Kestävää eläkejärjestelmää myös tehostettava

10.01.2013

Maailman parhaita eläkejärjestelmiä yhdistää se, että ne haluavat kehittyä entistä paremmaksi, sanoi professori Keith Ambachtsheer kansainvälisen arvioinnin julkistamisseminaarissa maanantaina Helsingissä.

Kansainvälisten asiantuntijoiden mukaan suomalainen eläkejärjestelmä on joustava, kattava ja kestävällä perustalla, mutta siinä on myös kehittämistarpeita, käy ilmi Eläketurvakeskuksen teettämästä arvioraportista. Professorit Ambachtsheer ja Nicholas Barr arvioivat raportissaan eläkejärjestelmän sisältöä, rakennetta ja hallintoa.

Kuva Suvi-Anne SiimesToimitusjohtajamme Suvi-Anne Siimeksen mukaan kansainvälinen arvio tarjoaa kattavan läpivalaisun suomalaisesta eläkejärjestelmästä ja toimii hyvänä lähtökohtana avoimelle eläkekeskustelulle. Jatkossa on hyvä arvioida, löytyykö raportin tuloksista ja suosituksista asioita, joita voidaan hyödyntää seuraavassa eläkeuudistuksessa.

- Suomalaista järjestelmää on koko historiansa ajan kehitetty vastaamaan ympäröivän maailman muutoksiin ja sitä on kehitettävä edelleen myös tulevaisuudessa. Monet raportissa esiin nostetut teemat, kuten vakavaraisuus-, hallinto- ja kilpailuasiat, ovatkin Suomessa parhaillaan työn alla, Siimes sanoo.

Siimes muistuttaa eläkejärjestelmän kehittämisen pitkäjänteisyydestä; eläkkeet pitää jatkossakin voida maksaa turvallisesti ja eläkemaksut sekä riskit on mitoitettava niin, että ne kattavat sen mikä kansalaisille on luvattu.
- Eläkeratkaisut, varsinkin eläkeikää koskevat päätökset on tehtävä maltillisesti ja hyvissä ajoin, kuten raportissa todetaan. Muutosten tulee koskea niitä, joilla on aikaa sopeutua ja varautua muuttuvan eläkeiän vaatimuksiin, eikä ihmisiin, jotka ovat eläkeiässä aivan lähivuosina, toimitusjohtajamme toteaa.

Suvi-Anne Siimes uskoo, että eläkejärjestelmän kehittämisessä suomalainen sopimisen perinne pysyy vahvana myös tulevaisuudessa.

- Se mahdollistaa muutosten valmistelun hyvissä ajoin, jolloin vältetään kriisit. Ulkomailla eläkkeiden leikkauksiin tai jopa eläkevarojen käyttöönottoon valtiontalouden rahoituksen tilkkeeksi on jouduttu nimenomaan siksi, ettei muutoksiin ole varauduttu ajoissa.

Vakavaraisuudella monia tehtäviä

Yksi arvioinnin kehittämisehdotuksista on, että työeläkevarojen sijoittamisessa tavoiteltaisiin korkeampia tuottoja. Professori Ambachtsheer esittää, että yksityisalojen työeläkevakuuttajien sijoitustoimintaa ohjaavaa vakavaraisuussääntelyä lievennettäisiin sekä sijoituksia suunnattaisiin entistä voimakkaammin ulkomaille.

Vakavaraisuutta koskeva lainsäädäntöä on uudistettu laajasti parina viime vuonna ja uudistuksen viimeinen vaihe on parhaillaan menossa. Valmistelevan työryhmän määräaika on marraskuun lopulla.

Vakavaraisuusvaatimukset paitsi säätelevät sijoitustoimintaa, myös tuottavat mekanismin jolla sijoitustuottoja ohjataan tulevien eläkkeiden rahoitukseen. Niiden kautta myös määritellään järjestelmän rahoittajien eli työntekijöiden ja työnantajien riskinottohalukkuus työeläkevarojen sijoittamisessa sekä estetään vastuutonta riskinottoa.

