Ikääntymisen kustannukset kasvavat Euroopassa

19.06.2018

Ikääntymisen kustannukset ja eläkemenot kasvavat suurimmassa osassa Eurooppaa, todetaan Euroopan komission tuoreessa ikääntymisraportissa (Ageing Report 2018). Raportti tarkastelee väestön ikääntymistä ja sen vaikutusta julkiseen talouteen sekä lakisääteisiin eläkkeisiin. Lisäksi raportissa paneudutaan terveydenhuoltoon, pitkäaikaishoivaan, koulutukseen ja työttömyysetuuksiin.

kuvituskuva

- Kustannusten kasvu johtuu ikääntyneiden määrän kasvusta, ja erityisesti lisääntyvistä terveydenhuollon ja pitkäaikaishoivan kuluista. Vaikka ikääntymisen kustannukset kasvavat Suomessa maltillisesti verrattuna bruttokansantuotteeseen, ne olisivat peruslaskelman mukaan vuonna 2070 vertailujoukon kolmanneksi suurimmat, toteaa erityisasiantuntijamme Janne Pelkonen.

- Suomessa on jo valmiiksi korkeammat ikääntymisen kustannukset. Täällä väestö vanhenee hieman nopeammin kuin muissa EU-maissa ja eläkekulut keskittyvät lakisääteisiin eläkkeisiin, sanoo Pelkonen.
Raportti kattaa 28 EU-maan lisäksi Norjan, ja sen ennusteet ulottuvat vuoteen 2070 saakka.

Eurooppa harmaantuu ja pienenee

Väestöennusteen mukaan Euroopan väestörakenne heikkenee 2070 vuoteen mennessä. Tämä tarkoittaa, että työikäisten eli 15 - 64-vuotiaiden määrä pienenee yli 20 prosenttiyksiköllä verrattuna yli 65-vuotiaisiin. Siten EU:ssa olisi nykyisen 3,3 sijaan vain kaksi työikäistä jokaista yli 65-vuotiasta kohden. Vuonna 2070 naisten suurin ikäryhmä olisi 70-74-vuotiaat ja miesten 50-54-vuotiaat.

Lisäksi Euroopan väestö kasvaa vain marginaalisesti, ja lopulta se edustaa enää 4,5 % globaalista väestöstä.

Pelkosen mukaan Euroopan painoarvo maailmantaloudessa pienenee eikä kaikkia vaikutuksia, joita väestön vanhenemisesta aiheutuu, osata vielä aavistaa. Työikäisen väestön väheneminen pienentää myös talouskasvua ja aiempaa kapeammat hartiat vastaavat hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksesta.

- Raportin ennustama syntyvyys ja nettomaahanmuutto vaihtelevat huomattavasti maiden välillä. Suomen lähinnä nettomaahanmuutosta johtuva väestönkasvu jää hyvin pieneksi. Sen sijaan joidenkin Baltian ja Itä-Euroopan maiden väestö vähenee merkittävästi, jopa 20-40 % vuoteen 2070 mennessä. Näiden maiden väestö on tulevaisuudessa nykymenolla sekä pienempi että harmaampi, sanoo Pelkonen.

Raportti ennakoi noin 10 prosenttiyksikön laskua työikäisen väestön määrässä, mikä EU:ssa vaikuttaa haitallisesti talouteen. Tätä voisi tasoittaa työllisyysasteiden ennakoitu nousu erityisesti iäkkäämmissä ja naistyöntekijöissä.

Eläkeuudistuksilla taklattu kuluja

Myös eläkemenot kasvavat Euroopassa, ja vuoden 2040 tienoilla ne ovat korkeimmillaan. Suomessa eläkemenot kasvavat maiden vertailussa hyvin maltillisesti. Rahoituksen kestävyyden kannalta paineet ovat suurimmillaan noin vuosikymmentä aikaisemmin vuosina 2020-2030.

Ikääntymisraportissa on huomioitu Suomen eläkeuudistus. Muissakin Euroopan maissa rahoituksen kestävyyttä painottaneet eläkeuudistukset ovat samalla pienentäneet menopaineita. Kun ikääntymisen kustannuksia tarkastellaan, raportissa korostuvat aiempaa enemmän sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvät kulut. Näin myös Suomen kohdalla, mikä näkyy myös maakohtaisissa suosituksissa.

- Suomelle on jo monena vuonna suositeltu sote-uudistuksen valmistumista. Uudistuksella halutaan hillitä ikääntymisen kustannuksia. Tänä vuonna yhdeksi lisätavoitteeksi kirjattiin, että ihmisten pitäisi saada helpommin terveyspalveluja, sanoo Pelkonen.

- Myös monet kulttuuriset muutokset voivat olla perusteellisia, kun väestön painopiste siirtyy vanhempiin ikäluokkiin. On olennaista kasvattaa ymmärrystä eri elämänvaiheista. Siihen tarvitaan lisää sukupolvien välistä dialogia ja vuorovaikutusta, korostaa Pelkonen.

Komissio julkaisee ikääntymisraportin joka kolmas vuosi. Ikääntymisraportin tulokset huomioidaan talouspolitiikassa ja talouskoordinaatiossa.

Raportti täydentää aiemmin ilmestynyttä riittävyysraporttia, jossa tarkastellaan erityisesti vanhuuseläkkeitä niiden tason riittävyyden ja rahoituksen kestävyyden näkökulmista.

Lisätietoja:

The 2018 Ageing Report: Economic and Budgetary Projections for the EU Member States (2016-2070)

EU:n eläkeraportti: Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien eläketurvaa parannettava