Pinnalla: Työn murros perustuu uudistumiselle

27.02.2019

Työ- ja elinkeinoministeriön Työelämä 2020 -verkostohankkeen tavoitteena on rakentaa Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020 mennessä. Työpaikat tavoitetaan neljän toimintapolun kautta: työelämätoimijat, alueverkostot, toimialaohjelmat ja viestintä. Tela on osallistunut työelämätoimijana tänä vuonna päättyvään hankkeeseen.

Millaista on paras eurooppalainen työelämä, hankejohtaja Margita Klemetti työ- ja elinkeinoministeriöstä?

Saavutamme vision, kun työpaikat uudistavat ja kehittävät toimintaansa menestyksellisesti. Uudistumista tarvitaan, jotta suomalainen työ, tuotteet ja palvelut pärjäävät kovassa kilpailussa, digitalisaation mahdollisuudet hyödynnetään, mahdollisimman moni osallistuu työelämään, ja turvataan hyvinvoinnin ja tuottavuuden edellytykset.

Onnistumme visiossa, kun johdon, esimiesten, henkilöstön, palvelun käyttäjien ja erilaisten verkostojen osaaminen saadaan käyttöön ja vuorovaikutukseen keskenään.

Margita Klemetti
Työ- ja elinkeinoministeriön hankejohtaja Margita Klemetti. (kuva: TEM)

Mitkä ovat parhaan työelämän tärkeimmät elementit?

Paras työelämä pohjautuu työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikaiseen vahvistamiseen. Työn murros edellyttää työpaikoilta sekä olemassa olevan toiminnan edelleen kehittämistä että uudistumista. Tällöin korostuvat erityisesti seuraavat tekijät:

  1. Innostuksen, jatkuvan parantamisen ja innovaatiotoiminnan johtaminen
  2. Kokeilevat ja uutta synnyttävät toimintatavat
  3. Uuden, digitaalisen toiminnan edellyttämä osaaminen
  4. Yhteistyöhön, luottamukseen sekä hyvinvointiin perustuva toimintakulttuuri.

Mitä pitää vielä kehittää?

Vaikka Työelämä 2020 -hanke päättyy, niin työelämän kehittäminen jatkuu. Tällä hetkellä varmistamme, miten hankkeessa syntyneitä tuloksia ja kokemuksia voidaan hyödyntää jatkossa. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. sitä, että haemme hankkeessa syntyneille konsepteille ja tiedolle uudet kotipesät.

Suomessa on pitkä perinne työelämän kehittämisohjelmista. Todennäköistä on, että myös seuraavassa hallitusohjelmassa on linjauksia työn ja työelämän uudistamiseksi tulevaisuudessa. Hanke tuottaa taustatietoa seuraavan hallituksen päätöksenteon tueksi mm. jatkosuositusten avulla. On myös hyvä todeta, että työpaikoilla kehitetään ja kehitytään ilman kansallisia työelämäohjelmia. Ohjelmat vauhdittavat uudistumista, ja siten paremmin kohdataan työn murroksen haasteita ja mahdollisuuksia.