Suomalaisella eläkemallilla vakiintunut asema EU:ssa

10.09.2013

EU pyrkii sääntelemään eläkejärjestelmiä entistä tiiviimmin. EU:n laajentuminen ja eläkejärjestelmien moninaisuus tekee yhteisen sääntelyn kuitenkin haastavaksi. Suomen työeläkejärjestelmällä on EU:ssa vakiintunut ja tunnustettu asema, arvioi erityisasiantuntijamme Janne Pelkonen. Hän toimii puheenjohtajana eurooppalaisen kattojärjestön AEIP:n lakisääteisiä eläkkeitä edustavassa työryhmässä.

Euroopan unioni pyrkii sääntelemään ja valvomaan jäsenmaiden eläkejärjestelmiä jatkossa nykyistä kattavammin. Eläkkeet muodostavat huomattavan osan monien maiden julkisesta taloudesta ja eläkeinstituutiot ovat usein merkittäviä rahoitusalan toimijoita. Yhdenmukainen sääntely ei kuitenkaan ole yksinkertaista toteuttaa unionissa, jossa järjestelmät poikkeavat paljon toisistaan.

Vakiintunut kansainvälinen tapa mallintaa eläkkeiden järjestämistä on pilarimalli. Eri maissa vanhuudenturva on järjestetty eri pilareiden piirteitä yhdistämällä. I-pilariin kuuluu lakisääteinen eläke, II-pilariin työsuhteeseen perustuva ammatillinen eläke ja III-pilariin kuuluu yksityinen säästäminen. Suomalainen työeläke edustaa vahvasti I-pilaria, jolloin sitä ei myöskään koske muiden pilareiden eläkkeitä ohjaava sääntely.

Suomalainen työeläke on ominaisuuksiltaan sosiaaliturvaeläke, sillä se on lakisääteinen, pakollinen, etuusperusteinen, voittoa tuottamaton, yhteisöllisesti rahastoitu ja sisältää työeläkevakuuttajien yhteisvastuun.

- Euroopassa pilarijakoa aiotaan tulevaisuudessa selkeyttää. Suomalaisen työeläkejärjestelmän säilyminen I-pilarin sosiaaliturvaeläkkeenä on tärkeää suomalaisten eläketurvan kannalta. Tällöin järjestelmän suomalaisten tarpeisiin perustuvista erityispiirteistä, sekä tuottavasta ja turvaavasta sijoitustoiminnasta voidaan huolehtia jatkossakin, Janne Pelkonen sanoo.

Suomalainen työeläke ei kuulu EU:n sisämarkkinoilla kilpailtavien vakuutusmuotojen piiriin, vaikka toimeenpano on osittain yksityistä. Asiasta on sovittu aikanaan Suomen EU-jäsenyyden yhteydessä.

- II-pilarin ammatillisissa eläkkeissä EU:n tavoitteena on luoda rajat ylittävä kilpailu ja sisämarkkinat. Tähän voittoa tuottamaton, lakisääteistä sosiaaliturvaa edustava työeläke ei sovi luonteeltaan.

Muista maista poiketen suomalainen järjestelmä kattaa sekä pääosin lakisääteisen vanhuuseläkkeen että työsuhteeseen perustuvan ammatillisen eläkkeen. Muualla Euroopassa lakisääteiset sosiaaliturvaeläkkeet ovat vain minimiturva ja ammatilliset työmarkkinaeläkkeet tuovat lisäturvan.

Työryhmässä esillä sosiaaliturvaan vaikuttava sääntely

AEIP (European Association of Paritarian Institutions of Social Protection) on Eurooppa-tason edunvalvontajärjestö, joka edustaa eläke- ja muuta sosiaaliturvaa hoitavia laitoksia. Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes on mukana AEIP:n hallituksessa. Janne Pelkonen on toiminut vuoden alusta AEIP:n I-pilarin työryhmässä puheenjohtajana. Puheenjohtajuus on kaksivuotinen.

Työryhmä tarkkailee sosiaaliturvan säätelyn muutoksia ja trendejä sekä kartoittaa I-pilarin eläkkeisiin kohdistuvia riskejä, kun EU-sääntelyssä tapahtuu muutoksia.

