Pinnalla: Tabusta henkilökohtaiseen tukeen – maatalousyrittäjät saavat apua myös psyykkiseen oireiluun

23.01.2018

Työkyvyn ylläpitäminen puhuttaa kaikilla aloilla. Mitä voimme oppia maatalousalalta, jolla fyysinen ja psyykkinen kuormitus on aina ollut omaa luokkaansa?

Pirjo Saari, Melan työhyvinvointiasioiden tiiminvetäjä
"Psyykkisen oireiluun ja kuormitukseen uskalletaan tarttua entistä rohkeammin", kertoo Pirjo Saari.

Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela on erikoistunut maaseudun yrittäjien työeläkekysymyksiin. Melan työhyvinvointityössä on tartuttu fyysisiin ja yhä enemmän myös psyykkisiin kuormittavuustekijöihin monipuolisilla keinoilla. Melan työhyvinvointiasioiden tiiminvetäjä Pirjo Saari kertoo tarkemmin.

1. Mitä erityispiirteitä liittyy maatalousyrittäjien työhyvinvointiin ja työkyvyn ylläpitoon suhteessa palkansaajiin?

Maatalousyrittäjät eroavat työkyvyttömyyden suhteen muusta väestöstä siinä, että heillä ensinnäkin työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on suurempaa. Näin ollen työkyvyn tukeminen ja työkykyriskin hallinta on erityisen tärkeää tällä ammattiryhmällä. Yleisin työkyvyttömyyden syy on edelleen tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mutta tutkimusten mukaan henkinen kuormitus on lisääntynyt selvästi viime vuosina. Psykososiaalisten kuormitustekijöiden arvioidaan myös lisääntyvän edelleen maatalousyrittäjän työssä, eli tulevaisuuden työhyvinvointityön tulee painottua niiden hallintaan entistä enemmän.

Palkansaajilla monet työhyvinvointi-indikaattorit ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan. Maatalousyrittäjillä nämä indikaattorit ovat menneet huonompaan suuntaan viime vuosina. Syy kehitykseen johtunee pääosin maataloussektorin erittäin vaikeasta taloustilanteesta ja heikosta kannattavuudesta. Huono taloudellinen tilanne heijastuu väistämättä myös jaksamiseen. Maatalousyrittäjät on nostettu mm. yhdeksi riskiryhmäksi itsemurhien suhteen.

Työkykyriskin hallinta on maatalousyrittäjän kohdalla selvästi hankalampaa kuin palkansaajan, koska työkyvystä huolehtiminen on vain yrittäjän itsensä vastuulla. Vakiintuneet mekanismit, joita työsuhteisilla käytetään (esim. työkykyneuvottelut, muu työterveysyhteistyö, uudelleensijoittamiset jne.), puuttuvat. Lisäksi esimerkiksi sairauspoissaolojen 30-60-90-sääntö (joka palkansaajapuolella velvoittaa työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän toimenpiteisiin sairauspoissaolon jatkuessa) ei anna yrittäjäkenttään samanlaisia mahdollisuuksia. Työterveyshuolto on yleensä tärkein kumppani työkykyriskin hallinnassa. Yrittäjällä tämä kumppanuus voi puuttua kokonaan, koska työterveyshuolto ei ole yrittäjälle itselleen pakollinen. Vain noin 36% maatalousyrittäjistä kuuluu työterveyshuoltoon!

Maatalousyrittäjän työssä on kuitenkin myös paljon voimavaratekijöitä. Vaikka sääntely ja valvonta on lisääntynyt, työ koetaan itsenäiseksi ja palkitsevaksi. Yrittäjä voi itse raamittaa työnsä ja asettaa itselleen tavoitteet. Työn imu on maatalousyrittäjillä suurta. Positiivista on myös se, että työtapaturmien alkavuus on vuosien saatossa vähentynyt selvästi eli työturvallisuutta edistävä työ on kantanut hedelmää. Myös työmenetelmät ovat kehittyneet, ja tämä taas näkyy tuki- ja liikuntaelinsairauksien vähenemisenä.

