Hiilijalanjäljen selvittäminen on työkalu sijoittajalle

29.09.2015

Keskustelu hiilikuplasta on saanut sijoittajat maailmalla tutkimaan sijoitussalkkujensa hiilijalanjälkeä. WWF on haastanut suomalaisia institutionaalisia sijoittajia, kuten työeläkevakuuttajia laskemaan sijoitustensa hiilijalanjäljen ja julkistamaan tuloksen. Kirkon eläkerahasto ja Ilmarinen ovat jo tutkineet sijoitussalkkunsa hiilijalanjäljen.

Hiilikuplassa on kyse siitä, että fossiilisia polttoaineita tuottavien ja jalostavien yritysten osakkeita yliarvostetaan suhteessa siihen, miten niiden markkinat kehittyvät. Hiilikupla voi tehdä näistä yhtiöistä riskisijoituksia. Ilmastonmuutosta hillittäessä, voi toimenpiteiden johdosta fossiilisten polttoainevarantojen arvo laskea. Sijoittajille tämä voi tarkoittaa tuottojen heikkenemistä tulevaisuudessa.

Suomen evankelisluterilaisen kirkon eläkerahasto ja eläkeyhtiö Ilmarinen ovat olleet edelläkävijöitä sijoitussalkkunsa hiilijalanjäljen selvittämisessä.

- Hiilijalanjäljen mittaaminen on tärkeä työkalu sijoitussalkun ilmastonmuutosherkkyyden ymmärtämisessä. Tulosten avulla voimme kehittää sijoitussalkun sisältöä yhdessä varainhoitajiemme kanssa, sanoo salkunhoitaja ja vastuullisen sijoittamisen asiantuntija Magdalena Lönnroth Kirkon eläkerahastosta.

Ilmarisessa on tänä vuonna aloitettu projekti ilmastoriskien arvioimiseksi ja hallinnoimiseksi osakesijoittamisessa.

- Ensimmäisenä askeleena olemme kartoittaneet listatun osakesalkkumme hiilijalanjäljen. Selvitys on pohjana Ilmarisen omalle tarkemmalle arvioinnille riskikohteiden osalta, kertoo sijoitusjohtaja Mikko Mursula Ilmarisesta.

Kirkon eläkerahasto on osallistunut EU:n rahoittamaan ilmastohankkeeseen vuonna 2013. Siinä arvioitiin sijoituskohteiden ilmastovaikutuksia hiilidioksidipäästöissä mitattuna. Arvioinnissa tarkasteltiin myös valmiutta ilmastoraportointiin.

- Selvitämme nyt laajemmin eläkerahaston ilmastonmuutosstrategiaa, josta sijoitussalkun hiilijalanjäljen mittaaminen on yksi osa. Toimintaa täytyy arvioida koko sijoitustoiminnan ja eri omaisuuslajien osalta, sekä huomioida eläkerahaston toimintamahdollisuudet rahastosijoittajan roolissa, kertoo Lönnroth.

Hyviä tuloksia

Ilmariselle ja Kirkon eläkerahastolle selvitysten tulokset olivat positiivisia.

- Osakesalkkumme hiilijalanjälki on 484,64 tonnia vuodessa. Se on noin 3,5 prosenttia Ilmarisen käyttämää vertailuindeksiä pienempi. Meillä ei ole sijoituksia yhdessäkään yhtiössä, jonka liiketoiminta liittyisi kokonaan kivihiileen, Mursula sanoo.

- Yhteenlaskettuna hiilidioksidipäästömme olivat vajaat puolet vertailuindeksin päästöistä. Suorien eurooppalaisten osakesijoitusten hiilidioksidipäästöt olivat poikkeuksellisen alhaiset, iloitsee Lönnroth.

Arvioinnissa selvisi, että Kirkon eläkerahaston sijoitussalkun viisi merkittävintä hiilidioksidituottajaa muodostavat jopa 60 - 80 prosenttia kaikista hiilidioksidipäästöistä. Ilmarisessa puolestaan huomattiin, mikä merkitys toimialakohtaisilla painotuksilla ja yritysten valinnalla toimialojen sisällä on hiilijalanjälkeen.

