Merimieseläkekassan Kari Välimäki jää eläkkeelle: ”Työeläkejärjestelmä kestää, jos ymmärretään, että se on osa sosiaalivakuutusta”

18.11.2020

Merimieseläkekassan toimitusjohtaja Kari Välimäki jää eläkkeelle vuodenvaihteessa. Välimäki suhtautuu työeläkejärjestelmän tulevaisuudennäkymiin luottavaisesti. Järjestelmä on vahvalla pohjalla ja osoittanut sopeutumiskykynsä. Välimäki kuitenkin muistuttaa keskeisestä lähtökohdasta eläkejärjestelmän kehittämisessä: Työ on ensisijaista sosiaaliturvaa. – Eläkejärjestelmällä ei ratkaista etukäteen syntyvyyden alentumisen aiheuttamia ongelmia. Työeläkejärjestelmä kestää, jos ymmärretään, että se on osa sosiaalivakuutusta ja että työ on parasta sosiaalipolitiikkaa, Välimäki sanoo.

Kari Välimäki
– Työssä jaksamiseen on panostettava paljon vielä nykyistä enemmän ja siitä tulisi olla kiinnostunut niin lainsäätäjän kuin työmarkkinaosapuolienkin, Kari Välimäki toteaa.

Kahdeksan vuotta merenkulkualan eläkekassaa luotsanneella Välimäellä on takanaan myös yli 30 vuoden ura sosiaali- ja terveysministeriössä. Kysyimme Välimäeltä, mikä hänellä on jäänyt erityisesti mieleen vuosista työeläkealalla ja miltä eläkejärjestelmän tulevaisuus näyttää.

Välimäki on vakuuttunut siitä, että eläkejärjestelmämme on vahvalla perustalla ja riittävän muuntautumiskykyinen.

– Työeläkejärjestelmä on toimivan sosiaalivakuutuksen ilmentymä, koska se on kattava, katoton ja kannustava. Järjestelmän kytkennät sekä työmarkkinaosapuoliin että lainsäätäjään mahdollistavat taloudellisesti ja sosiaalisesti vahvan kokonaisuuden ja ajan myötä tarvittavat muutokset, toteaa Välimäki.

Kenties parhaimpana esimerkkinä toimivasta kolmikantaisesta kehittämisestä Välimäki mainitsee vuoden 2016 merimieseläkelain uudistuksen, joka merkitsi sitä, että MEL-lainsäädäntö noudattaa hyvin pitkälle TyEL-järjestelmää.

– Huolimatta edellä mainituista vahvuuksista työeläkelaitokset ovat aika herkkiä arvostelulle. Minusta järjestelmä on niin vahva, että sen pitää kestää myös tervettä kritiikkiä, pohtii Välimäki.

Välimäen mukaan työeläkelaitosten välillä on hyvä olla kilpailua. Hyviä ehdotuksia yhtiöiden välisen kilpailun tehostamiseksi on hänen mielestään muun muassa työmarkkinaosapuolien tilaamassa selvityksessä. Kilpailu on tällä hetkellä mahdollista vain hallintokustannuksissa, palvelujen laadussa ja sijoitustoiminnan tuotoissa, hän toteaa.

– Yhteistyötä pitää olla enemmän sellaisissa asioissa, joissa kaikki laitokset toimivat loppujen lopuksi samalla tavalla eli esimerkiksi tietojärjestelmien rakentamisessa.

Katse työhön myös tulevaisuudessa

2020-luvun alkaessa eläkejärjestelmän tulevaisuudennäkymiä voi pitää utuisina. Edellisellä vuosikymmenellä historiallisen alas laskenut syntyvyys haastaa työeläkkeiden rahoitusta. Koronakriisi kärjistää monia myös työeläkejärjestelmään liittyviä kysymyksiä aina eläkesijoitusten tuotto-odotuksista ihmisten työkykyyn. Millaisia haasteita ja mahdollisuuksia Kari Välimäki näkee horisontissa?

– Pidemmällä aikavälillä haasteena on ilman muuta ikärakenteen muutos, mutta siihen voidaan sopeutua harjoittamalla hyvää työllisyyspolitiikkaa ja sosiaalipolitiikkaa. Eläkejärjestelmällä ei ratkaista etukäteen syntyvyyden alentumisen aiheuttamia ongelmia, Välimäki painottaa.