Psyykkinen kuormitus on kasvanut, mutta psyykkisen oireiluun ja kuormitukseen uskalletaan tarttua entistä rohkeammin. Vielä joitakin vuosia sitten maatalousyrittäjien henkisen jaksamisen ongelmat olivat ikään kuin tabu. Nykyään yrittäjät itse uskaltavat puhua ongelmistaan ja hakeutua avun piiriin.

2. Miten Mela tukee viljelijöiden työhyvinvointia? Mikä on esimerkiksi nyt vuoden käynnissä olleen Välitä viljelijästä -hankkeen rooli?

Jaksamiseen liittyvät ongelmat on tunnustettu ja haasteisiin tartuttu myös päättäjien taholta; hallitus myönsi rahoitusta, jonka turvin käynnistettiin Välitä viljelijästä -projekti. Projekti on osa Melan ja yhteistyökumppaneiden kehittämää varhaisen välittämisen mallia. Ajatuksena on, että yrittäjän työkykyä uhkaaviin ongelmiin pystytään tarttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Välitä viljelijästä -projekti perustuu mm. alueellisten projektityöntekijöiden auttamistyöhön ja ostopalvelusitoumusjärjestelmään. Projektihenkilöt tarjoavat maksutonta keskusteluapua ja ohjaavat oikeanlaisen avun piiriin. Yrittäjille on voitu tarjota 500 euron arvoista ostopalvelusitoumusta, jonka he ovat voineet käyttää taloudelliseen, juridiseen tai jaksamista tukevaan asiantuntija-apuun, esimerkiksi terapiapalveluihin. Ostopalvelusitoumuksista suurin osa onkin käytetty niihin. Toimenpiteillä voidaan mm. ennaltaehkäistä psykososiaalisen kuormituksen riskien toteutumista mielenterveysperusteisena eläkkeenä.

Välitä viljelijästä -projekti jatkuu näillä näkymin vuoden 2019 loppuun. Projektin lisäksi Mela tukee maatalousyrittäjien työhyvinvointia pysyvällä työhyvinvointitoiminnalla.

3. Mitkä ovat tulevaisuudennäkymät viljelijöiden työhyvinvointityössä?

Juuri julkaistun maatalousalan työhyvinvointivision mukaan tulevaisuuden haasteet liittyvät ennen kaikkea psyykkisen kuormituksen hallintaan, johon myös työhyvinvointitoimien tulee keskittyä. Toisaalta työn ruumiillinen rasittavuus on selkeästi yhteydessä koettuun työkykyyn ja eläkeajatuksiin, eli toimenpiteet työmenetelmien ja ergonomian kehittämiseksi ovat edelleen tärkeitä. Työterveyshuolloilla on tässä tärkeä rooli, joten tulevaisuuden tavoitteina on, että yhä useampi maatalousyrittäjä liittyy työterveyshuoltoon, joka puolestaan vastaa maatalousyrittäjien tarpeita.

Työhyvinvointityössä työn imun ylläpitäminen on tärkeää, sillä työn imua kokevien yrittäjien on todettu jatkavan työuraansa pidempään. Tilojen vähentyessä myös vertaistuki on varsin tärkeää eli tarvitaan työkaluja vertaisverkoston vahvistamiseksi.

Yritysten koko kasvaa, joten maatalousyrittäjät tarvitsevat entistä enemmän sparrausta myös työntekijöidensä työkykyjohtamisen tueksi sekä valmiuksia esimiestyöhön ja johtamiseen. Samoin oman työkyvyn/työhyvinvoinnin johtaminen tulee nähdä normaaliksi ja systemaattiseksi osaksi yrityksen riskienhallintaa. Visiona on, että tulevaisuudessa oman terveyden ja työkyvyn tunnuslukujen seuraamista pidetään yrityksessä yhtä tärkeinä kuin yrityksen talouden tunnuslukujen seuraamista! Yrityksille tulee myös tarjota käyttöön helppokäyttöisiä työkaluja, joilla työhyvinvointiaan ja työkykyään voi seurata.

Lue lisää

Melan työhyvinvointitoiminta pitää sisällään mm. koulutuksia, henkilökohtaista työhyvinvointineuvontaa ja apurahoja, joista osa suunnataan uusien palvelujen kehittämiseen. Lisätietoa Melan verkkosivuilla.