Kuka hyötyisi eläkekatosta?

08.02.2013

Mikäli Suomeen kaavailtaisiin eläkekattoa, tehtäisiin samalla valinta hyvin toisenlaisesta eläketurvamallista. Huippukorkeita eläkkeitä se tuskin poistaisi. Helmitaulu

Nykyinen lakisääteinen työeläkejärjestelmämme on kansainvälisesti verrattuna ainutlaatuisen kattava. Sen tehtävänä on turvata kohtuullinen toimeentulo eläkkeelläkin. Ansaintaperusteisessa järjestelmässämme työeläke määräytyy samoin perustein kaikille palkkatasosta riippumatta.

Viime viikkoina keskusteluun on jälleen noussut pohdinnat eläkekaton käyttöönotosta. Eläkekatossa lakisääteiselle työeläkkeelle asetettaisiin euromääräinen yläraja, tavoitteena rajoittaa suurimpia eläkkeitä ja tasata tulonjakoa. Suomessa on jo käytössä yläraja ja erinäisiä muita rajoittimia kansaneläke- ja takuueläkejärjestelmässä. Näitä eläkkeitä rahoitetaan verovaroilla.

- Eläkekattoesitysten taustalla on tärkeä ja ymmärrettävä tavoite oikeudenmukaisuuden lisäämisestä yhteiskunnassa. Keinona eläkekatto ei kuitenkaan tuottaisi tavoiteltua tulosta. Moneen keskituloiseen se kuitenkin vaikuttaisi, kun heidän kulutustasonsa laskisi huomattavasti eläkkeelle jäädessä, toteaa johtajamme Eero Lankia.

- Järjestelmää tulee kehittää niin, että nykyisen lakisääteisen eläketurvan rakenteet säilyvät. Tulevaisuudessakin on taattava, että kansalaiset voivat luottaa eläketurvaan, sanoo Lankia.

Korkeammat maksut tuleville sukupolville

Työeläke on myöhennettyä palkkaa, jota rahoitetaan työssäoloaikana perittävillä maksuilla. Ansiotulojen perusteella määräytyy siis tuleva eläke. Työt ja palkat ovat keskenään erilaisia, jolloin eläkkeetkin ovat erisuuruisia. Työeläke mahdollistaa työntekijälle riittävän, työaikaiseen ansiotasoon suhteutetun kulutustason myös eläkkeellä.
- Jos tätä mahdollisuutta leikattaisiin eläkekatolla tai muilla rajoittimilla, erittäin monen työssäkäyvän ihmisen olisi ryhdyttävä säästämään omaa vanhuuttaan varten jollain muulla tavalla, Eero Lankia toteaa.

Todennäköistä on, että lakisääteisen järjestelmän eläkekatto johtaisi vain lisääntyviin lisäeläkejärjestelyihin. Monissa eläkekaton maissa tulonjako ei ole tasaantunut, vaan yksityiset lisäeläkejärjestelyt ovat päinvastoin vaikuttaneet eläkeläisten tuloerojen kasvuun.
- Tämä muuttaisi eläkejärjestelmämme luonnetta. Nyt jokaisella on mahdollisuus kartuttaa tulevaa eläkettään keskenään samoilla ehdoilla, Lankia sanoo.

Eläkekatolla korkeiden eläkkeiden syntymistä ei voitaisi estää. Esimerkiksi johtajien korkeat eläkkeet ovat seurausta paitsi korkeista palkoista, myös johtajasopimuksissa määritellyistä lisäeduista, jotka eivät kuulu lakisääteisen työeläkkeen piiriin. Ne ovat työnantajien johtajille maksamia ylimääräisiä etuuksia, joihin ei voitaisi vaikuttaa työeläkkeelle asetetulla katolla.

- Eriarvoisuus ei vähenisi, koska näitä eläkkeitä ei lakkautettaisi. Eriarvoisuus todennäköisesti lisääntyisi, koska korkeimpia eläkkeitä saisivat sellaiset henkilöt, joilla olisi asemansa tai ammattinsa perusteella mahdollisuus lisäeläkkeistä neuvottelemiseen. Heikoimpien asemaa se ei vahvistaisi, Eero Lankia kertoo.

Eläkekatto ei ole ongelmaton myöskään työeläkejärjestelmän rahoituksen kannalta. Voimaan tullessaan se pienentäisi vakuutusmaksutuloa välittömästi, mutta jo kertyneitä eläkkeitä pitäisi maksaa entiseen tapaan.Jälkikäteen ei voida puuttua ansaitun eläkkeen suuruuteen muutoin kuin perustuslain säätämisjärjestyksessä.

Tämä pakottaisi nostamaan kaikkien työnantajien ja työntekijöiden maksamaa työeläkemaksua. Maksussa on jo tälläkin hetkellä nousupaineita.
- Työssä olevat joutuisivat vuosikymmeniä maksamaan korkeampia eläkevakuutusmaksuja. Tilanne tasapainottuisi vasta pitkän ajan kuluttua. Tulevien sukupolvien kannalta tämä ei olisi oikeudenmukainen ratkaisu, toteaa Eero Lankia.

Verotus tasaa jo ansiotuloja

Tulonjakoa tasoitetaan jo verotuksella.

- Eläketulot rinnastetaan palkkatuloihin, joita säädellään progressiivisella verotuksella. Työeläkejärjestelmä ei tee tulontasausta. Verotus ulottuu lakisääteisen eläketurvan lisäksi vapaaehtoisiin lisäeläkejärjestelyihin, Eero Lankia sanoo.

Tulevaisuudessa yhteiskunnallisia perusvalintoja on halutaanko paremman eläkkeen ja eläkeajan hyvinvoinnin syntyvän työn tekemisestä, markkinoilta ostaen vai tuleeko tämä saada aikaan verovaroin?

Kysymyksiä ja vastauksia eläkekatosta