Kannetaan vastuu sukupolvien välisestä eläkelupauksesta

21.11.2016

Työeläkejärjestelmä perustuu sukupolvien väliseen vastavuoroisuuteen. Kaikki työssäkäyvät suomalaiset maksavat vuorollaan työeläkemaksuja, jotka käytetään pääosin samaan aikaan eläkkeellä olevien eläkkeisiin. Kolme neljäsosaa tänään maksettavista eläkkeistä kustannetaan samaan aikaan kerätyistä työssä olevien työeläkemaksuista. He hyötyvät aikanaan järjestelmästä, sillä seuraavat sukupolvet puolestaan rahoittavat heidän eläkkeitään.

Kenelläkään ei ole omaa henkilökohtaisten työeläkesäästöjen pottia, mutta jokaisen ansaitsema eläke perustuu työuran aikana saatuihin tuloihin. Tästä sukupolvien välisestä sopimuksesta pystytään kantamaan vastuu, kun huolehditaan työeläkejärjestelmän kestävyydestä. Työeläkeindeksin muutos tyhjentäisi työeläkerahastot, joiden avulla turvataan eläkkeet pitkälle tulevaisuuteen. Heikennykset työeläkejärjestelmän talouteen joudutaan aina maksamaan takaisin tulevaisuudessa.

Miksi työeläkeindeksin muuttaminen kasvattaisi eläkkeensaajien välisiä tuloeroja, Telan johtava ekonomisti Reijo Vanne?

- Eläkeläiset eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä. Pienituloisilla eläkeläisillä osa eläkkeestä on kansaneläkettä. Indeksimuutos koskisi siis vain osaa heidän eläkkeestään. Kaikkein pienituloisimmat eläkeläiset eivät hyötyisi työeläkeindeksin muuttamisesta lainkaan, sillä he saavat vain Kelan myöntämää kansan- ja takuueläkettä.

Työeläkeindeksin muuttaminen lisäisi tuloeroja eläkeläisten keskuudessa myös ikäakselilla. Nuoremmat eläkeläiset olisivat voittajia suhteessa vanhempiin eläkkeensaajiin. Viimeksi mainituissa on enemmän kansaneläkkeensaajia.

Muutos lisäisi myös alueiden välisiä tuloeroja, sillä maakuntien välillä on suuria eroja keskimääräisissä eläkkeissä. Korkein keskieläke oli viime vuonna Uudenmaan 1 921 euroa ja matalin Etelä-Pohjanmaan 1 384 euroa.

Miten indeksimuutos vaikuttaisi naisten ja miesten välisiin tuloeroihin?

- Se kasvattaisi tuloeroja naisten ja miesten välillä. Keskimääräinen kokonaiseläke Suomessa oli 1 613 euroa kuukaudessa viime vuoden lopussa, mutta sukupuolten välinen ero oli noin 400 euroa. Miesten kokonaiseläkkeet olivat keskimäärin 1 865 euroa kuussa ja naisten 1 454 euroa.

Köyhyys kasautuu minimiturvan eli kansan- ja takuueläkkeen varassa oleville, erityisesti ikääntyneille naisille, koska työeläkelait eivät olleet voimassa työuran alkupuolella, työelämässä olo ei ollut niin yleistä kuin nykyään, työtulot olivat matalia ja työurissa oli katkoja, joilta ei kertynyt eläkettä. Heille indeksimuutos ei toisi lainkaan tai hyvin vähän korotusta eläkkeeseen.

Millä eläkeläisköyhyyttä voidaan ratkoa?

Pienituloisten eläkeläisten asemaa ei voida tehokkaasti parantaa työeläkkeiden indeksin avulla. Eläkeläisköyhyyttä ratkaistaessa tarkasteluun on otettava eläkkeensaajien kaikki tulot ja menot.

Tehokkaampia keinoja olisivat esimerkiksi takuueläkkeen tai kansaneläkkeen korottaminen, eläkkeensaajien verotus, eläkkeensaajan asumistuen parantaminen sekä terveydenhuollon ja erilaisten palveluiden maltillinen hinnoittelu.

Toisiko indeksimuutos korotuksia eläkkeisiin?

- Viime vuoden tilaston mukaan omaa eläkettä saavista 78 500 eläkeläistä ei hyötyisi työeläkeindeksin korottamisesta lainkaan, sillä he saavat vain kansaneläkettä ja takuueläkettä. Muutos ei auttaisi lainkaan kaikkein pienituloisimpia eläkeläisiä.

Noin 503 700 eläkeläistä saisi korotuksen vain osaan eläkkeestään. He saavat sen verran pientä työeläkettä, että sen lisäksi maksetaan Kelan myöntämää eläkettä, johon indeksimuutos ei kohdistu. Pelkkää työeläkettä saa noin 844 600 eläkeläistä.

Koko maan keskimääräinen eläke oli viime vuonna 1613 euroa kuussa. Keskivertoeläkeläiselle indeksimuutos toisi ensimmäisenä vuonna vajaat 20 euroa kuussa. Kymmenen vuoden päästä hänen eläkkeensä olisi noin 200 euroa kuussa enemmän kuin nykyindeksillä korotettuna. Osa korotuksesta pitäisi käyttää tuloveroihin. Muutoksen kääntöpuolena olisi kuitenkin mittava vaikutus tulevien eläkkeiden rahoittamiseen.

