Suomi on hyvä maa vanheta

29.09.2015

Suomi on yksi maailman parhaimmista maista vanheta, osoitti Global AgeWatch indeksin luokittelu, jossa maamme sijoittui sijalle 14. Eläkkeillä nähtiin olevan merkittävä vaikutus vanhemman väestön toimeentuloon. Maailman väestö kuitenkin ikääntyy nopeasti ja sama suuntaus on nähtävissä Suomessa. Tällä kehityksellä on vaikutusta yhteiskuntaan ja talouteen sekä työeläkejärjestelmään.

Suomen hyvään sijoitukseen vaikutti se, että Suomessa kaikki yli 65-vuotiaat saavat eläkettä. Maassamme toimeentulo onkin turvattu 17. parhaiten. Vanhemman väestön terveydentilassa mitattuna asetumme sijalle 21. Suomessa on myös alhainen vanhuuden köyhyysaste (5 prosenttia) verrattuna muihin maihin. Luokittelussa oli mukana 96 maata. Global AgeWatch indeksin on tuottanut HelpAge International, joka on viiden järjestön verkosto. Sen tarkoituksena on tukea ikäihmisiä eri puolilla maailmaa.

Suomessa yli 60-vuotiaiden osuuden ennustetaan kasvavan yli 32 prosenttiin väestöstä vuoteen 2050 mennessä. Heidän elinajanodotteensa on 84 vuotta. Terveen elinajanodote on puolestaan 77,5 vuotta.

Eliniän piteneminen tarkoittaa, että eläkkeelläkin ollaan pidempään. Väestön ikääntyminen ja eliniän nousu kasvattavat eläke- ja hoivamenoja. Kansantalouden kestävyyden kannalta osa pitenevästä eliniästä onkin käytettävä työntekoon. Mikä merkitys väestön ikääntymisellä on työeläkejärjestelmälle?

Pidempi työura – parempi eläke

Väestörakenteen muuttuessa on kiinnitettävä huomiota ikääntyvien toimeentulon turvaamiseen, kun eläkeläisten määrä kasvaa työikäisen väestön supistuessa. Tämä kehitys asettaa työeläkejärjestelmän isojen haasteiden eteen.

Riittävän eläketurvan kulmakivi on pitkä työura, sillä se on hyvä keino varmistaa riittävä eläketurvan taso. Viimeisen viidentoista vuoden aikana työuran loppupäässä on tapahtunut positiivista kehitystä, sillä yli 55-vuotiaiden työllisyys työmarkkinoilla on kasvanut (Tilastokeskus). 55 - 64-vuotiaiden työllisyysaste oli yli 58 prosenttia mikä oli 22,4 prosenttiyksikköä suurempi kuin viisitoista vuotta aiemmin. Myös 65 - 74-vuotiailla työllisyysaste on lisääntynyt vuodesta 1997 kuudella prosenttiyksiköllä 9,5 prosenttiin vuonna 2012.

Pidemmät työurat eivät kuitenkaan ratkaise työeläkkeiden rahoitusta. Työeläkejärjestelmän näkökulmasta tärkeintä on pitää työeläkemaksuissa ja työeläke-etuuksissa tasapaino pitkällä aikavälillä. Maksutaso pitääkin pystyä pitämään kestävällä tasolla, jotta turvataan nykyisten ja tulevien eläkkeiden maksaminen.

Eläkevarojen sijoittamisella turvataan eläkkeitä

Eläkkeet rahoitetaan työnantajilta, työntekijöiltä ja yrittäjiltä kerättävillä työeläkemaksuilla. Eläkemaksujen taso mitoitetaan sekä nykyisten että tulevien eläkkeiden vaatimalle tasolle. Liian pienet maksut vaarantaisivat tulevaisuuden eläkkeet.

Työeläkevarojen sijoituksilla ja niiden tuotoilla on suuri merkitys nyt maksussa olevien eläkkeiden kannalta sekä tulevien eläkkeiden rahoituksessa. Osa yksityisten ja julkisten alojen eläkkeistä rahoitetaan rahastoitujen eläkevarojen sijoitustuotoilla.

Yksityisten alojen työeläkkeistä noin kolme neljäsosaa rahoitetaan saman vuoden eläkevakuutusmaksuilla ja yksi neljäsosa aiemmin rahastoiduilla maksuilla ja niiden sijoitusten tuotoilla.

Kunnallisella puolella siirrytään käyttämään rahastojen tuottoja eläkkeiden maksamiseen vuonna 2017 tai 2018.

Viiden vuoden kuluttua sijoituksista tarvitaan yksityisalojen palkansaajien eläkkeiden rahoitukseen jo yli 5 miljardia vuodessa.

Eläkevarojen sijoitustoiminnan merkitys kasvaa jatkuvasti väestön ikääntymisen myötä. Sijoitustuotoilla pidetään työeläkemaksut kohtuullisina. Tasainen eläkemaksun taso tarkoittaa turvattuja eläkkeitä tuleville sukupolville ja kestävyyttä työeläkejärjestelmän rahoitukselle.