- Vakavaraisuussääntelyllä on siis monia tehtäviä työeläkejärjestelmässä. Ennen kaikkea sääntely turvaa tulevien eläkkeiden maksua, Siimes muistuttaa.

Sääntelyn tulee toimitusjohtajamme mielestä kuitenkin olla neutraalia siten, ettei se ohjaa varsinaista sijoitusten kohdentumista. Sijoituspäätösten tulee jatkossakin olla työeläkevakuuttajien itsenäisiä ratkaisuja lainsäädännön asettamissa raameissa, hän sanoo.

- Sijoitukset tulee aina voida tehdä perustehtävän eli työeläkkeiden turvaamisen näkökulmasta. Työeläkevakuuttajat vastaavat varoillaan eläkkeen rahastoidusta osasta. Vastuun ja päätöksenteon tulee olla samalla taholla.

Suomi-sijoituksiin laajempi näkökulma

Työeläkevaroista sijoitetaan tällä hetkellä Suomeen 47,6 miljardia euroa eli noin 32 prosenttia. Osuus on pienentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Hyvien tuottojen saaminen kotimaasta on ollut viime vuosina entistä haastavampaa. Lisäksi kotimaassa ei yksinkertaisesti ole riittävästi tuottavia sijoituskohteita koko varallisuudelle. Kotimaisten sijoitusten osuus on kuitenkin edelleen korkealla.

Ambachtsheer esittää, että kotimaisten sijoitusten osuutta vähennettäisiin jatkossa voimakkaasti. Hän perustelee kotimaisten sijoitusten osuuden pienentämistä mm. riskinhallinnalla; koska kolme neljäsosaa eläkkeistä rahoitetaan työeläkemaksuilla, eläkkeiden rahoitus riippuu jo vahvasti Suomen talouden ja työllisyyden kehityksestä. Lisäksi raportissa todetaan, että kotimaiset sijoitukset ovat kannattaneet heikommin kuin ulkomaiset.Kuva Keith Ambachtsheer

- Työeläkesijoituksille tavoitellaan mahdollisimman hyvää tuottoa sallitulla riskillä. Raportissa kotimaisia sijoituksia on arvioitu viimeisen viiden vuoden ajalta, mikä on melko lyhyt perspektiivi. Jos tarkastelujakso olisi ollut kymmenen vuotta, sijoitukset Suomeen olisivat näyttäytyneet päinvastoin etuna, Siimes sanoo.

Lisäksi Siimes huomauttaa, että kotimaiset pörssiyhtiöt ovat pääosin globaaleita toimijoita, joiden liiketoimintariskit ovat suurelta osin muualla kuin kotimaassa. Kotimaan taloudesta ja kotimaisista yhtiöistä on kuitenkin saatavilla paremmin tietoa sijoituspäätösten pohjaksi, mikä puolestaan pienentää sijoittamisen riskiä.

Kotimaan sijoitusten merkitystä tulisikin arvioida myös laajemmasta näkökulmasta; työeläkevaroilla on tärkeä rooli kotimaisessa omistajuudessa ja pääomamarkkinoiden toiminnassa, toimitusjohtajamme painottaa.

- Kun maassa on useita pitkäaikaisia, vakaita ja aktiivisesti toimivia sijoittajia, se vakauttaa markkinoita ja siten myös ulkomaisten sijoittajien toimintaa. Tämä laskee pääoman hintaa suomalaisille yrityksille, helpottaa investointeja ja vahvistaa kilpailukykyä.

Usealle toimijalle hajautettu järjestelmä pitää työeläkevarat myös erillään valtion budjetista.

- Tällöin poliittisten voimasuhteiden tai taloudellisten tilanteiden muutokset eivät vaikuta niiden käyttöön. Kerättyjä maksuja käytetään vain eläkkeiden rahoittamiseen.

Järjestelmän kattavuus lisää kuluja

Arviointi kertoo suomalaisen työeläkejärjestelmän hallintokulujen olevan korkeat suhteessa kansainväliseen vertailuun. Vertailun ero syntyy työnantajiin kohdistuvista palveluista. Vakuutettujen palveluissa kulut ovat hiukan vertailuryhmää pienemmät.

