Katse nuorten työkykyyn

31.10.2016

Nuoria huolettavat erityisesti työelämä ja oma toimeentulo. Nuorista yli puolet arvioi olevan vaikeaa saada töitä omalta paikkakunnalta. Reilu kolmannes on huolissaan pärjäämisestään työmarkkinoilla. Tämä selviää Allianssin tutkimuksesta.

- Nuoret haluavat päästä kiinni työelämään, eivätkä ole pääasiassa valikoivia työn suhteen, kuten usein tunnutaan ajattelevan. Nuoret pitävät työn sisältöä ja merkityksellisyyttä tärkeämpänä kuin palkkaa. Yrittäjyyshenkeäkin löytyy, vaikka nuorten yrittäjien osuus omasta ikäluokasta on kuitenkin pieni, sanoo erityisasiantuntijamme Janne Pelkonen.

Kuva: Janne Pelkonen
"Eläkeasioita on syytä miettiä jo työuran alussa", sanoo Janne Pelkonen.

Tilastokeskuksen mukaan alle 25-vuotiaita oli työttöminä 38 000 tämän vuoden elokuussa. Heidän työttömyysasteensa oli pienentynyt vuoden takaisesta 1,7 prosenttiyksikköä ollen nyt 11,8 prosenttia. Maailmanlaajuinen nuorisotyöttömyysaste tulee olemaan tänä vuonna 13,1 prosenttia. Maailman työjärjestö ILOn raportin mukaan sen myös odotetaan pysyvän muuttumattomana koko ensi vuoden.
- Työnhakutaitojen kehittäminen ja oman osaamisen näkyväksi tekeminen ovat erityisen tärkeitä taitoja muuttuvassa työelämässä, Pelkonen painottaa.

Suomessa nuorten aikuisten tulotaso on romahtanut suhteessa muuhun yhteiskuntaan samalla, kun esimerkiksi yli 65-vuotiaiden tulot ovat nousseet kertoo Tilastokeskuksen tulonjakotilasto. Ikäluokkien erilainen tulokehitys selittyy mm. sillä, että eläkeikäisten kotitalouksien tulot eivät ole yhtä herkkiä suhdannevaihteluille kuin työikäisten tulot. Nuorten sukupolvien elintason heikkeneminen johtuu muun muassa työurien rikkonaisuudesta.
- Tilanne on saman tyyppinen EU-tasolla ja OECD-maissa, joissa nuoret ovat ottaneet eniten siipeensä viime vuosina. Erityisen huolissani olen pitkään koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevista nuorista (NEET). Vaikka etsiminen kuuluu elämänvaiheeseen, on 16–18-vuoden ikä herkkä vaihe, jossa ajelehtiminen ilman suuntaa ennakoi myöhempää huono-osaisuutta. Heikko kiinnittyminen opiskeluun ja työuraan taas altistaa köyhyydelle eläkeiässä, summaa Janne Pelkonen.

Työ kasvattaa eläketurvaa

Nuorena koetulla työttömyydellä on vaikutuksia koko työuraan. Janne Pelkonen pitääkin tärkeänä, että nuoret pääsisivät varhain kiinni työelämään.
- Ei ole samantekevää elääkö palkalla vai tuilla. Tuet eivät kartuta esimerkiksi eläkettä samalla tavalla kuin ansiot, vaikka palkattomista jaksoista, kuten opinnoista ja hoitovapaalta kertyykin tietyin ehdoin myös työeläkettä. Vaikka se tuntuu ehkä ”pitkältä aasinsillalta”, niin eläkeasioita on syytä miettiä jo työuran alussa. Itseasiassa koko eläkekysymystä kannattaa pohtia elinkaaren vaiheiden näkökulmasta.

Työeläkettä karttuu kaikista työuran aikaisista ansioista. Lyhytkin työsuhde ja pieni palkka kerryttävät eläkettä. Ensi vuoden alussa voimaan tuleva eläkeuudistus parantaa nuorten asemaa, sillä eläke alkaa karttua jo 17 vuoden iästä 1,5 prosenttia vuodessa. Lisäksi työntekijän työeläkemaksun vähennys poistuu eläkkeen laskennasta, mitä moni ei varmastikaan huomaa, mutta mikä parantaa erityisesti nuorten eläkkeitä, Pelkonen huomioi.

Ammatilliseen perustutkintoon tai korkeakoulututkintoon johtavasta opiskelusta on kertynyt työeläkettä vuodesta 2005 alkaen. Työkyvyn perusta rakennetaan jo opiskeluaikana.
- Koulutus suojaa Suomessa työttömyydeltä, erityisesti korkeakoulutuksen vaikutus on edelleen huomattava. Opiskelukyky taas näkyy todennäköisesti myöhemmin työkyvyssä, Janne Pelkonen sanoo.

Nuorten työkyvyttömyyseläkkeet

Kelan työkyvyttömyyseläkkeitä saavien määrä on kasvanut alle 40-vuotiaiden joukossa lähes 10 prosenttia viidessä vuodessa. Suurin syy nuorten työkyvyttömyyseläkkeisiin on mielenterveyden häiriöt. Eniten kasvua on ollut 20-24 -vuotiaiden eläkkeensaajien määrässä. Moni nuorista saa Kelan etuutta, koska ansiohistoria voi olla aika vaatimaton.

Eläketurvakeskuksen tilaston mukaan työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden alle 35-vuotiaiden osuus oli viime vuonna 10 prosenttia. Nuorille myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä ei ole juurikaan muuttunut viime vuosina. Iso osa nuorille tilastoiduista työeläkevakuuttajien kustantamista työkyvyttömyyseläkkeistä on käytännössä määräaikaisia kuntoutustukia.

- Nuorena alkavat työkyvyttömyyseläkkeet ovat suuri inhimillinen ja yhteiskunnallinen tragedia. Hinta on kaikille kova. Ammatillisen kuntoutuksen ansiosta moni pääsee takaisin työelämään ennemmin tai myöhemmin. Koko yhteiskunnan tulisi ymmärtää paremmin, osoittaa hoitoresursseja ja tukea mielenterveystaustaisten kuntoutujien potentiaalia, Janne Pelkonen toteaa.

- Kuten työpaikoilla myös työttömyysjaksojen aikana on kiinnitettävä huomiota ihmisten työkyvyn ylläpitoon. On tärkeää huolehtia siitä, että ihmisten taidot ja osaaminen ovat ajan tasalla. Terveydenhuoltojärjestelmän rooli on tärkeä kuntoutukseen ohjaamisessa ja kuntoutujien tunnistamisessa. Mitä nopeammin tämä tapahtuu, sen parempia ovat kuntoutuksen tulokset, Janne Pelkonen sanoo.