Kun työkyky horjuu, on tarkasteltava kaikkia työssä jatkamisen tukikeinoja

25.03.2021

Työkyvyttömyyseläkkeiden ehkäisemiseen kohdistuu 2020-luvulla paljon odotuksia. Tuore työeläkekuntoutuksen strategiapaperi kuvaa suomalaisten työkyvyn tilaa sekä hoito- ja kuntoutusprosessin ja kuntoutuskeinojen kehittämistarpeita. Kela ja Tela kouluttivat teemoista lääkäreitä 17.3. Millaisista asioista kehittämistarpeissa on kysymys ja mitä ne tarkoittavat ihmisen kannalta? Telan työkyky- ja kuntoutusasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja, työeläkeyhtiö Elon ylilääkäri Liisamari Krüger kertoo.

Liisamari Krüger, Elo
– Sairauspoissaoloihin ja koettuun työkyvyttömyyteen pitäisi tarttua jo paljon ennen työeläkekuntoutushakemusta, sanoo työeläkeyhtiö Elon ylilääkäri Liisamari Krüger.

2020-luvulla on käynnissä useita merkittäviä työ- ja toimintakyvyn kehittämishankkeita sekä sosiaaliturvan kokonaisuudistus. Samaan aikaan korona-ajan vaikutukset suomalaisten terveyteen ja työkykyyn aiheuttavat epävarmuutta. Työkyvyttömyyden kehitys uhkaa jatkua huonona pitkällä aikavälillä.

– Sairauspoissaoloihin ja koettuun työkyvyttömyyteen pitäisi tarttua jo paljon ennen työeläkekuntoutushakemusta, tiivistää Liisamari Krüger.

Työssä jatkamisen tukikeinoja tulisi hänen mukaansa tarkastella kokonaisuutena. Käytännössä kysymys on siitä, että ihminen ohjautuu jouhevasti sairautensa, työ- ja toimintakykynsä ja kuntoutustarpeidensa mukaan oikeiden palveluiden piiriin.

Oikeat tiedot, oikeaan aikaan

Kelan ja Telan lääkäriwebinaari 17.3. keskittyi erityisesti varhaisiin työhön paluun tukemisen keinoihin mielenterveyspotilailla. Hoitavan lääkärin vastuu työkyvyn arvioinnissa ja seurannassa korostuu, mutta keinot tunnetaan edelleen heikosti erityisesti perusterveydenhuollossa.

Mitä hoito- ja kuntoutusprosessien parantaminen tarkoittaa käytännössä ihmisen kannalta?

Kysymys on Krügerin mukaan hyvän hoidon ytimessä olevista asioista. Hän listaa kriittiset kohdat, jotka on tunnistettu myös eläkealan ylilääkäreiden kanssa Telassa laaditussa työeläkekuntoutuksen strategiapaperissa:

– Ensinnäkin, toteutuuko Käypä hoito -suositus mielenterveysongelmissa eli pääseekö ihminen osaavan lääkärin arvioitavaksi ajoissa? Kenenkään ei pitäisi joutua pitkittyvälle sairauslomalle sen takia, että pääsy lääkäriin viivästyy. Pääsy kuitenkin vaihtelee alueittain paljon.

– Löytyykö lääkärin B-lausunnosta kaikki tarvittava tieto, jotta hoito ja seuranta onnistuvat?

Työ- ja toimintakykyä arvioiva B-lausunto tarvitaan viimeistään 60 sairauspäivän kohdalla ja esimerkiksi työeläkekuntoutushakemusta varten.

– Liikkuuko tieto riittävän tehokkaasti terveydenhuollon, työnantajan tai työvoimapalveluiden ja ammatillisen kuntoutuksen järjestäjien välillä? Kysymys on yksinkertaisuudessaan siitä, että työntekijä ja hänen työnantajansa tietävät missä mennään ja mitä tapahtuu seuraavaksi, kun sairauslomapäiviä alkaa kertyä.

Neljäntenä asiana Krüger nostaa esille vaikean kysymyksen niistä kaikista muista tekijöistä, jotka vaikuttavat ihmisen toimintakykyyn ja kokemukseen työkyvystä.

– Usein ihmisen elämässä on muitakin kuormitustekijöitä, ja nämä tekijät on tärkeää tunnistaa ja erottaa diagnoosista ja sairaudesta. Lääkärin koulutus antaa valmiudet ennen kaikkea lääketieteelliseen hoitoon. Sosiaalilääketieteellisten näkökulmien arviointi on vaikeampaa.

– On tärkeää, että ihminen näkee työn ja työelämän positiivisena mahdollisuutena. Jo hoitavalla lääkärillä on merkittävä rooli tämän motivaation sytyttämisessä. Työnantaja ja työterveyshuolto ovat keskeisessä asemassa, Krüger sanoo.

Erilaiset roolit ovat olemassa syystä

Ammatillisen kuntoutuksen kenttä eri kuntoutusmuotoineen ja vastuutahoineen voi näyttäytyä monimutkaisena jopa alan ammattilaisille, saati apua tarvitsevalle ihmiselle. Ammatillista kuntoutusta järjestävät Kela, työeläkevakuuttajat sekä liikenne- ja tapaturmavakuutusyhtiöt. Termiä työeläkekuntoutus käytetään työeläkevakuuttajien järjestämästä ammatillisesta kuntoutuksesta.

Mitä keinoja on olemassa työssä jatkamisen tukemiseen? Mikä on työeläkekuntoutuksen rooli?