Välimäki muistuttaa, että valtaosa eläkkeiden rahoituksesta perustuu nyt ja tulevaisuudessa työnantajien ja työntekijöiden eläkemaksuihin ja vain osa sijoitustoiminnan tuottoihin.

– Osittain rahastoivassa järjestelmässä sijoitustoiminnan tuotot ovat tärkeitä, mutta joskus tuntuu siltä, että keskustelu pyörii liiaksi sijoitustoiminnassa ja työn ensisijaisuus unohdetaan, hän sanoo.

Välimäen tärkein viesti alan toimijoille ja päättäjille onkin muistutus siitä, että työ on ensisijaista sosiaaliturvaa.

– Työeläkejärjestelmä kestää, jos ymmärretään, että se on osa sosiaalivakuutusta ja että työ on parasta sosiaalipolitiikkaa.

Pitkä aikajänne haastaa

Eläkejärjestelmässä kiikari on vuosikymmenten ja kokonaisen ihmiselämän mitan päässä. Kuinka eläkkeiden rahoitus pidetään kestävällä pohjalla? Miten varmistetaan, että tämän päivän taaperoiden vanhuudenturva on aikanaan kohtuullinen? Kuinka huolehditaan, että jaksamme töissä entistä pidempään elinajan ja eläkeiän noustessa?

– Eläkepoliittisia ratkaisuja pitää valmistella hyvin huolellisesti, sillä kyse on aina kymmenien vuosien vaikutuksista. Hätiköidyt poliittiset ratkaisut olisi pystyttävä välttämään, kuvaa Välimäki.

Työeläkejärjestelmän kehittämisen yhtenä keskeisenä lähtökohtana Välimäki pitää sitä, että vakuutettujen asema olisi mahdollisimman selkeä ja yhtenäinen riippumatta siitä, missä työeläkevakuutus on järjestetty. Ongelmallisena hän pitää esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeiden niin sanottua lineaarista mallia, joka on hänen mielestään ajatuksena kaunis, mutta käytännössä erittäin vaikeasti toimeenpantavissa. Uudistukset eivät saa olla vaikeasti hallittavia vakuutetun tai eläkelaitoksen kannalta, Välimäki summaa.

– Työssä jaksamiseen on panostettava paljon vielä nykyistä enemmän ja siitä tulisi olla kiinnostunut niin lainsäätäjän kuin työmarkkinaosapuolienkin. Minusta eläkelaitokset voisivat jopa kilpailla terveellä tavalla siitä, mikä niistä tukee eniten ja vaikuttavimmin työkyvyttömyysriskin pienentämistä ja työhyvinvoinnin edistämistä.

Hajautusta tarkasteltava monipuolisesti

Välimäki näkee haasteena sen, että työeläkejärjestelmä näyttää keskittyvän yhä voimakkaammin. Hän muistuttaa, että hajautus ei tarkoita ainoastaan toimijoiden määrää vaan myös erilaisia toimintamalleja, kuten julkisia eläkelaitoksia sekä säätiötä ja kassoja.

– Erilaiset toimintamallit ovat osa hajautetun järjestelmän vahvuutta ja takaavat muun muassa sen, että sijoitustoiminta kohdistuu eri kokoisiin yrityksiin ja että erilaiset yhteiskuntaryhmät ovat osa yhtenäistä järjestelmää, arvioi Välimäki.

Esimerkkinä hän mainitsee Merimieseläkekassan, joka toimii merenkulun toimialakassana osana työeläkejärjestelmää.

Merimieseläkekassan uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu Jari Puhakka, joka on toiminut Merimieseläkekassan sijoitusjohtajana ja toimitusjohtajan sijaisena. Työeläkealalla jo 13 ja Merimieseläkekassassa kaksi vuotta työskennellyt Puhakka aloittaa uudessa tehtävässään Välimäen jäädessä eläkkeelle vuodenvaihteessa.

Faktat: Kari Välimäki

  • Merimieseläkekassan toimitusjohtajana kahdeksan vuotta
  • siirtyi Merimieseläkekassaan sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön tehtävistä syksyllä 2012
  • yli 30 vuoden uran sosiaali- ja terveysministeriössä
  • filosofian maisteri
  • jää eläkkeelle 31.12.2020

Tutustu tarkemmin Merimieseläkekassan toimintaan osoitteessa www.merimieselakekassa.fi.