Pinnalla: Ponnahduslauta-hanke pilotoi uutta mallia työhönvalmennukseen

21.11.2017

Työeläkeyhtiöt Ilmarinen ja Varma sekä Orton Pro toteuttivat vuosina 2013-2017 yhdessä uudenlaisen kuntoutusprojektin, jossa kehitettiin korkeasti koulutettujen mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennusta. Ponnahduslauta takaisin työelämään -hankkeen 21 osallistujasta kymmenen kuntoutui työkykyiseksi. Hanke osoitti, että myös vaikeista mielenterveysongelmista on mahdollista kuntoutua ja palata työelämään, kunhan kuntoutusta räätälöidään satsaamalla pitkäkestoiseen työhönvalmennukseen. Mitä oppeja hankkeesta voidaan tuoda ammatilliseen kuntoutukseen, Ilmarisen kuntoutuspäällikkö Mari Kyyhkynen?

Ilmarisen kuntoutuspäällikkö Mari Kyyhkynen
"Tavallista pitkäkestoisempi kuntoutus on toki iso satsaus, mutta ehdottomasti kannattava, jos lasketaan sillä saavutettava eläkemenon säästö", Mari Kyyhkynen toteaa.

Vaikka mielenterveysongelmista johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on viime vuosina laskenut, mielenterveyssyyt ovat edelleen suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeeseen. Huolta lisää se, että mielenterveyden häiriöt ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeen aiheuttaja alle 34-vuotiailla.

1. Mitä hankkeessa tehtiin?

Hankkeen tavoitteena oli kehittää palvelu, joka mahdollistaa paluun työelämään. Kohderyhmäksi valittiin korkeasti koulutetut mielenterveyskuntoutujat, joita projektiin valittiin 21. Projektissa kuntoutujan tuki ja työhönvalmennus kestivät pitkään: työkokeilujaksot kestivät perinteisen 4–6 kuukauden sijaan jopa kaksi vuotta. Työhönvalmennuksessa heille etsittiin aiempaan osaamiseen perustuvia tehtäviä.

2. Mitä opittiin?

Tavallista pitkäkestoisemmat työkokeilujaksot huomattiin äärimmäisen tärkeäksi kuntoutuksen onnistumisen kannalta. Eräs kuntoutuja totesi, että näin omat voimavarat tulee testattua ja työnantajan luottamus ansaitaan. Mielenterveysongelmiin liittyy edelleen paljon stigmaa, jota pitkä työkokeilujakso hälventää.

Tavallista pitkäkestoisempi kuntoutus on toki iso satsaus, mutta ehdottomasti kannattava, jos lasketaan sillä saavutettava eläkemenon säästö. Arvioiden mukaan kuntoutus yleisesti ottaen maksaa kustannuksensa takaisin noin kahdessa vuodessa, jos ihminen palaa töihin.

Mitä aikaisemmassa vaiheessa aletaan tukea työhönpaluuta, sen parempi. Hankkeessa apua tarjottiin aktiivisesti soittamalla kuntoutujille. Työeläkekuntoutuksen tilastoista tiedetään, että vain 30 prosenttia ihmisistä aktivoituu itse saatuaan kuntoutuksen ennakkopäätöksen. Erityisesti mielenterveysongelmaan liittyy usein vetäytymistä, aloitekyvyttömyyttä ja esimerkiksi kognition ongelmia.

Työhönvalmentajan rooli oli ensiarvoisen tärkeä. Tuki ulottui työpaikalle asti, kun esimerkiksi työaikoja ja työnkuvaa säädettiin yhdessä työnantajan ja asiakkaan kanssa. Palaute oli, että monimutkaisessa järjestelmässä työvalmentajan kaltaista kanssakulkijaa kaivattiin.

Hankkeen aikana opittiin, että hoitotahon kytkentä prosessiin on hyvin tärkeää. Käytännössä työhönvalmentaja voisi olla mukana hoitotapaamisessa lääkärin kanssa. Kaikki kuntoutujat eivät tällaista toki halua, mutta kun työhönpaluuta lähdetään tavoittelemaan yhdessä, tulokset olisivat parempia.

On selvää, että työ on kuntoutujalle tärkeä osa toipumista. On hienoa, että löytyi työnantajia, jotka lähtivät rohkeasti projektiin mukaan. Tällaisella kuntoutuksella saadaan arvokasta osaamista työnantajien käyttöön, mutta yksilölle töihin ja osaksi yhteiskuntaa palaamisen arvo on mittaamattoman suuri.

3. Onko hanke poikinut jatkoa?

Hanke haastoi pohtimaan, vastaavatko ammatillisen kuntoutuksen keinot riittävän hyvin uudenlaisiin tarpeisiin. Kuntoutuksen malli on rakennettu pitkälti fyysisen työn mukaisesti, mutta työkyvyn haasteet tietotyössä ja esimerkiksi mielenterveyskuntoutujan tarpeet ovat hyvin toisenlaiset.

Ponnahduslauta-pilotin pohjalta työeläkeyhtiöt ovat yhteistyönä rakentaneet ehdotuksen mallista, jolla pitkäkestoisempi työhönvalmennus saatettaisiin vakiintuneeksi käytännöksi. Tarkoitus on lähteä kokeilemaan mallia kaikissa yhtiöissä ja seurata tarkoin toimenpiteiden vaikuttavuutta.

Lisätietoa:

Tietopakettimme Kysymyksiä ja vastauksia työeläkekuntoutuksesta