Maahanmuuttajien vaikutus työeläkejärjestelmälle

29.09.2016

Maahanmuuttajien asema työmarkkinoilla on parantunut merkittävästi 1990-luvulta. He ovat työllisinä keskimäärin 40 prosenttia maassaoloajastaan. Maahanmuuttajien työurat jäävät valtaväestön työuria lyhyemmiksi ja ansiot pienemmiksi. Heidän työllinen aikansa eroaa selkeästi sukupuolen, ikäluokan, muuttoajankohdan ja maaryhmien kesken, käy ilmi Pellervon Taloustutkimuksen (PTT) toteuttamasta tutkimuksesta.

Tutkimus perustuu eri vuosina maahan tulleiden muuttajien työurien ja ansioiden seurantaan maassaolovuosien aikana. Tutkimus on ensimmäinen Suomesta mikä on toteutettu tällä tutkimustavalla. Kuva: Reijo Vanne

- Suomessa kertynyt työeläke näyttää jäävän maahanmuuttajilla suhteellisen pieneksi. Työeläke kertyy maahanmuuttajille samoin kuin suomalaisillekin työntekijöille, eli työtä tekemällä ja työeläkemaksuja maksamalla, tutkimuksen ohjausryhmän jäsenenä toiminut johtava ekonomistimme Reijo Vanne toteaa.

2000-luvun puolivälissä Suomeen tulleet maahanmuuttajat ovat työllistyneet paremmin kuin 1990-luvun puolivälissä saapuneet. Ero johtuu muun muassa Suomen muuttuneesta taloudellisesta tilanteesta.

Työurien pituuteen on vaikuttanut se, kuinka nopeasti maahanmuuttajat työllistyvät saavuttuaan Suomeen. Maahanmuuttajamiehet ovat työllistyneet selvästi maahanmuuttajanaisia paremmin. Heikon työllisyyden vuoksi naisten ansiot jäävät hyvin pieniksi.
- Nuoret maahanmuuttajat puolestaan ovat työllistyneet paremmin kuin iäkkäät. Tähän on vaikuttanut koulutus ja maassaoloaika, jotka lisäävät työllistymisen todennäköisyyttä ja pidentävät heidän työuriaan, Reijo Vanne sanoo.

Suomi on nopeimmin ikääntyneiden maiden joukossa. Suomessa väestömäärän ennallaan pysyminen ja kasvu ovat maahanmuuton varassa. Suuri osa maahanmuuttajista on nuoria. Reijo Vanne näkeekin, että tällä on suotuisa vaikutus väestön ikärakenteeseen ja työllistymisen kautta myös taloudelliseen huoltosuhteeseen.

Maahanmuuttajien eläke

Työurien ja ansioiden tarkastelu on keskeistä julkisen talouden näkökulmasta. Työikäisen väestön väheneminen ja eläkkeellä olevien määrän kasvu luo paineita eläkkeiden rahoitukselle, koska nykyiset eläkkeet rahoitetaan suurimmaksi osaksi tällä hetkellä työssä olevien eläkemaksuilla. Maahanmuuttajien asema työmarkkinoilla määrittää heidän tulevien eläkkeidensä määrää ja sitä, missä suhteessa kansan- ja työeläkkeitä tullaan maksamaan.

- Tutkimuksen tarkoituksena ei ollut selvittää maahanmuuton merkitystä työeläkkeiden rahoituksessa. Työllisten määrän kasvu – ovatpa työllistyneet maahanmuuttajia tai valtaväestöä – kuitenkin edistää nykyisen ikärakenteen vallitessa työeläkkeiden rahoitustasapainoa, Reijo Vanne huomauttaa.

- Tuloksilla on muilla tiedoilla täydennettynä merkitystä myös työeläkkeiden pitkän aikavälin rahoituslaskelmien tarkentamisessa, Vanne jatkaa.

Työllisten maahanmuuttajien voidaan arvioida vaikuttavan työeläkejärjestelmään myönteisesti, koska he kasvattavat työvoiman määrää ja palkkasummaa sekä vakuutusmaksutuloa ikääntyvässä Suomessa. Lisäksi heille aikanaan maksettava työeläke tulee ikärakenteen takia maksuun vasta vuosikymmeniä myöhemmin.

Muuttajien nuoren ikärakenteen vuoksi maahanmuuttajille maksetut eläkkeet ovat toistaiseksi olleet marginaalinen osa eläkemenoista. Maahanmuuttajien ansiot ovat huomattavasti pienempiä kuin valtaväestön, mutta maahanmuuttajat ottavat valtaväestöä kiinni maassaolon pidentyessä.

Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 06/2016: Maahanmuuttajat työmarkkinoilla: tutkimus eri vuosina Suomeen muuttaneiden työurista