Puhe tulevaisuudesta luo sitä

29.09.2017

Työeläkejärjestelmälle on tärkeää olla mukana työn tulevaisuutta koskevissa keskusteluissa. Näissä keskusteluissa luodaan edellytyksiä ja mahdollisuuksia sille, että eläke kasvaa kaikenlaisista ansioista myös tulevaisuudessa. Työ uudistuu, mutta ei katoa. Työelämä luo uusia vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia työskennellä ammateissa, joita emme osaa vielä kuvitellakaan. Työn tulevaisuuden pohdintaa jatkaa Välähdyksiä tulevaisuudesta- raportin kirjoittaja Marjaana Toiminen. Hän näkee työn tulevaisuuden tärkeimmäksi yksittäiseksi kysymykseksi osaajapulan, jossa esimerkkejä ja uusia aloitteita kaivataan kipeästi.

kuvituskuva

Tulevaisuus kiinnostaa meitä valtavasti. Luemme otsikoita robottiautojen ja sairauksia tunnistavan tekoälyn edistyksestä tai ihmistyön automatisoinnin mahdollisuuksista lähes päivittäin. Samalla me ikään kuin virittäydymme odottamaan teknologian ja tieteen läpimurtoja, jotka humahtavat läpi yhteiskunnan tsunamin lailla, kenties jo huomenna tai ensi vuonna.

Arki on toisenlainen. Digitaalisten ratkaisujen ja teknologisten innovaatioiden juurtuminen osaksi yritysten arkea on hidasta ja useimmiten epädramaattista: jos ohjelmistorobotiikka auttaa taloushallinnon työntekijöitä täsmäyttämään työntekijöiden lomalistat nopeasti ja vaivattomasti, siitä vapautuva aika täyttyy muilla tehtävillä luultavasti saman tien.

Silti teknologiaa omaksuneitten yritysten arjesta keskustellaan vähemmän kuin niistä algoritmein tehdyistä laskelmista, joilla ennakoidaan työpaikkojen katoamista älykkään automaation myötä. Laskelmia tuottavat kaikki kansainväliset konsultti- ja tutkimusyritykset maailmanpankkia myöten, eikä ihme. Kiinnostus työllisyyden kehittymiseen koskettaa kaikilla tasoilla: yksilöitä, yrityksiä ja lainsäätäjiä.

Harvemmin tuodaan ilmi, että näiden eri tahojen tuottamien laskelmien tulokset vaihtelevat rajusti, eikä niiden luotettavuudesta ole yksimielisyyttä työtä tutkivien talous- ja yhteiskuntatieteilijöiden keskuudessa.

Kuten nobelistimme Bengt Holmström hiljattain yhdessä työn tulevaisuutta käsittelevässä seminaarissa totesi: se mikä voidaan automatisoida, on eri asia kuin se, mikä käytännössä automatisoituu. Välissä on yritysten kyky ottaa innovaatioita käyttöön.

Tähänkin mennessä digitaalisuudesta on puhuttu enemmän kuin sen eteen on yrityksissä tehty, etenkin ennen digitaalista aikaa syntyneissä.

Tällaisten puolet töistä katoaa -laskelmien esittäjiä arvosteli kovin sanoin Pennsylvanian yliopiston professori Jerry A. Jacobs, joka vieraili Suomessa työelämän tutkijoiden kansainvälisessä WORK2017-seminaarissa elokuussa. Hän totesi, että työpaikkojen menetystä on helpompi arvioida kuin työpaikkojen syntyä. Jacobs ihmetteli, miten vähän kritiikkiä laskelmiin kohdistetaan, vaikka automaation aiheuttama massatyöttömyys, jota rohkeimmissa laskelmissa ennakoidaan, romahduttaisi markkinatalouden globaalisti. Yritysjohtajat ovat Jacobsin mukaan nielleet pureksimatta tavan puhua työn tulevaisuudesta, vaikka se ei kestä kriittistä tai tieteellistä tarkastelua.

