Naisten eläkkeet puhuttivat Vapaaottelussa

14.05.2014

Milloin naisen pitäisi miettiä omaa työeläkettään? Voiko omilla valinnoillaan vaikuttaa vanhuudenturvaan? Naisten työurasta, eläkkeistä, tasa-arvosta ja työeläkejärjestelmästä keskusteltiin kolmen tiimin voimin Vapaaottelussa. Moniääninen keskustelutilaisuus pidettiin 7.5. Kulttuuritehdas Korjaamolla.

Vapaaottelun avasi toimitusjohtajamme Suvi-Anne Siimes, joka toivoi tiimeiltä ja yleisöltä moniäänistä keskustelua ja näkemyksiä niistä asioista, jotka näkyvät työeläkepeilistä.
- Työeläke ei ole taikasauva, joka tasoittaisi kaikki ne rypyt ja mutkat, jotka ovat tulleet vastaan uran aikana. Eläkepeilin kuva muuttuu vain, kun naisten omat valinnat, työelämän rakenteet ja koko yhteiskunta muuttuvat. Peili heijastaa kaikkia aikuiselämämme vaiheita, Suvi-Anne Siimes sanoi.

Nainen yhteiskunnassaKuva: Vapaaottelu

Naisen asemasta yhteiskunnassa ottivat mittaa tiimi, johon kuului musta feministi Maryan Abdulkarim ARX-verkostosta, hallintopäällikkö Antti Alén Miessakit ry:stä ja näyttelijä Kati Outinen. Tiimi koki, että tasa-arvon eteen on vielä työtä tehtävänä. Tasa-arvon saavuttamiseksi ei riitä, että naiset yksin vaativat muutosta.
- Epäkohdat pitää tunnistaa ja perustella, niin miehet lähtevät mukaan. Miessakeissa kannustamme miehiä esimerkiksi pitämään hoitovapaata ja kompensoimaan samalla perheen toisen osapuolen eläkettä, Antti Alén kannusti.

Maryan Abdulkarim totesi naisen pienemmän eläke-euron olevan hiljaa hyväksytty, koska edelleen naisen oma eläke-euro on vain 69 senttiä.

Tiimiltä kysyttiin pitäisikö eläkepäiviin varautua, johon Kati Outinen vastasi:
- Se on kovin suomalaista, että murehditaan kolmekymppisenä miten minulla menee seitsemänkymppisenä. Elämme ristiriitaisessa ajassa, kun on pakko ottaa kantaa asioihin, jotka lyövät toisiaan poskille. Varaudu eläkepäiviisi, elä tässä hetkessä.

Ensimmäisen tiimin keskustelua kommentoi nuorempi tutkija Milja Saari Helsingin yliopistosta, joka kiitteli keskustelijoita tasa-arvoisen vanhemmuuden puolestapuhujina.
- Politiikan tutkijana toivoisi, että puhuttaisiin enemmän siitä missä todellisuudessa naiset tekevät valintoja. Tutkimukset osoittavat, että ammatit periytyvät vanhemmilta. Vaikutusta valintoihin on myös sosiaaliluokalla ja kasvatuksella, Milja Saari totesi.

Nainen työuralla

Naisen työurasta keskustelivat henkilöstöjohtaja Antero Levänen HOK-Elannosta, toimitusjohtaja Taru Päivike Naisyrittäjyyskeskuksesta ja toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen Diacorista.

Tiimissä keskusteltiin seikoista, jotka vaikuttavat työuran pituuteen ja eläkkeeseen. Antero Levänen oli havainnut, että naiset hakeutuvat asiantuntijatehtäviin ja miehet tulosvastuullisiin tehtäviin. Tämä näkyy palkassa ja myöhemmin eläkkeessä. Taru Päivike kehotti miettimään mitä koulutusaloja naiset valitsevat, jotta naisten asemaa työelämässä voisi kehittää. Anni Vepsäläinen puolestaan näki, että nuoret äidit ovat todella tehokkaita organisaattoreita.
- Naisia palkattaessa pitää toki arvioida kustannuksia, mutta niitä ei pidä tasata. Onhan miehilläkin poissaoloja työelämästä, kuten asevelvollisuus ja kertausharjoitukset, Vepsäläinen totesi.

Toisen tiimin mittelöä kommentoi johtaja Mikko Kautto Eläketurvakeskuksesta. Tutkimuksissa oli selvinnyt, että naisten ja miesten työurissa tapahtuu muutos 30-40 ikävuoden aikana, jolloin mesten työurat ovat noin kaksi vuotta pidemmät.
- Tätä muutosvaihetta tulisi katsoa tarkemmin ja mietittävä mihin asioihin voisi itse vaikuttaa. Työuran pituuteen on merkitystä esimerkiksi työttömyydellä, opiskelulla, sairastumisilla ja perheellisyydellä, Mikko Kautto sanoi.

Nainen eläkkeellä

Nainen eläkkeellä- teemaa pohtivat edunvalvontajohtaja Minna Helle Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:sta, toimitusjohtaja Markus Kanerva Ajatushautomo Tänk:stä sekä työmarkkinalakimies Markus Mankin Kuntatyönantajista.

Markus Kanerva mietti miksi miestä pidetään normina naiseen verrattuna, kun koetaan, että nainen tekee väärin eläessään miestä pidempään.
- Miksi ei ajatella, että mies tekee väärin? Pitäisikin pohtia miten saisimme miehet elämään yhtä pitkään kuin naiset.

- On totta, että naisten eläessä pidempään he saavat tavallaan enemmän eläkkeen pääoma-arvoa. En olisi hirveän kateellinen nyt eläkkeelle jääville naisille, joiden keskimääräinen eläke oli viime vuonna 1376 euroa kuukaudessa, Minna Helle sanoi.

- Ei miestenkään tilannetta tule kadehtia, sillä tuota eroa tosiaan on, Markus Mankin totesi.

Tiimiltä kysyttiin pitäisikö naisen eläkettä kompensoida. Enemmistö leskistä on naisia. Keskustelijat näkivät, että erityisesti eläkelupauksesta on huolehdittava, jotta eläketasot ovat riittävät tulevaisuudessakin. He nostivat esiin naisten omat valinnat työuran aikana. Tiimiläiset kokivat, että eläkejärjestelmän tulisi vastata nykypäivää ja järjestelmän kannustaa hakeutumaan työhön.

Vapaaottelu

Nainen + eläke -lehti