Raportissa todetaan kuitenkin, että muista maista poiketen suomalainen järjestelmä kattaa sekä pääosin lakisääteisen vanhuuseläkkeen, että työsuhteeseen perustuvan ammatillisen eläkkeen. Monissa muissa maissa nämä on eriytetty kahteen erilliseen järjestelmään. Jos tämä otetaan vertailussa huomioon, suomalaiset kulut ovat alemmat kuin muissa maissa keskimäärin.

Suomessa myös vakuutetaan muihin maihin verrattuna hyvin kattavasti kaikenlaista työtä työuran alusta saakka, samoin kuin mm. perhevapaiden ja opiskelun aikaa. Kattavuudesta seuraa, että meillä on paljon pieniä vakuutuksia, mikä nostaa vakuuttamisen kustannuksia.

- Tehokkuus on kuitenkin keskeinen kriteeri kaikilla toimialoilla nykyään. Sitä pitääkin arvioida ja kehittää jatkuvasti myös työeläkevakuuttajien toiminnassa, sanoo Siimes.Kuva Ncholas Barr

Arviointiraportissa tehostamisratkaisuksi esitetään mm. työeläkevakuuttajien koon kasvattamista ja tiiviimpää yhteistyötä.

- Työeläkevakuuttajat tuottavat jo joitakin toimintoja yhteisesti, esimerkiksi tietojärjestelmäpalveluita. Jatkossa on tarpeen arvioida huolellisesti, missä toiminnoissa vahvempi kotimainen tai kansainvälinen yhteistyö toisi edelleen lisähyötyjä.

Arvioinnin tekivät professori Nicholas Barr (London School of Economics) ja professori, johtaja Keith Ambachtsheer (Rotman International Centre for Pension Management, Rotman School of Management, University of Toronto).

Lisää aiheesta:

Suomen eläkejärjestelmä: Riittävyys, kestävyys ja järjestelmän rakenne (Nicholas Barr, suomenkielinen käännös alkuperäisteoksesta)

Suomen eläkejärjestelmä: Instituutiorakenne ja hallinto (Keith Ambachtsheer, suomenkielinen käännös alkuperäisteoksesta)

Miten suomalainen järjestelmä eroaa muiden maiden järjestelmistä?

Arvioinnista sanottua

"Konsensuksessa on Suomen eläkejärjestelmän voima"
Helsingin Sanomat 8.1.2013

"Vastuullisuus on ollut luonteenomainen piirre työeläkeyhtiöille. Se on vahvuus eikä yhteiskunta kestäisi suuren eläkeyhtiön huikeata sijoitusskandaalia."
Keskisuomalainen 8.1.2013

"Professori (Barr) huomauttaa, ettei suomalainen eläkejärjestelmä ole kriisissä, joten uudistuksien kanssa ei pidä hätäillä. Tekemättä niitä ei kuitenkaan voi jättää, tai kriisikin voi olla edessä."
Kansan Uutiset 7.1.2013

"Asiantuntijoiden mukaan Suomen eläkejärjestelmä on kattava ja kestävä. Väestörakenne ja kansainvälistyvä talous edellyttävät kuitenkin järjestelmän kehittämistä."
Turun Sanomat 7.1.2013

"Eläkkeelle nykyistä myöhemmin, asennemuutos ikääntyvien työtekijöiden tuottavuuden suhteen kuntoon ja eläkevarat tuottamaan paremmin. Näin voi tiivistää kansainvälisen arvion Suomen eläkejärjestelmästä."
Kauppalehti 7.1.2013

"Kansainvälisten arvioitsijoiden mukaan Suomen eläkejärjestelmä ei ole kriisissä. Parannettavaa asiantuntijat näkevät eläkejärjestelmän hallinnoinnissa. Myös eläkeikää pitää korottaa."
Yle Uutiset 7.1.2013

"Suomen eläkejärjestelmän toimivuutta selvittäneessä kansainvälisessä raportissa todetaan eliniän pidentyneen niin paljon, että 63 vuoden eläkeiästä ei ole enää varaa pitää kiinni."
MTV3 Uutiset 7.1.2013