Myyttinyytti: Eläkerahastoja kasvatetaan turhaan. Niitä ei käytetä eläkkeiden maksamiseen.

28.03.2017

Eläkevarojen suuri koko (188,5 miljardia vuoden 2016 lopussa) kertoo siitä, että Suomessa on varauduttu väestön ikääntymiseen ja eläkemenojen kasvuun hyvin. Eläkerahastoja käytetään koko ajan eläkkeiden maksuun, ja väestön vanhetessa niihin joudutaan turvautumaan yhä enemmän, sillä työikäistä väestöä on suhteessa vähemmän.

Rahastoja kasvatetaan tulevien eläkkeiden ja kohtuullisen eläkemaksutason takia

Vastoin yleistä harhaluuloa eläkerahastoja ei ole kerätty vain nykyeläkeläisiä varten vaan niissä on kaikkien ikäluokkien rahaa. Harhaluulo on myös se, että eläkerahastot olisi tarkoitus jossain vaiheessa purkaa tyhjiin. Vaikka niin sanotut suuret ikäluokat ovat jo lähes kokonaan eläkkeellä, perässä on tulossa nuorempia ikäluokkia, joiden eläkkeisiin rahastoja myös tarvitaan. Kaiken lisäksi suuret ikäluokat eivät ole enää ainoita suuria ikäluokkia: pidentyvän eliniän myötä suuria ikäluokkia on myös nuoremmissa sukupolvissa. Jos rahastoja nyt käytettäisiin esimerkiksi eläkkeiden tason parantamiseen, olisi se pois nuorten ja tulevien sukupolvien eläkkeistä. Edessä olisi ennen pitkää eläkemaksujen roima korotus tai tulevien eläkkeiden leikkaaminen.

Eläkerahastojen täytyy kasvaa ja tehdä niin keskimäärin samaa tahtia kuin palkkasumma (eli kaikille työntekijöille maksetut koko vuoden bruttopalkat yhteensä) ja eläkemenot. Näin voidaan taata kaksi asiaa: vakaana pysyvä osuus eläkemenoista on rahoitettavissa sijoitusten tuotolla, ja työeläkemaksun taso pysyy matalampana kuin mitä se olisi ilman rahastointia. Työnantajalle jälkimmäinen tarkoittaa matalampia työvoimakustannuksia, ja työntekijälle jää palkasta enemmän käteen.

Lue lisää


Teemasivumme työeläkkeiden rahastoinnista
Tietopakettimme kysymyksiä ja vastauksia rahastoinnista
Verkkosivumme työeläkerahan kiertokulusta