Suomen eläkejärjestelmä parhaimmistoa kansainvälisessä vertailussa

21.11.2016

Suomen eläkejärjestelmä arvioitiin tänä vuonna neljänneksi parhaimmaksi kansainvälisessä Melbourne Mercer Global Pension Index -vertailussa. Suomen sijoitus parani kaksi sijaa edellisvuodesta.

Suomessa kattava työeläke on lakisääteistä sosiaaliturvaa. Muualla eläketurva koostuu usein monesta lähteestä. Suomi ja suurin osa EU-maista noudattaa lakisääteisissä ja työnantaja- sekä ammattialakohtaisissa eläkkeissä erilaisia hintojen ja palkkojen yhdistelmäindeksejä. Puhtaat palkkaindeksit ovat tänä päivänä hyvin harvinaisia. Monet OECD-maat ovat uudistaneet eläkkeitään samansuuntaisesti kuin on tehty Suomessa.

Mercer-indeksissä eri maiden eläkejärjestelmiä arvioidaan eläkkeiden riittävyyden, järjestelmän kestävyyden ja hallinnon luotettavuuden ja läpinäkyvyyden näkökulmasta. Suomea arvioitaessa otettiin huomioon eläkeuudistus, joka tulee voimaan ensi vuoden alusta.

Suomi sijoittui parhaaseen kolmannekseen jokaisessa kategoriassa. Eläkejärjestelmien hallinnon luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä arvioivassa kategoriassa Suomi rankattiin ykköseksi. Vertailussa maailman parhaat eläkejärjestelmät löytyvät Tanskasta ja Hollannista. Australia sijoittui kolmanneksi.

Vertailussa on annettu kullekin maalle ehdotuksia keinoista, joilla maa voisi parantaa sijoittumistaan. Suomelle ehdotetuissa toimenpiteissä mainittiin muun muassa jo kahtena edellisvuonna mainitut keinot, eli minimieläkkeen korotus, rahastoinnin kasvattaminen ja iäkkäämpien henkilöiden työllisyysasteen nostaminen.

Hyvin huollettu eläkejärjestelmä kestää tuleville sukupolville

Eläkejärjestelmän kestävyys arvioidaan pitkällä aikavälillä, jotta varmistutaan, etteivät tämän päivän päätökset tietoisesti romuta järjestelmää yli sukupolvien. Eläkkeiden rahoitus on pyritty turvaamaan tekemällä eläkeuudistuksia, jotka tasapainottavat järjestelmää mm. hankalan väestösuhteen jatkuessa. Rahastojen riittävyys ja kehityksen ennustaminen perustuvat huolellisiin laskelmiin, joissa huomioidaan sijoitusvarojen aiemmat tuotot ja tuottoennusteet, markkinatilanne sekä työeläkevakuuttajien sijoittamista koskeva vakavaraisuussääntely.

Suomalaisen työeläkejärjestelmän sisään on rakennettu väestörakenteen muutoksia ja suhdannevaihteluja tasapainottavia elementtejä.

Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmat julkaistiin lokakuussa. Ne mahdollistavat tulevaisuuteen varautumisen. Niiden ansiosta tulevaisuusnäkemys perustuu kulloisenkin ajankohdan realismiin, ja eläkejärjestelmän kriittisiin tekijöihin voidaan kiinnittää huomiota.

Eläkeuudistuksen valmistelun yhteydessä näytti siltä, että 2020-luvulla tekisi tiukkaa pysytellä vakiomaksutasossa, vaikka EMU-puskurivarat ja muutkin maksuntasaamiseen käytettävissä olevat varat käytettäisiin minimimääräänsä saakka. Painetta luovat muun muassa poikkeuksellisen hankala sijoitusympäristö, matala syntyvyys ja heikko työllisyyskehitys.

Uuden peruslaskelman mukaan tarvittaisiinkin muutaman prosenttiyksikön kymmenyksen maksunkorotus joksikin aikaa. Tärkeää on kiinnittää huomiota siihen, miten selvitään myös 2020-luvun yli.

Järjestelmästä onkin huolehdittava niin, että myös 2020- ja 2030-lukujen jälkeen eläkkeelle jäävät sukupolvet saavat työeläkkeensä ja heidän maksurasituksensa pysyy kohtuudessa.

Lisätietoa

Eläketurvakeskuksen raportteja 08/2016: Lakisääteiset eläkkeet, pitkän aikavälin laskelmat 2016

Työeläkkeiden rahastointi

Telan erityisasiantuntija Janne Pelkosen asiantuntijakirjoitus: Indeksimuutos olisi taakka tuleville eläkeläisille