- Käsittelemme finanssi- ja sijoituskenttään kohdistuvaa sääntelyä ja valmistelemme esimerkiksi yhteisiä kannanottoja. Sijoitusalan sääntely on voimistunut finanssikriisin jälkeen. Tämä vaikuttaa myös suomalaisiin työeläkevakuuttajiin, jotka ovat merkittäviä institutionaalisia sijoittajia. Lisäksi työvoiman liikkuvuuteen, eläkkeiden riittävyyteen ja rahoitukseen liittyvät kysymykset ovat esillä, Janne Pelkonen sanoo.

I-pilarin työryhmässä jaetaan tietoa eri maiden työeläkealan toimijoiden näkemyksistä ja muodostetaan yhteisiä näkemyksiä. Pelkonen näkeekin yhteistyöllä olleen merkitystä useiden lakihankkeiden käsittelyssä ja kansallisten toimijoiden viestin viemisessä EU-elimiin ja poliittiseen prosessiin.

- Tällä hetkellä työn alla on ammatillisia eläkeoikeuksia koskeva direktiivi sekä lisäeläkkeitä koskevan IORP II direktiivin eteneminen hyvään hallintoon ja raportointiin. IORP II koskee suomalaisia eläkesäätiöitä ja –kassoja siltä osin kun ne tarjoavat lisäeläkkeitä. Sääntelystä ei saa muodostua hallinnollista taakkaa eläkesäätiöille- ja kassoille.

- Lisäksi työryhmän käsittelyssä ovat pitkäaikaissijoittamisen vihreä kirja ja komission varjopankkitoiminnan sääntelyhanke. Talous- ja rahaliitto EMUn sosiaalisen ulottuvuuden kehittäminen jatkuu ja komissio antaa siitä tiedonannon syksyn aikana, listaa Janne Pelkonen.

Sosiaaliturva EU:n talouskoordinaation rinnalle?

Euroopan talousunionista rakennetaan parhaillaan aiempaa syvempää, minkä vaikutukset ulottuvat entistä tiiviimmin myös sosiaalipolitiikkaan.

- Pelkkä jäsenvaltioiden talouksien koordinaatio ei riitä suunnitelmissa EMUn 2.0-versiosta. Eurooppa-neuvoston presidentin Herman Van Rumpuyn vetämä korkean tason selvitystyö sisältää esitykset mm. valtion velkojen yhteisvastuusta sekä sosiaaliturvan tuomisesta talouskoordinaation rinnalle. Sosiaaliturvahan on tähän asti ollut pääosin jäsenvaltioiden oma asia, jos talouskuria ei ole rikottu, Janne Pelkonen huomauttaa.

Komissio ajaa voimakkaasti lisäeläkkeiden merkityksen kasvattamista ihmisten eläketurvassa. Tästä on esimerkkinä eläkkeitä koskeva valkoinen kirja, jossa linjataan komission näkemykset eurooppalaisten eläkejärjestelmien tulevaisuudesta.
- Suomessa lähdemme kuitenkin siitä, että lakisääteinen eläkejärjestelmämme tuottaa jatkossakin parasta vanhuudenturvaa, kun sekä eläkejärjestelmän rahoituksen kestävyydestä että eläkkeiden riittävyydestä on huolehdittu. Lisäeläkkeillä tulee olla vain sitä täydentävä rooli, Janne Pelkonen sanoo.

Eurooppalainen keskustelu lisäeläkkeistä on Pelkosen mukaan ymmärrettävää tilanteessa, jossa monet Euroopan maat ovat; varautuminen väestön vanhenemiseen on ollut heikkoa ja lisäeläkkeitäkin on heikennetty. Suomen varautuminen tulevaisuuden sosiaalivakuutuseläkkeiden rahoitukseen on kuitenkin Euroopan huipputasoa.

- Suomen hajautettu työeläkemalli täytyy pitää jatkossakin irrallaan muista pilareista tulevan sääntelyn piiristä. Työeläkejärjestelmää ja työeläkevakuuttajia koskevaa lainsäädäntöä on kehitettävä kansallisista lähtökohdista käsin, jotta tilanne pysyy yhtä hyvänä tulevaisuudessakin, Janne Pelkonen painottaa.

Linkki: Suomalaisen työeläkejärjestelmän rakenne kansainvälisessä vertailussa

Tutustu syyskuun uutiskirjeeseemme