Harmaan talouden vaikutukset työntekijöiden eläketurvaan

26.01.2016

Viidellä suurimmalla työeläkeyhtiöllä oli vuoden 2014 lopussa saamisina maksamattomia työeläkemaksuja arviolta noin 300 miljoonaa euroa. Tämä käy ilmi Harmaan talouden selvitysyksikön julkaisemasta selvityksestä. Työeläkevakuutus on työnantajalle pakollinen lakisääteinen vakuutus. Jos yritys laiminlyö velvoitteensa ilmoittaa ansiot, on tästä seuraamuksia työntekijälle.
– Ilmoittamatta jääneistä ansioista ei kerry työntekijälle työeläkettä, johtajamme Eero Lankia sanoo.

Kuva: Eero Lankia

Työeläkemaksuvelalliset yritykset olivat kooltaan usein suhteellisen pieniä. Yli 60 prosenttia näistä yrityksistä oli toiminut kymmenen vuotta tai pidempään. Eniten vakuutusmaksuvelkaa oli yli 20 vuotta toimineilla yrityksillä. Aloite selvitykseen tuli Harmaan talouden yksiköltä. Siinä oli mukana viisi työeläkeyhtiötä, jotka luovuttivat vuoden 2014 lopun maksutietonsa.

Kun työnantaja laiminlyö lakisääteisen ilmoittamis- ja/tai maksuvelvoitteen välttääkseen työeläkemaksujen suorittamisen, on kyse harmaasta taloudesta.

- Viiden suurimman yhtiön vuoden 2014 työeläkemaksutulot olivat yhteensä noin 11,7 miljardia euroa. Vaikka työeläkemaksuvelan määrä suhteessa vakuutusmaksujen kokonaisuuteen on maltillinen, on tuossa joukossa myös niitä työantajia, jotka eivät ilmoita ansioita lainkaan tai ilmoittavat ne puutteellisesti tai myöhässä, toteaa johtajamme Eero Lankia.

Lankian mukaan työeläkeotteella ja sen tarkistamisella onkin suuri merkitys sekä työntekijöiden eläketurvan että harmaan talouden suitsimisen kannalta. Oma työeläkeote kannattaa tarkistaa säännöllisesti, ja huomauttaa siellä olevista virheistä ja puutteista välittömästi. Mitä nopeammin virheet havaitsee, sitä helpompi ne on myös korjata.

Työeläkemaksuvelallisilla usein myös muita laiminlyöntejä

Harmaan talouden selvitysyksikön tekemässä selvityksessä tutkittiin työeläkemaksuvelallisia yrityksiä ja velvoitteidenhoitoa. Tarkastelu rajattiin viiden suurimman työeläkeyhtiön sopimusasiakkaisiin ja maksutietoihin vuoden 2014 lopussa. Selvitys perustui viranomaisilta saatuihin rekisteritietoihin, ja sen tarkoituksena oli tutkia, millaisia harmaan talouden riskejä liittyy työeläkemaksunsa laiminlyöneisiin yrityksiin.

- Selvityksessä havaittiin, että työeläkeyhtiöt alaskirjaavat rästissä olevia saataviaan nopeasti sen jälkeen, kun on käynyt todennäköiseksi, ettei yritys pysty maksamaan velkojaan. Tämän vuoksi selvityksessä ehdotetaankin, että myös Verohallinnossa harkittaisiin kertyneiden verojäämien nopeampaa alaskirjausta, mikä parantaisi perintätuloksen arviointia, Lankia kertoo.

Selvityksestä kävi ilmi, että yrityksillä, joilla on puutteita työeläkemaksujen hoitamisessa, on usein puutteita ja laiminlyöntejä myös muiden lakisääteisten velvoitteiden hoitamisessa. Tällaiset yritykset ovat tyypillisesti myös velkaantuneet usean velkojan suuntaan. Esimerkiksi verovelkaa oli yli puolella tutkitusta yritysjoukosta.

Kooltaan työeläkemaksuvelalliset yritykset olivat usein suhteellisen pieniä, liikevaihto alle 400 000 euroa. Toimialoittain tarkasteltuna esille nousivat majoitus- ja ravitsemistoimiala, rakentaminen, kauppa ja teollisuus. Euromääräisesti suurin osa työeläkemaksuvelasta painottui teollisuuden toimialan yrityksille.

Harmaan talouden selvitysyksikön selvitys on julkaistu harmaatalous.fi -sivustolla (vaatii kirjautumisen). Lisäksi aiheesta on julkaistu asiantuntijakirjoitus, joka on luettavissa Verohallinnon sivuilla: Uutta tietoa harmaasta taloudesta: Työeläkevakuutusmaksuvelat.