Millainen vaikutus työnantajamaksujen alennuksella olisi työeläkejärjestelmän talouteen?

27.08.2015

Yhteiskuntasopimuksen kariutumisen myötä on julkisuudessa esillä ollut työnantajamaksujen alentaminen ja EMU-puskureiden käyttö tähän Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi. Työnantajamaksuihin lukeutuvat myös työeläkevakuutusmaksut. Jos alennus kohdistuisi työnantajan eläkemaksuun, millainen vaikutus sillä olisi työeläkejärjestelmän talouteen?

Mikä merkitys EMU-puskureilla on työeläkejärjestelmässä, Telan analyysitoimintojen johtaja Reijo Vanne?

Työeläkejärjestelmässä EMU-puskuri on varastoitu yksityisalan työeläkevakuuttajien eli työeläkeyhtiöiden, -kassojen ja -säätiöiden taseessa olevaan rahapuskuriin, jota kutsutaan tasausvastuuksi.Kuva: Reijo Vanne

Maksunalennuksen voisi käytännössä rahoittaa tasausvastuun kattavista eläkevaroista. Tasausvastuu on puskuri, joka on olemassa eläkemaksuista suoraan eläkeläisille maksettavaan menoon kohdistuvien yllätysten, ja ylipäänsä maksun tasaisen kehityksen varalta. Se on yksityisalojen varoista alle 10 prosenttia. Tasausvastuuseen siis sisältyy myös keskustelussa esillä ollut EMU-puskuri.

Finanssikriisi osui ajankohtaan, jolloin eläkeikään tulevien määrän voimakkaaseen kasvuun ei ollut enää paljon aikaa. Oli siis tiedossa, että eläkemaksua on joka tapauksessa nostettava selvästi seuraavalla vuosikymmenellä.

Vuosina 2008 – 2010 yksityisalojen työeläkemaksu (TyEL-maksu) oli noin 22 prosenttia palkoista. Sen jälkeen maksuja on nostettu niin, että nyt maksu on 24 prosenttia. Maksujen nostaminen on kasvattanut tasausvastuuta suhteessa palkkasummaan vuoden 2010 16,2 prosentista lähelle 18 prosenttia.

Vuoden 2017 eläkeuudistuksen myötä TyEL-maksu on tarkoitus vakauttaa vuosikymmeniksi 24,4 prosenttiin. Käytännössä EMU-puskurin käyttö on tällä hetkellä jo mukana rahoituslaskelmissa ja puskuri tuleekin pienenemään merkittävästi, kun maksu eläkeuudistuksen mukaisesti tasaantuu.

Maksun vakauttaminen edellyttää sitä, että tasausvastuu ja sen myötä EMU-puskuri pienennetään minimitasolleen vuoteen 2025 mennessä.

Millainen vaikutus alennuksella olisi eläkkeiden rahoitukseen?

Vuoden 2017 eläkeuudistusta on siis valmisteltu niin, että eläkevarojen avulla TyEL-maksu voitaisiin pitää vakaana vuosikymmeniä. Tämä merkitsee kuitenkin, että kohtalaisen talouskasvun oloissakin vakaa maksu juuri ja juuri riittää seuraavan 10 vuoden aikana.

Maksussa ei ole pelivaraa alaspäin. Jos maksua kuitenkin laskettaisiin, jouduttaisiin sitä nostamaan muutaman vuoden päästä selvästi yli nykytason. Alennusjaksolla ja sen jälkeen menetettäisiin myös sijoitustuotot alennukseen käytetyistä varoista.

Muutosten suuruus riippuu luonnollisesti siitä, kuinka suuri alennus olisi ja miten pitkään sitä yritettäisiin pitää voimassa.

Mikä olisi merkitys tulevien eläkkeiden kannalta?

On hyvin epätodennäköistä, että TyEL-maksu voitaisiin alennusjakson päättyessä nostaa esimerkiksi 20 prosentista 26–27 prosenttiin. Sen sijaan on todennäköisempää, että sopeutus pitäisi ainakin osaksi tehdä eläke-etuuksia heikentämällä.

Jos alennus tehtäisiin pysyvänä, eläke-etuuksia pitäisi leikata vielä enemmän.

Mikä vaikutus alennuksella olisi työnantajalle?

Työnantajan työvoimakustannukset alenisivat. Nykysäännösten mukaan samansuuruinen alennus pitäisi tehdä palkansaajien maksuun.

Jos koko maksua alennettaisiin esimerkiksi 4 prosenttiyksikköä palkoista, työnantajamaksu alenisi 2 prosenttiyksikköä. Tämä olisi noin 1,5 prosentin alennus palkkojen ja työnantajamaksujen yhteismäärään. Eläkerahoituksen kannalta tämä olisi todella paljon.

Euromääräinen etu ei tulisi kokonaan työnantajalle, koska verotettava tulos kasvaisi verovähennysten pienenemisen takia.

Entä palkansaajalle?

Palkansaajat saisivat nykysäännöin samansuuruisen maksunalennuksen kuin työnantajat. Euromääräisenä etu ei tulisi kokonaan, koska palkansaajan verotettava tulo kasvaisi verovähennysten pienenemisen takia.

Epävarmuus eläkkeen suuruudesta kasvaisi sen mahdollisuuden takia, että rahoitustasapaino haetaan myöhemmin myös eläke-etuuksien pienentämisellä.

Eläkerahastoissa on paljon rahaa. Eikö niillä voisi helpottaa tilannetta?

Valtaosa yksityisalojen eläkevaroista on tulevista eläkemenoista johtuvien eläkevastuiden katteena. Eläkelaitokset eivät luonnollisestikaan voi omin päätöksin käyttää varoja maksunalennuksiin. Niiden on lain mukaan haettava ministeriöltä maksua, joka riittää sekä heti eläkeläisille maksettaviin eläkkeenosiin että nykyisten palkansaajien eläkkeitä varten säästöön pantaviin osiin.

Jos rahastoituja varoja käytettäisiin, lain tulisi sallia vastuuvajeet eläkelaitosten taloudessa. Käytännössä tämä luonnollisesti merkitsisi epävarmuutta tulevista eläkkeistä.

Kysymyksiä ja vastauksia Työeläkejärjestelmän EMU-puskurista