- Esimerkiksi perusraaka-aineet -sektorin osalta arviointi osoitti, olimme valinneet toimialan sisällä hiili-intensiteetiltään tehokkaampia yrityksiä. Tämä vähentää toimialan vaikutusta hiilijalanjälkeemme, toteaa Mikko Mursula.

Miten selvityksiä on hyödynnetty?

Ilmarisessa on tutkimuksen pohjalta tarkasteltu omistuksia kriittisesti. Mikko Mursula kertoo, että hiilijalanjälkilaskennan tuloksilla tulee olemaan vaikutusta sijoituspäätöksiin. Päätökset toimenpiteistä tehdään loppuvuoden aikana.

Magdalena Lönnroth on tyytyväinen arvioinnin tuottamasta tiedosta yritysten ilmastoraportoinnin tasosta. Tulokset he välittivät myös eteenpäin varainhoitajilleen. Tämän seurauksena yhä useampi varainhoitaja onkin sitoutunut laskemaan ja raportoimaan rahastojensa hiilijalanjäljen.

- Meillä on nyt parempi käsitys siitä, mistä sijoitussalkun hiilidioksidipäästöt muodostuvat. Tulosten avulla olemme arvioineet yhtiöitä tarkemmin ja vähentäneet öljy-yhtiöiden osuutta eläkerahaston suorista sijoituksista eurooppalaisiin osakkeisiin, Lönnroth toteaa.

Onko vastuullisuus vaikuttanut sijoitusten tuottoihin?

Vastuullisuusasioiden painottaminen sijoittamisessa ei ole vaikuttanut negatiivisesti Kirkon eläkerahaston sijoitusten tuottoon.

- Keskimääräinen vuosituottomme on ollut hyvä toiminnan alusta lähtien, noin 8 prosenttia, kun tuottotavoitteemme on 6 prosenttia. Pärjäämme hyvin vertailussa muiden suomalaisten eläketoimijoiden tuottoihin, sanoo Magdalena Lönnroth.

- Vastuullisuuden vaikutusten erottaminen sijoitustuotoista on vaikeaa. Uskomme kuitenkin, että vastuullisesti toimivien yhtiöiden oman ja vieraan pääoman ehtoiset rahoituskustannukset tulevat pitkällä tähtäimellä olemaan matalammat kuin esimerkiksi yleisesti hyväksyttyjä vastuullisuusnormeja rikkovien yritysten. Sitä kautta vastuullisuudella on vaikutusta sijoitusten tuottoon, Mikko Mursula sanoo.

Vastuullinen sijoittaminen on vaikuttamista

Sijoittaminen on vaikuttamista institutionaalisille sijoittajille. Vastuullinen sijoittaminen sopii työeläkevakuuttajille, koska työeläkevarat on lain mukaan sijoitettava tuottavasti ja turvaavasti. Vastuullisen sijoittamisen päämääränä on parantaa sijoitusten tuoton ja riskin suhdetta.

- Vastuullisen sijoittamisen avulla sijoittaja tekee kattavampaa analyysia sijoituskohteista ja vaikuttaa omistajan roolissa yritysten vastuullisiin toimintatapoihin. Tämä on linjassa pitkäaikaisen sijoitustoiminnan kanssa - eläkerahaston todellinen kvartaali on 25 vuotta, Magdalena Lönnroth toteaa.

Ilmarisessa on sisällytetty vastuullisuutta systematisoidummin sijoitustoimintaan ottamalla käyttöön vastuullisuusluokitukset, jotka koskevat listattuja sijoituksia. Mikko Mursula tarkentaa, että luokitusten taustalla on yritysten vastuullisuusriskeihin ja mahdollisuuksiin sekä kansainvälisiin normeihin perustuva kolmansilta osapuolilta hankittu vastuullisuusanalyysi.

- Luokitukset ohjaavat sijoitustoimintaa siten, että erityisesti heikompiin yrityksiin liittyy tarkempia vaatimuksia sijoitusorganisaatiolle ja ne vaikuttavat sijoituspäätöksiin. Vastuullisuutta koskeva analyysi on myös taustana vuorovaikutuksessamme erityisesti riskiyritysten kanssa – se on osa aktiivista omistajuuttamme, Mursula kertoo.