdentää.

Hyvinvoinnin mittaristolla haetaan tasapainoa talousohjauksen ja sosiaalipolitiikan välillä. Sosiaaliset mittarit on tarkoitus liittää jatkossa jäsenmaita koskevaan makroekonomisten epätasapainojen tarkkailuun ja sitä kautta myös uudella tavalla osaksi vuosittaista talouspolitiikan EU-ohjausjaksoa. Sosiaalisen tilanteen mittareilla ei tulisi olemaan yhtä velvoittavaa pohjaa kuin talouskurilla.
- EU:n talouskuri on vahvistanut sääntöjen noudattamista, mitä on kaivattu kipeästi, mutta seurauksia ei ole valvottu tarpeeksi. Uudella mittaristolla saadaan kiinnitettyä lisää huomiota aiemmin vähemmälle huomiolle jääneisiin sosiaalisiin kysymyksiin. Tunnusluvuilla pystytään havainnoimaan sosiaalisen kehityksen suuntaa, Janne Pelkonen sanoo.

Kuva: Janne Pelkonen

Sosiaalisten mittaristojen lisäksi tiedonannon muihin lyhyen aikavälin keinoihin sisältyivät työllisyyden ja työvoiman liikkuvuuden sekä sosiaalisen dialogin parantaminen. Uutta ja merkittävää konkretiaa löytyi sosiaalisista indikaattoreista.

Mitä mitataan?

Työllisyyttä punnitaan esimerkiksi työttömyysasteella ja nuorisotyöttömyydellä. Omana mittarinaan ovat 18-24-vuotiaiden nuorten NEET-luvut, mitkä antavat tietoa niistä nuorista, jotka eivät ole koulutuksessa eivätkä työssä.
– Suomelle on tärkeää, että väestö kouluttautuu ja edes työuran alkupää löytyy. Näin työurat venyvät alkupäästä ja omaan työeläkkeeseen tulee lisää euroja. Paremmalla työllisyyskehityksellä on positiivisten, inhimillisten seurausten lisäksi suotuisia vaikutuksia työeläkkeiden rahoitukseen, Janne Pelkonen toteaa.

Tiedonannon sosiaali-indikaattoreihin lukeutuvat myös kotitalouden tulojen kehitys, köyhyysluvut ja tuloerojen kehitys.

Janne Pelkonen kertoo, että samantyyppisiä mittareita on jo periaatteessa käytetty sosiaaliturvan suorituskyvyn mittaamiseen vuosittaisen talouspolitiikan EU-ohjausjakson taustalla. Ero löytyy nyt tiedonannon mittarien nivomisessa talouskurin kylkeen.
-Eläkkeiden kohdalla etuuksien korvaustasoa mittaavat muuttujat eivät näkyneet komission suosituksissa eri jäsenvaltioille, vaan ne annettiin edelleen kestävyysnäkökulman pohjalta.
Lähtökohtana täytyy olla jatkossakin, että eläketurvan kokonaisuus ja maksut sekä etuudet ovat edelleen vahvasti jäsenvaltioiden omassa päätännässä. Vaikka toimivallanjaon rajat ovatkin nyt hämärtyneet, jos talouskuria on rikottu.

Maakohtaisiin suosituksiin huipentuva vuosittainen talouspolitiikan EU-ohjausjakso perustuu Eurooppa-neuvoston vuonna 2010 hyväksymään Eurooppa 2020-strategiaan. Siinä on tavoitteet työllisyydelle, tutkimukselle ja kehitysmenoille sekä ilmastolle, koulutukselle ja köyhyyden poistamiselle. Yhteisten tavoitteiden lisäksi ne on räätälöity maakohtaisesti.

Suomen tavoitteena on muun muassa nostaa 20-64-vuotiaiden työllisyysaste 78 prosenttiin, pitää korkeakoulututkinnon suorittaneiden 30-34-vuotiaiden osuus 42 prosentissa ja pienentää 18-24-vuotiaiden koulupudokkaiden osuus 8 prosenttiin sekä vähentää köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elävien määrää.

Talousuudistusten etukäteistarkastuksen mallia etsitään

Näköpiirissä oli, että tiedonantoon olisi saattanut tulla mukaan merkittäviä talousuudistuksia koskeva etukäteistarkastus. Nyt julkistetuissa lyhyen aikavälin konkreettisissa ehdotuksissa, jotka koskivat EMU:n sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamista, ei kuitenkaan mainittu sitä. Ajatus tästä EU-tason menetelmästä on esitetty jo aiemmin julkaistussa komission toimintasuunnitelmassa syvemmästä talousunionista. Näitä pitkällä aikavälillä toteutettavaksi tarkoitettuja ja yhteisvastuullisuuden lisäämistä koskevia suunnitelmia pidetään esillä myös nyt annetussa selvityksessä. Janne Pelkonen uskoo, että etukäteistarkastus ei ole häviämässä minnekään, vaikka sitä ei ollut tiedonannon välittömässä keinovalikoimassa.

- Sen muoto ja tapa on edelleen hakusessa. Tästä tulee varmaan erillinen ehdotus lähiaikoina. Jos sitä esitetään, on toivottavaa, että se ei olisi velvoittava vaan tapahtuisi tietojen keräämisen ja parhaiden käytäntöjen vaihtamisena. Nykyisten perussopimusten pohjalta muu ei olekaan mahdollista ja jäsenvaltioiden toimivallasta esimerkiksi eläkeuudistuksissa täytyy tässä pitää kiinni, Janne Pelkonen korostaa.

Sosiaalisen ulottuvuuden ehdotukset osana talous- ja rahaliiton syventämistä

Komission lokakuun tiedonanto oli vastaus Eurooppa-neuvoston pyyntöön. EU-maiden johtajat ovat kehottaneet komissiota ehdottamaan toimia, jotka vahvistaisivat EMU:n sosiaalista ulottuvuutta. Jäsenvaltioiden päämiesten huippukokouksissa loka- ja joulukuussa keskustellaan sosiaalisen ulottuvuuden suunnasta ja saatetaan tehdä jo päätöksiä.

Pohjimmiltaan komission ulostulon tarkoituksena on kehittää talous- ja rahaliitto EMU:n sosiaalista ulottuvuutta eli tuoda sosiaalipolitiikkaa talouden rinnalle. Myös Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Van Rompuyn valmistelema tiekartta syvempään ja aidompaan talous- ja rahaliittoon sisältää ideoita tämän ulottuvuuden vahvistamiseksi. Tiekartassa EMU:n syventämisen keinoina ovat talouden koordinaatio, pankkiunioni, yhteistyön syventämiseen verotuksessa ja tulonsiirroissa tähtäävä fiskaaliunioni ja demokraattinen hyväksyttävyys.
- Nämä ajatukset muuttaisivat Euroopan unionia ja sen ytimessä rahaliittoa merkittävällä tavalla. Toteutuessaan ne vaatisivat perussopimusten muutoksia ja vaikuttaisivat suuresti jäsenvaltioiden ja EU:n nykyiseen toimivallan ja tehtävien jakoon erityisesti sosiaalipolitiikassa, Janne Pelkonen toteaa.

Lue lisää tiedonannosta:

Komission tiedonanto

Janne Pelkosen ammatillinen blogi