Miten työeläkejärjestelmä sopeutuu huoltosuhteen muutokseen?

20.10.2015

”Väestörakenteessa on jo tapahtunut muutos, jolla on ollut merkittäviä vaikutuksia Suomen kokonaistaloudelle”, toteavat Eläketurvakeskuksen ekonomisti Risto Vaittinen ja Telan johtava ekonomisti Reijo Vanne Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa (3/2015) ilmestyneessä artikkelissaan Väestörakenne ja Suomen talouskehitys. Suomessa väestön ikääntymiseen sopeudutaan erityisesti lakisääteisillä eläkkeillä ja niiden rahoituksella.

Artikkelissa on selvitetty ne väestön elinvaiheet, joissa kulutus ylittää työtulot sekä kuinka suuri osa väestöstä on tässä elinvaiheessa. Lisäksi tarkastellaan sitä miten tämä osuus on muuttunut 2000-luvulla. Muutoksen kokoluokka on ollut niin suuri, että sillä on väistämättä ollut vaikutusta kokonaistaloudelliseen kehitykseen.

Artikkelissa on kehitetty huoltosuhdelaskelmia pelkästä ikäryhmien kokovertailusta ja otettu huomioon kulutuksen ja työtulojen suhteet eri elinvaiheissa.

Huoltosuhde heikkenee

Aktiivisessa työiässä olevat säästävät muun muassa eläkejärjestelmän kautta; eli tuloja siirretään työiästä eläkeikään. Näyttää siltä, että suurella todennäköisyydellä huoltosuhde heikkenee kiihtyvää vauhtia seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Kuva: Reijo Vanne

- Vuosisadan puolivälin paikkeilla huoltosuhde vakiintuu samanlaiselle tasolle, joka vallitsi 1900-luvun alussa. Erona on, että tulevaisuudessa huollettavien valtaosa muodostuu iäkkäästä väestöstä eikä lapsista kuten tuolloin, Vanne huomauttaa.

Suomen väestön ikärakenteen epäedullinen kehitys tulee kasvattamaan kulutuksen suhdetta työtuloihin ja julkisten terveydenhuoltopalveluiden tarvetta. Vaittinen ja Vanne kirjoittavat, että velkaantumista voidaan ehkäistä sopeuttamalla joko työurien pituutta, julkista kulutusta tai veroastetta.

- Esimerkiksi työurien pidentyminen vähentää tulonsiirtojen tarvetta ikääntyneemmälle väestölle ja kasvattaa palkkasummaa suhteessa tulonsiirtoihin, Reijo Vanne sanoo.

Kirjoittajien arvion mukaan työuria tulisi pidentää vuoteen 2030 mennessä viidellä vuodella, jotta nykyiset ikäryhmittäiset kulutusluvut olisivat sopusoinnussa talouden ulkoisen tasapainon kanssa.

Kuluttaminen kohdistuu julkispalveluihin

Maamme väestöstä lähes 60 prosenttia on elinvaiheessa, jossa keskimäärin kulutetaan enemmän kuin ansaitaan työtuloina. Kulutus ylittää työtulot, jos ikää on alle 26 tai yli 58 vuotta. Risto Vaittisen ja Reijo Vanteen mukaan tämä joukko on kasvanut viidessätoista vuodessa 15 prosentilla.

- Nuorilla noin puolet kulutuksesta tulee julkisista palveluista ja vanhimmalla väestöllä puolestaan jo kaksi kolmannesta kokonaiskulutuksesta tulee julkispalveluista, toteaa Reijo Vanne.

Vanhimpien ikäryhmien kulutuksen kattamiseen tarvittiin vuonna 2006 keskimäärin 1,2-kertaisesti parhaassa työiässä olevan henkilön vuosityötulo. Nuoret ja ikääntyneet kuluttavat erilaisia tavaroita ja palveluita kuin työikäiset. Nuorilla kulutus kohdistuu erityisesti koulutus- ja lastenhoitopalveluihin, kun taas ikääntyneellä väestöllä korostuvat terveydenhoito- ja hoivapalvelut.

Työeläkejärjestelmä sopeutuu

Ikääntymiseen sopeuttamista on tehty työeläkejärjestelmän alusta saakka työeläkemaksuja korottamalla. Eläkemaksuprosenttien nousuvauhti on hidastunut vuosikymmenten aikana. Vuonna 2017 voimaan tulevaksi esitetyssä eläkeuudistuksessa maksujen nousu on väestön ikääntymisen jatkumisesta huolimatta tarkoitus pysäyttää kokonaan.

- Tämä on mahdollista, kun uudistuksen myötä myöhennetään keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää. Työeläkkeiden rahoituksessa myös eläkevarojen ja sijoitustuottojen merkitys korostuu. Osittain rahastoidussa työeläkejärjestelmässämme kasvava osa sijoitustuotoista ohjataan purkamaan eläkemaksujen nousupainetta, Vanne toteaa.