Pinnalla: Eläkeuudistus

14.12.2016

Eläkeuudistus tulee voimaan ensi vuoden alusta. Uudistuksen ansiosta eläkettä karttuu jo 17-vuotiaasta alkaen ja uusi eläkelaji; osittain varhennettu vanhuuseläke tuo joustoa työuran loppuvaiheeseen. Mitä muita mahdollisuuksia eläkeuudistus tuokaan?

Kuva: Sinikka Näätsaari
Eläkeuudistus tehdään, koska suomalaisten elinikä on pidentynyt sanoo SAK:n sosiaaliasioiden päällikkö Sinikka Näätsaari.

Mitä jokaisen pitäisi ainakin tietää eläkeuudistuksesta Sinikka Näätsaari, sosiaaliasioiden päällikkö SAK:sta?

Eläkeuudistus tehdään, koska suomalaisten elinikä on pidentynyt. On sekä työntekijöiden itsensä että myös koko työeläkejärjestelmän kannalta hyvä, että työelämässä jatketaan nykyistä pitempään. Oma eläketurva paranee ja työeläkejärjestelmän rahoitus turvataan. Vanhuuseläkkeen alarajaa nostetaan vähitellen niin, että alin eläkeikäraja nousee 65 vuoteen 2027 mennessä.

Jatkossa eläkkeiden karttumaratkaisu on oikeudenmukaisempi eikä riipu työntekijän iästä. Karttuma alkaa 17-vuodesta. Palkansaajamaksun vähenteisyyden aiheuttama eläkkeiden piiloleikkuri poistuu, ja se nostaa eläkkeiden tasoa.

Eläkeuudistus ei vaikuta maksussa oleviin eläkkeisiin eikä vuoteen 2017 mennessä kertyneeseen eläkkeeseen. Työttömyysturvan lisäpäivät säilyvät. Palkattomien jaksojen eläkekertymät pysyvät ennallaan.

Eläkejärjestelmän uudistustarpeita on tarkasteltava vastaisuudessakin kokonaisuutena, niin kuin eläkesopimuksessa on sovittukin.

Mikä eläkeuudistuksessa on tärkeintä?

Tärkeintä on, että luottamus lakisääteiseen eläkejärjestelmään, siihen että tulevatkin sukupolvet saavat työeläkkeensä, säilyy ja vahvistuu. Työeläkejärjestelmä on ketjukirje, jossa nykyiset työssäkäyvät maksavat nyt eläkkeellä olevien eläkkeestä valtaosan. Ketjukirje kestää, jos luotetaan siihen, että itsekin tulevaisuudessa saa luvatun eläkkeen. Rahoituksen tasapaino on tärkeässä roolissa.

Kun alinta eläkeikää nostetaan tulevien vuosien aikana, olennaista on tietenkin, että on työtä, missä voi jatkaa työuraansa. Esimerkiksi työelämän kehittämisellä, kuntoutuksen tehostamisella ja työterveyshuollon roolilla on suuri merkitys työurien pidentämiseen.

Niillä, jotka eivät jostain syystä pysty jatkamaan työelämässä eläkeikäänsä saakka, on mahdollisuus hakea joko osittaista varhennuttua varhaiseläkettä, työkyvyttömyyseläkettä tai raskaan työuran tehneillä myös työuraeläkettä.

Millaisia odotuksia sinulla on uusille eläkelajeille?

Osittainen varhennettu vanhuuseläke tuo joustoa työuran loppuvaiheeseen. Sen avulla on mahdollisuus keventää työtä. Toivon, että se mahdollistaa myös työssä jatkamisen alimman eläkeiän jälkeenkin, niin vanhuuseläke ei jää kovin pieneksi. Odotuksia on, että osittainen varhennettu vanhuuseläke voi muodostua suosituksi, ottaen huomioon myös sen, että siitä puuttuu nykyisen osa-aikaeläkkeen tiukat kriteerit työajan ja ansioiden suhteen.

Työuraeläke mahdollistaa eläkkeelle jäämisen hiukan ennen vanhuuseläkeikää niille, jotka ovat tehneet vähintään 38 vuoden pituisen työuran rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työssä. Se tarjoaa työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi mahdollisuuden päästä eläkkeelle tilanteissa, joissa fyysisten tai psykososiaalisten syiden takia työssä jatkaminen ei enää onnistu. Työuraeläkkeen kriteerit on sovittu alhaisemmiksi kuin työkyvyttömyyseläkkeen kriteerit mutta työuraeläkkeessä ei ole tulevan ajan osuutta. Nähtäväksi jää, kuinka suosittu työuraeläkkeestä tulee.