Luottamus on kaiken ydin

13.06.2014

Noin 1,5 miljoonaa ihmistä saa Suomessa toimeentulonsa työeläkkeestä. Joka kuukausi tietty summa tulee tilille tiettynä päivänä, ja niin tapahtuu koko loppuelämän. Varmasti.
- Luottamus on työeläkejärjestelmän ydin. Toinen perusasia on se, että riskejä ja taakkoja jaetaan ja ne kannetaan yhdessä, painottaa toimitusjohtajamme Suvi-Anne Siimes.

Siimes pohtii, miten suomalaisen työelämän arvopohja ja työeläkejärjestelmän arvot kohtaavat. Sillä on merkitystä, sillä työeläkejärjestelmä on itse asiassa Suomen suurin ”palkanmaksaja”. Telan mukaan työeläkkeestä saa elantonsa noin 1,5 miljoonaa ihmistä, kun koko yksityinen sektori työllistää noin 1,7 miljoonaa. Työeläkejärjestelmän toiminta taas on pitkälti kiinni siitä, paljonko työtä ylipäätään tehdään.

Työelämän arvopohjaa selvitettiin kansalaisilta eri puolilla maata keväällä ja kesällä 2013. Kysely liittyi työ- ja elinkeinoministeriön vetämään Työelämä2020-hankkeeseen, jonka tavoitteena on tehdä suomalaisesta työelämästä Euroopan paras. Taustalla oleviksi arvoiksi, jotka mahdollistavat hyvän työelämän, kiteytyivät luottamus, sinnikkyys, rohkeus ja työn tarkoitus. Olemme mukana Työelämä2020-hankkeessa.

Työn tarkoitus: riskit kannetaan yhdessäKuva: Suvi-Anne Siimes

Yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden yhdistäminen on Suvi-Anne Siimeksen mielestä työeläkejärjestelmän hienoimpia piirteitä. Yksilöllisyys tulee siitä, että jokaisen työeläke kertyy omista, tehdyistä töistä. Silloin omilla valinnoilla on merkitystä.

- Oman työn ja oman työkyvyn arvosta pitäisi uskaltaa itse huolehtia. Omat valinnat työelämän arjessa ovat tärkeitä, esimerkiksi halu kehittää itseään ja halu oppia.

Yhteisöllisyyden kautta kannetaan sijoitettavan eläkevarallisuuden arvon vaihteluun liittyviä riskejä ja myös pitkäikäisyyteen liittyviä riskejä. Se on koko työeläkejärjestelmän tarkoitus.

- Kannamme porukalla riskin siitä, että osa meistä voi elää hyvin vanhoiksi. Kuitenkin pidetään kiinni siitä, että eläke tulee tilille joka kuukausi kenties vielä pitkään sen jälkeen, kun ihminen ei enää pysty elättämään itseään omalla työllään. Jokaisen yhteiskunnan on se ratkaistava, ja tämä meidän tapamme on aika toimiva, Siimes kuvaa.

Siimes muistuttaa myös työeläkemaksuun sisältyvästä työkyvyttömyyseläkevakuutuksesta. Osa meistä joutuu onnettomuuteen tai sairastuu jo nuorena, eikä ehdi ansaita itselleen juuri minkäänlaista työeläkettä. Sekin riski kannetaan yhdessä.

Se on iso asia.

Sinnikkyyttä ja rohkeutta tarvitaan

Sinnikkyys ja rohkeus ovat Suvi-Anne Siimeksen mielestä olennaisia myös työeläkkeen kertymisen kannalta. Kaikki työ täysi-ikäisyydestä alkaen kerryttää eläkettä. Vuosikymmeniä kestävä työura on pitkä aika, ja sen kuluessa voi tapahtua kaikenlaista - myös vastoinkäymisiä.

- Yksilön ei pitäisi lannistua tilapäisistä, vakavistakaan vastoinkäymisistä, hän huomauttaa.

- Pitäisi puhua paljon enemmän rohkeudesta nähdä itsensä uusin silmin myös keski-iässä. Meillä on monesti yksiulotteinen, viimeisten 4 ̶ 5 vuoden tekemiseen perustuva minäkuva itsestämme. Ihmisen sisältä löytyy kuitenkin paljon muutakin osaamista ja kykyä suunnata uuteen. Emme ole vuodesta toiseen samana pysyvä tarina siitä, keitä olemme.

Myös perusvarovainen työeläkejärjestelmä tekee joissain kohti rohkeita avauksia. Siimes nostaa esiin työeläkekuntoutukseen liittyvän työkokeilun, jolla pitkään sairauslomalla olleiden palaamista työelämään tasoitetaan 3-12 kuukauden työkokeiluilla, joita tuetaan työnantajalle.

- Työkyky on aina ihmisen terveydentilan ja tietyn työn yhteensopivuutta. Työkyvyttömyys yhtä ammattia ajatellen ei tarkoita yleistä työkyvyttömyyttä. Jos entinen työ ei enää käy, toisesta suunnasta voi löytyä jotain sopivaa. Osaa työeläkevaroista käytetään uuden työn löytämiseen. Se on positiivisen sinnikäs asenne ihmisiin: heti ei anneta periksi.

Tavoitteena paras

Olemme mukana Työelämä 2020 -hankkeessa. Hankkeella on kova päämäärä: tehdä Suomen työelämästä Euroopan paras vuonna 2020. Silloin työyhteisöt ovat hyvin johdettuja ja innostavia. Tapoja toimia ja palvelutarjontaa uudistetaan yhdessä henkilöstön kanssa ja luottamus vallitsee työpaikoilla.

Näin visioidaan työ- ja elinkeinoministeriön vetämässä hankkeessa. Mukana on yli 40 valtakunnallista organisaatiota, jotka tekevät omilla tavoillaan työtä työelämän kehittämiseksi. Näitä ovat mm. työmarkkinajärjestöt, Työterveyslaitos, Tekes ja useat ministeriöt.

Hanke haastaa työpaikat kehittämään toimintatapojaan. Työelämä 2020 -hanke tarjoaa kehittämistyöhön tukea, koulutusta ja työkaluja. Hankkeen sivuille on koottu työkaluja mm. työhyvinvoinnista, yhteistoiminnallisuudesta ja innovoinnista. Hankkeeseen liittyy kolme kehittämisohjelmaa, jotka tarjoavat työpaikoille uusia toimintamalleja ja työkaluja. Tekesin vetämä Liideri-ohjelma kehittää johtamista, työn tekemisen tapoja ja työntekijöiden osaamista. Työterveyslaitoksen luotsaama Johtamisen kehittämisverkosto edistää mm. ikäjohtamista. Työhyvinvointifoorumi jakaa tietoja ja hyviä käytäntöjä työhyvinvoinnista.

www.tyoelama2020.fi

Teksti: Riitta Gullman