Krüger muistuttaa, että puhuttaessa ammatillisesta kuntoutuksesta tarkastellaan viime kädessä kahta asiaa, jotka kulkevat rinnakkain ja vaikuttavat siihen, millaista tukea ihminen tarvitsee ja millaiset keinot voidaan ottaa käyttöön: aika ja sairauden vaikeusaste.

Tullaan lain määrittämiin kriteereihin, mutta myös ihmisen kannalta olennaisimpaan:

– Kun kyseessä on vähemmän vaikea sairaus, olennaista on saada asiat hoitumaan nopeasti. Jatketaan työssä toipumisen rinnalla tai palataan nopeasti lyhyen sairausloman jälkeen, Krüger kuvaa.

Tällöin kuvaan astuu Kelan järjestämä ammatillinen kuntoutus, jonka keinoilla työkykyä voidaan tukea jo varhain sairausloman aikana. Kelan myöntämän osasairauspäivärahan turvin työssä voi jatkaa osa-aikaisesti, ja työpaikalla voidaan työterveyshuollon kanssa muokata työtä tai kokeilla uusia työtehtäviä. Keinoja on Kelan lääkinnällisessä kuntoutuksessa ja ammatillisessa kuntoutuksessa monia, ja ne taklaavat Krügerin mukaan hyvin masennuksen kaltaisia mielenterveyden ongelmia, jotka tänä päivänä korostuvat työkyvyttömyyden syynä. Lääkinnällisen kuntouksen keinot ovat osa Kelan kuntoutusmuotoja, mitä Krüger pitää tärkeänä. Selvyyden vuoksi: työeläkevakuuttajien järjestämässä ammatillisessa kuntoutuksessa lääkinnällistä elementtiä ei ole. Kelan ammatillinen kuntoutus myös kohdentuu nuorille, joiden kohdalla kasvaneista mielenterveysongelmista ollaan erityisesti huolissaan. Kelan sivuilta voi tutustua nuorten ammatilliseen kuntoutukseen ja mielenterveyden häiriötä sairastavan kuntoutuskursseihin.

Aikajanan ja sairauden vaikeusasteen toisessa päädyssä myös keinot ovat toiset:

– Kun kyseessä on vaikea sairaus, tarvitaan järeämpiä työeläkekuntoutuksen keinoja, Krüger kuvaa.

Kriteerit tulevat työeläkelainsäädännöstä ja päätöksentekoa ohjaa työkyvyn arviointi. Arvio tehdään niin työeläkekuntoutusta kuin työkyvyttömyyseläkettä haettaessa.

– Työeläkekuntoutus tulee kyseeseen vasta, kun on sairauden takia tunnistettu ja todettu selkeä työkyvyttömyyden uhka eli että edessä voi hyvin olla seuraavan noin viiden vuoden sisällä jopa pysyvä, täysi työkyvyttömyyseläke tai vähintään määräaikainen osatyökyvyttömyyseläke, Krüger kertoo.

Krüger pitää tärkeänä, että lain vetämä raja ymmärretään lääkärikunnassa ja julkisessa keskustelussa.

– On tärkeää pohtia kuntoutumista ja työelämävalmiuksia yksilön tarpeiden näkökulmasta. Paikka tälle on ennen kaikkea Kelan kuntoutuspalveluissa ja esimerkiksi te-toimistossa. Työeläkekuntoutuksessa taas lähdetään sairauden kautta. Olennaista on, että toimijat tekevät yhteistyötä – toisin sanoen, on aina tiedossa paikka, johon ihminen ohjataan.

Työeläkekuntoutuksen paikka aikajanalla – takana on usein jo useampi kuukausi sairauslomaa – ja vakavaa sairautta edellyttävä kriteeristö asettavat omat haasteensa kuntoutumiselle. Työeläkekuntoutuksen mahdollisuutta selvitettäessä on lain mukaan pohdittava myös kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuus eli kannattaako kuntoutus: johtaako se työssä jatkamiseen ja saadaanko sillä lykättyä eläkkeelle jäämistä.

Eväitä yhteiskunnan digiloikasta

Työeläkekuntoutuksen strategiapaperissa pohditaan myös työeläkekuntoutuksen keinojen kehittämistä.

Mitä korona-aika on merkinnyt työeläkekuntoutuksen keinovalikoimalle?

– Koko yhteiskunta ja työelämä ovat ottaneet digiloikkaa, joka on heijastunut myös ammatilliseen kuntoutukseen. Esimerkiksi etäkouluttautumisen mahdollisuudet ketteröittävät koulutusta työeläkekuntoutuksen keinona ja vähentävät myös esimerkiksi matkakuluja, Krüger kertoo.

– Digitalisaatio muuttaa työtä. Avainkysymys on, kuinka yhteiskunnassa onnistumme tukemaan työkykyä ja osaamisen kehittämistä vaatimusten muuttuessa, pohtii Krüger.

Webinaarille jatkoa?

Digiloikka näkyi myös Telan ja Kelan webinaarissa 17.3. Osallistujien määrä, reilusti yli 700 lääkäriä, oli merkki siitä, että asia nähdään tärkeänä. Verkkomuoto mahdollisti sen, että lääkärikuntaa ympäri Suomen saatiin linjoille. Tilaisuudessa itsekin puhunut Krüger pitää tärkeänä, että koulutusta lääkäreille järjestetään Kelan ja työeläkealan yhteisvoimin, sillä tällöin tarkasteluun saadaan kaikki työssä jatkamisen tukikeinot.

Tilaisuuden tallenne tulee ja jää katsottavaksi Yhteistyöllä työhön paluuta tukemaan -sivulle, kuten myös esitysaineistot. Jatkokoulutusten mahdollisuutta arvioidaan parhaillaan, palautteen perusteella kysyntää on.