Millä ratkotaan pienten eläkkeiden riittävyyttä?

19.05.2015

Eläkejärjestelmän keskeisimpiä tehtäviä on alusta asti ollut ehkäistä vanhuuteen liittyvää köyhyyttä. Lakisääteisten eläkkeiden vertailussa suomalainen eläketurva näyttää muihin Euroopan maihin verrattuna suhteellisen hyvältä. Kaikkein pienituloisimpien joukossa on vain vähän eläkeikäisiä.

Eläkeläisten köyhyysriskissä on eroja eläkeläisryhmien kesken. Työeläkettä tai kansaneläkettä saavan keskimääräinen kokonaiseläke oli 1 588 euroa kuukaudessa vuonna 2014 (ETK ja Kela). Pienituloisimpia ovat työeläkettä vailla olevat eläkeläiset.

Suomessa pienituloisuusraja yhden hengen taloudessa oli 14 260 euroa vuodessa (1 190 euroa/kk) vuonna 2013 selviää Tilastokeskuksen tulonjakotilastosta. Sen sijaan kaikkein pienituloisimpia olivat ne, joiden käytettävissä olevat tulot jäivät alle 9 510 euroon vuodessa (alle 792 euroa/kk).

Enemmistö 65 vuotta täyttäneistä pienituloisista on aivan pienituloisuusrajan tuntumassa. Heitä oli 125 000 vuonna 2013. Kaikkein pienituloisimpien joukossa eläkeikäisiä on vähän.

Suomessa on 1,5 miljoonaa eläkeläistä. Eläkeläisten kotitaloudet ovat Suomessa lisääntyneet parissa vuosikymmenessä runsaasti. Eläkeaika on pidentynyt, sillä elinajat ovat pidentyneet. Erityisesti naisilla, joiden elinajanodote on miehiä pitempi.

Takuueläkkeen saajia oli 101 500 viime vuoden lopulla. Heistä noin puolet oli yli 60-vuotiaita. Vanhemmissa ikäluokissa suurempi osuus eläkkeensaajista oli naisia.

Takuueläkkeen tarkoituksena on parantaa pienimpiä eläkkeitä saavien toimeentuloa. Takuueläkettä saa eläkkeensaaja, jonka kansaneläke ja työeläke jäävät alle laissa määritellyn tulorajan. Takuueläke on tällä hetkellä 746,57 euroa kuukaudessa.

Keinoja pienten eläkkeiden riittävyysongelmaan

Suomessa työeläke kertyy kaikesta tehdystä työstä samoilla ehdoilla, joten erilaiset palkat johtavat erilaisiin eläkkeisiin.

- Pienten eläkkeiden riittävyysongelmaa voidaan hoitaa tulevaisuuteen päin niin, että huolehditaan siitä, että ihmisillä on työtä, ja siitä että eläke kertyy jatkossakin myös pätkätöistä, sanoo Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.

Usein pienten eläkkeiden korjaamiseen ratkaisuksi esitetään eläkekattoa. Suomalaisessa työeläkejärjestelmässä se ei kuitenkaan ratkaise ongelmaa. Mitä muita keinoja eläkeläisten toimeentulo-ongelmiin sitten olisi? Suvi-Anne Siimes pohtii asiaa videolla.

Yksinasuminen lisää köyhyysriskiä

Miesten keskieläke oli 1 803 euroa kuukaudessa ja naisten puolestaan 1 411 euroa viime vuonna. Erot eläkkeissä johtuvat miesten ja naisten välisistä palkkaeroista. Myös työuran pituudella on ollut merkitystä eläkkeiden karttumiseen.

Vanhuuseläkettä saavilla naisilla työeläkkeet jäävät pienemmäksi kuin miehillä tai he eivät saa työeläkettä lainkaan, koska eivät ole olleet työelämässä. Kaikkein huonommassa asemassa ovat pienipalkkaiset, 75 vuotta täyttäneet, yksinasuvat naiset, jotka elävät kansaneläkkeen varassa.

Olemme koostaneet Telan hallitusohjelmaterveisiin liittyen videoita työeläkejärjestelmän usein puhuttavista teemoista. Videoilla kysymyksiin vastaavat Suvi-Anne Siimes ja johtaja Nikolas Elomaa.