”Koska arviot ovat niin väljiä, niiden aikajana on jossain tulevaisuudessa. Koska muutos tapahtuu aina huomenna, ajatusten esittäjiä ei voida koskaan kritisoida”, Jacobs sanoi puheenvuorossaan.

”Ammattien muutos on viime vuosina ollut hitaampaa kuin teollistumisen alkuvuosina”, Jacobs lisäsi. Jacobsin mukaan teknologian käyttöönotto lisää työpaikkoja enemmän kuin sen myötä katoaa.

”Uusia tarpeita syntyy koko ajan”, hän sanoi.

Toinen puoli asiaa on, että tapamme puhua tulevaisuudesta myös muokkaa sitä. Löysä ja huonosti argumentoitu puhe vaikuttaa odotuksiin ja käsityksiin siitä, mikä on todennäköistä.

Siksi työn tulevaisuus -pohdinnat kaipaavat sekä konkretiaa että kontekstia.

Tämä oli yksi omista motiiveistani, kun ryhdyin selvittämään työn tulevaisuuden hypoteeseja Tela ry:n ja Sitran toimeksiannosta keväällä 2017. Tuntui tärkeältä osoittaa sekä työn katoamis -laskelmien epätäsmällisyys että katsoa, mitä työn murros aiheuttaa suomalaisissa yrityksissä juuri nyt.

Aika nopeasti kävi ilmi trendi, joka on kevään jälkeen vain voimistunut. Henkilöstövuokrausyritys Baronan toimitusjohtaja Tuomas Mikkonen tiivisti havaintonsa työvoiman kysynnän näköalapaikalta konkreettisesti: lähes kaikilla asiantuntija-aloilla on työvoimapulaa. Niiden toimialojen määrä, joissa akuutisti kärsitään työvoiman puutteesta, on tuplaantunut vuodessa. Tarvetta on kokeista rakennustyöntekijöihin ja puheterapeuteista lääkäreihin. Samalla ne ammatit, joissa ammattitaito vanhenee vauhdilla, kasvaa.

Kohtaanto-ongelmasta kertoo jotain sekin, ettei työttömien määrä ole laskenut nousukauden myötä, vaikka työllisten määrä on noussut. Digiosaajista on tietysti kova pula, ja yhden arvion mukaan 9 000 koodaajaa saisi paikan saman tien.

Älykkään automaation ja digimurroksen edetessä työn kysynnän ja tarjonnan sovittaminen yhteen on se suurin ongelma, ei sen katoaminen.

Tieke ry:n tuoreen selvityksen mukaan myös työpaikoilla kaivataan kipeästi digitaitojen päivitystä: osaamisen puutteesta ei edes uskalleta puhua esimiehille. Johto taas pelkää osaamisvajeen hintaa, jos sitä kunnolla alettaisiin kaivella.

Välähdyksiä tulevaisuudesta -raportissa ehdotin, että keskustelu työn tulevaisuudesta käännettäisiin pohdinnaksi siitä, miten tartutaan osaamisvajeen ja kohtaanto-ongelman eri puoliin nyt, ei vasta sitten kun ongelma on pahempi. On selvää, että älykkään automaation ja digimurroksen edetessä työn kysynnän ja tarjonnan sovittaminen yhteen on se suurin ongelma, ei sen katoaminen.

Tarvitaan nopeita keinoja kouluttautua uudelleen, vaihtaa alaa, täydennyskouluttaa olemassaolevaa henkilökuntaa uuteen tilanteeseen. Koko elinikäisen oppimisen käsite pitää tuulettaa ja tuoda keskelle työn murroksesta käytävää keskustelua.

Opi uutta ei tietenkään ole yhtä vetävä otsikko kuin robotti vie työsi. Mutta se on tärkeämpi ja ajankohtaisempi juuri nyt. Esimerkkejä, uusia aloitteita ja parhaita käytäntöjä tarvitaan pian.

Teksti: Marjaana Toiminen

Toimisen podcast Steal my job on kuultavissa iTunesissa ja Spotifyssä. Toiminen on MindMill Network -yrityksen perustaja ja johdon konsultti.

Välähdyksiä tulevaisuudesta -raporttipdf, 606 kB