Kenen varoja on eläkerahastoissa?

- Suomalaisten työeläkevaroja on eläkerahastoissa tällä hetkellä noin 180 miljardia euroa. Maksettavia eläkkeitä on odottamassa pitkälti yli 600 miljardin euron verran, yli kolme kertaa enemmän kuin rahastojen koko on.

Vanhuuseläkkeitä varten varatut rahastot yksityisaloilla 2015

Rahastojen kerryttämiseen ovat osallistuneet myös nykyiset työssäkäyvät nuoria aikuisia myöten. Eläkerahastoissa ei ole vain nykyeläkeläisten vaan kaikkien aikuisikäluokkien rahaa. Yksityisalojen eläkevaroista vajaa kolmannes on varattu nykyeläkeläisille, suurin osa tuleville eläkeläisille.

Suuret ikäluokat ovat eläkkeellä, mutta heidän eläkevuotensa jatkuvat vielä kauan. Heidän jäljessään on tulossa suurin piirtein samankokoisia ikäluokkia. Sijoitusvarojen avulla myös nuoremmille ja tuleville ikäluokille pystytään maksamaan aikanaan kohtuullinen eläke.

Rahastoja ei ole oikein eikä järkevää purkaa tyhjiksi, sillä silloin nuorempien ikäluokkien eläkkeitä varten rahastoituja varoja käytettäisiin vanhempien hyväksi. Siinä sivussa menetettäisiin pysyvästi varojen tuotot, joilla pidetään työeläkemaksuja alempana kuin ne ilman varoja olisivat. Yksityisillä aloilla perityt eläkemaksut eivät enää muutamaan vuoteen ole riittäneet kattamaan maksettavia eläkkeitä, vaan erotus katetaan sijoitusvaroista. Esimerkiksi vuonna 2016 yksityisalojen työeläkemaksuja olisi ilman rahastointia pitänyt periä yli 2 prosenttiyksikköä enemmän kuin mitä nyt peritään. Vastaava käänne tapahtuu julkisilla aloilla todennäköisesti jo ensi vuonna.

Mitä vaikutuksia indeksimuutoksella olisi eläkevaroihin ja -maksuihin?

- Indeksimuutoksen seurauksena työeläkerahastot olisi Eläketurvakeskuksen arvion mukaan käytetty kokonaan 2060-luvulla, jos rahoitus otettaisiin eläkevaroista.

Jotta työeläke voitaisiin turvata koko eläkeajaksi tuolloin eläkkeellä oleville 1970- ja 1980-luvuilla syntyneille ja kaikille heitä nuoremmille, edessä olisi eläkemaksujen roima noin 10 prosenttiyksikön korotus. Toinen vaihtoehto olisi eläketason leikkaus noin kolmanneksella.

Jos muutos rahoitettaisiin kustannusten nousua seuraten jatkuvilla työeläkemaksun korotuksilla, maksua tulisi arvioiden mukaan korottaa lopulta viidellä prosenttiyksiköllä.

Miten muutos vaikuttaisi tuleviin sukupolviin?

- Eläkeindeksin parantaminen olisi tulonsiirto nykyisille eläkeläisille, sillä he eivät joutuisi maksamaan muutoksesta missään muodossa. Sen sijaan nykyiset ja tulevaisuuden palkansaajat rahoittaisivat muutoksen myös tältä osin tavalla tai toisella ennen pitkää.

Kyse on reiluudesta sukupolvien välillä. Kaikki sukupolvet osallistuvat eläketurvan rakentamiseen. Järjestelmän vastuulla on pitää huolta siitä, että kaikki ikäluokat myös hyötyvät maksamistaan maksuista mahdollisimman tasavertaisesti. Eläkejärjestelmän kestävyyttä arvioidaan pitkällä aikavälillä, jotta varmistutaan, etteivät tämän päivän päätökset tietoisesti romuta järjestelmää nuorilta ja tulevilta sukupolvilta.

Faktoja työeläkeindeksistä

  • Työeläkeindeksin tehtävä on tarkistaa työeläkkeiden taso vuosittain ja siten huolehtia niiden ostovoimasta. Nykyisellään työeläkkeiden korotukset määräytyvät 80-prosenttisesti hintatason ja 20-prosenttisesti palkkatason mukaan.
  • Indeksimuutoksen vaikutukset eri tuloluokissa


  • Mitä suurempi työeläkkeen osuus on eläkkeestä, sitä pienempi on kansaneläkkeen määrä. Työeläkkeen ylittäessä 1311,05 euroa yksinasuvalla tai 1167,71 euroa parisuhteessa olevalla, ei kansaneläkettä enää jää maksettavaksi. Jokainen Suomessa asuva eläkkeensaaja saa vähintään 766,85 euron suuruisen lakisääteisen eläkkeen (vuoden 2016 taso), jos kansaneläke jää liian pieneksi. Jos muut eläkkeet jäävät tätä pienemmiksi, erotus maksetaan takuueläkkeenä Kelasta.