Maailmanloppu on peruutettu!

28.02.2018

Vastuullinen sijoittaminen synnytti yhteiskunnallisia vaikutuksia arvioivan mittariston. Se on jo nyt muuttanut koko sijoittamisen kenttää, eikä muutos lopu tähän. Voittajana on myös maapallo.

Kuva: Vastuullisuus

Yhdestä näkökulmasta katsottuna markkinat ovat mitä loistavin ennustuskone. Ne nimittäin tietävät, mitä lakeja kohta syntyy. Kun yritykset eri syistä alkoivat tuottaa raportteja vastuullisuudestaan, vasta sen jälkeen syntyi raportointia ohjaavaa lainsäädäntöä. Muutos kulkeekin niin, että ensin syntyy teknologia, jonka perässä tulevat sijoittajat – ja lopulta lainsäätäjät.

Tulevaisuudessa sijoittajat ovat luultavasti yhä aktiivisempia ajureita muutokselle. Vastuullisuutta lähestytään siis positiivisen kautta: sijoittavat auttavat yrityksiä linjaamaan strategiaansa heidän näkemänsä tulevaisuuskuvan kanssa. Se voi olla esimerkiksi vaatimuksia nopeammista suunnitelmista tuottaa sähköautoja markkinoille.

Tämän logiikan vuoksi maailman tulevaisuudessa näkyy myös valoa. Vastuullinen sijoittaminen on kasvuala, koska siellä on odotettavissa kasvua, siis tuottoa.

”Se on esimerkiksi energiasektorilla ihan no-brainer. Kun katsoo aurinkovoiman kustannuskehitystä ja lisäysmääriä ja samalla seuraa hiilen alamäkeä, niin siinähän se”, sanoo Janne Peljo, joka toimii Sitrassa johtavana asiantuntijana Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta-teema-alueella.

Jo nyt on syntynyt teemarahastoja, jotka pyrkivät ylituottoon vastuullisen sijoittamisen avulla – siis tuottamaan enemmän kuin markkinoiden keskimääräinen tuotto on. Jos vastuullisuuskeskustelussa puhuttiin pari vuotta sitten toimitusketjujen työskentelyolosuhteista, nyt ja tulevaisuudessa asialistalla ovat muun muassa vesi ja ruoka. Ilmastonmuutos tekee vedestä yhä kriittisemmän resurssin paitsi yhteiskunnille niin erityisesti yritysten tuotantoprosesseille.

”Vesiriskit ovat jo realisoituneet. Intiassa Coca-Cola teki miljardien alaskirjauksen ja sulki tehtaan, kun paikalliset pohjavesivarannot alkoivat ehtyä eikä ihmisille riittänyt juomavettä.”

Tulevaisuuteen vaikuttaa myös yhteiskunnallisen vaikutusten mittaamisen kehittyminen. Vastuullisuuden kenttään on tullut nopeasti lisää struktuuria. Syntyneet yhteismitalliset raportointikäytännöt ovat antaneet sijoittajille mahdollisuuden kerätä yhä enemmän ja tarkempaa dataa ja tehdä tiedon perusteella parempia sijoituspäätöksiä.

Syntyy itse itseään ruokkiva spiraali: sijoittajilta vaaditaan ja sijoittajat vaativat läpinäkyvyyttä. ”Nyt ollaan menty yhden leimahduspisteen yli: moni instituutiosijoittaja ei enää sijoita yritykseen, joka ei tuota vastuullisuusraporttia”, Sitran Janne Peljo tiivistää.

Peljo uskoo, että seuraava askel on sijoitusprosessien tuleminen lähemmäksi yhteiskuntaa. Näemme yhä enemmän esimerkiksi vaikuttavuusinvestointeja. Se on yksi vastuullisen sijoittamisen alalaji. Vaikuttavuusinvestointi tarkoittaa sijoittamista yhteiskunnalliseen muutokseen – mutta silti tuottoa odottaen.

Suomessa vaikuttavuusinvestointia on käynnistetty tulosperusteisella rahoitussopimuksella eli Social Impact Bond -mallilla. Siinä sijoittajat rahoittavat vaikkapa kunnan palvelun ostamisen tuottajalta, joka saa korvauksen määriteltyjen vaikutusten perusteella. Parhaassa tapauksessa sijoittaja saa tuottoa ja asiakkaat saavat todistetusti vaikuttavaa ja hyvää apua.

Mutta miten mitata vaikkapa lastensuojelun palveluntuottajan tuloksia? Millaisia tuotto-odotuksia voidaan ajatella? Tällaisia kysymyksiä on ratkottu niin maailmalla kuin parin vuoden aikana syntyneissä suomalaisissa kokeiluissa. Joka tapauksessa yhteiskunnallisten vaikutusten mittaaminen on jo nyt tihkunut koko sijoittamisen kenttään.

Ennen ääripäät olivat ”perinteinen” rationaalinen sijoittaminen ilman vastuullisuuspohdintaa ja toisessa ääripäässä puhdas hyväntekeväisyys. Molemmat ovat katoamassa. Vastuullisuus on tuottosyistä osana lähes kaikkea sijoittamista.

Hyväntekeväisyysmesenaatti puolestaan ei välttämättä ole kiinnostunut tuotosta, mutta nykyään hänkin haluaa tietää, mitä tuloksia hänen rahoillaan saadaan aikaan. Jopa perinteiset akateemisen tutkimuksen portfolioteoriakaaviot ovat saamassa riskin ja tuotto-odotuksen seuraksi uuden ulottuvuuden, kolmannen akselin: yhteiskunnallisen vaikutuksen.

Teksti: Riku Siivonen

Tämä on kolmas kolmesta julkaistavasta Vastuullisuus-artikkelistamme, joka on julkaistu Vastuullisuus & Eläke -lehdessämme.