SuomiAreenassa ratkotaan työeläkkeen tulevaisuutta

14.06.2021

Suomi kuuluu maailman nopeimmin vanhentuneiden maiden joukkoon. Väestö kuitenkin ikääntyy lähes kaikkialla. Mikä on eläkejärjestelmän rooli ikääntyvässä yhteiskunnassa? Mitä voidaan tehdä, jotta suomalaisten työeläkkeiden rahoitus on turvattu sadankin vuoden päästä?

Eläkeareena 2021 puhujien henkilökuvat

Yhdessä Eläketurvakeskuksen kanssa järjestämässämme SuomiAreena-keskustelussa tiistaina 13.7. klo 13:00-13:45 kantaa kysymykseen ottavat pian aloittava sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen, Eläketurvakeskuksen johtaja Jaakko Kiander, toimittaja ja palkittu yhteiskunnallinen keskustelija Maryan Abdulkarim, SOSTEn pääekonomisti Jussi Ahokas sekä opiskelija ja aktivisti Ella Okko. Kysyimme panelisteiltamme ja juontaja Anu Partaselta, mitä näkökulmia pitäisi ottaa huomioon, kun etsitään ratkaisuja eläkkeiden turvaamiseksi tulevaisuudessa.

Mitä ennusteet ylipäätään kertovat?

Suomi on TOP 3:ssa, kun listataan maailman ikääntyneimmät maat. Suomessa kehitys jatkuu voimakkaana seuraavat reilut kymmenen vuotta. 2010-luvulla laskenut syntyvyys näkyy väestökehityksessä 2040- ja 50-luvuilla. Silloin myös työeläkkeiden rahoitukseen on ennakoitu paineita.

– Suomessa on oltu huolissaan niin sanotusta eläkepommista jo 1980-luvulta lähtien. Kriisejä on koettu ja aika ajoin ennusteet ovat näyttäneet huonoilta. Kuitenkin järjestelmää on varovaisesti uudistettu ja se on pysynyt pystyssä, taustoittaa Eläketurvakeskuksen Jaakko Kiander.

– Ihan kaikkeen tulevaisuuden kehitykseen liittyvä epävarmuus, sanoo SOSTEN Jussi Ahokas ja kiinnittää huomion isoon kuvaan:

– Miten yhteiskuntiemme rakenteet kestävät ilmastonmuutoksen ja luontokadon haasteen? Kestääkö demokratia, pitävätkö sopimukset? Ei riitä, että takerrutaan eläkejärjestelmien parametreihin, Ahokas toteaa.

Leikkaisiko Ahokas mummojen eläkkeitä?

– Ehkä toiminnallani koko ajan leikkaan sitä. Ehkä toimin niin, että jatkossakin on kaikille jotain maksettavaa. Tätä juuri tarkoitan epävarmuudella, Ahokas pohtii.

Kuinka arvottaa rahoitusta vahvistavia toimenpiteitä?

Mitkä tekijät sitten vaikuttavat siihen, että työeläkkeet saadaan hoidettua tulevaisuudessa? Miten näihin tekijöihin voidaan vaikuttaa ja mihin niistä kannattaa yrittää vaikuttaa? Näihin kysymyksiin SuomiAreena-keskustelussa pureudutaan.

Muuttujiin voi perehtyä alla olevan infografiikan tai videon avulla sekä tarkemmin sivullamme Työeläkkeiden rahoituksen kestävyyteen vaikuttavat tekijät. Eläkkeiden rahoitus on kuin vaaka, jossa on monta punnusta. Osalla tekijöistä on enemmän painoarvoa kuin toisilla, ja ne vaikuttavat nopeammin ja suoraviivaisemmin kuin toiset. Kun yksi tekijä liikahtaa, se heilauttaa toista, usein useampaa tekijää.

Kuinka suuri vaikutus eri tekijöillä on eläkkeiden rahoitukseen



Katse kokonaisuuteen

– Tärkeintä on katsoa kokonaisuutta. Millainen eläkkeen, omaisuuden ja julkisten palvelujen yhdistelmä mahdollistaa hyvän vanhuuden niin, että jokainen saa tarvitsemiaan palveluja ja hoitoa? kysyy tilaisuutemme juontaja, tietokirjailija sekä konsultointitoimisto ja ajatuspaja Nordic West Officen johtaja Anu Partanen.

– Jos nuoremmat ikäluokat pienenevät jatkuvasti, ne eivät voi kustantaa kaikkia palveluja eläkeläisille. Tällä hetkellä kuitenkin monet yksityiset hoivapalvelut ovat kalliita hyvätuloisillekin eläkeläisille ja toisaalta julkiset palvelut ovat vaikeita saada. Ihanteellisesti löytäisimme eläkkeiden rahoituksen, verotuksen ja julkisten ja yksityisten palvelujen hinnan ja saatavuuden välillä sellaisen tasapainon, että kaikki voivat elää hyvää vanhuutta ja suunnitella omaa talouttaan järkevästi. Eläkkeen suuruus on kuitenkin vain yksi osa hyvän vanhuuden palapeliä, Partanen jatkaa.

Leikkaisitko mummon eläkettä? Myös opiskelija ja aktivisti Ella Okko kiinnittää huomion toimeentulon kokonaisuuteen vanhuudessa:

– Mitä eläkettä? Kansaneläkettä vai työeläkettä? Onko mummollani muita tulonlähteitä tai varallisuutta? Miten eläkkeet, varallisuus ja tulonlähteet suhteutuvat mummon itse eläkkeisiin maksamaan summaan? kysyy Okko. Hän opiskelee filosofiaa, politiikkaa ja taloustiedettä Oxfordin yliopistossa Englannissa ja toimii nuorten rauhanryhmä Lennoneissa, jonka on perustanut konfliktinratkaisujärjestö CMI.

Okko jatkaa pohdintaa:

– Miksi eläkkeitä leikattaisiin? Johtaisiko leikkaus siihen, ettei mummoni voi elää mielekästä ja arvokasta vanhuutta? Tai jos leikkausta ei tehtäisi, tarkoittaisiko se sitä, että nyt tai tulevaisuudessa joidenkin toisten mahdollisuus elää mielekästä ja arvokasta elämää otettaisiin pois? Useisiin eläkejärjestelmään liittyviin kysymyksiin ei löydy oikeita tai varmoja vastauksia; on silti tärkeää, että pyrimme ottamaan niistä selvää. Kelvollinen vastaus vaatiikin, että kysymyksiin kohdistetaan ajattelua ja tutkimusta.

Entä sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus?

– Oikeudenmukaisuus ja kestävyys on hyvä pitää mielessä, kun pohditaan ratkaisuja eläkkeiden turvaamiseksi tulevaisuudessa, sanoo Maryan Abdulkarim, joka on toimittaja, palkittu yhteiskunnallinen keskustelija ja taiteilija.

– Eläkejärjestelmän oikeudenmukaisuuden turvaamiseksi on ensisijaista, että nuorten sukupolvien näkökulmaa kohdellaan yhdenvertaisena nykyisten eläkeläisten ja lähitulevaisuudessa eläköityvien näkökulmien kanssa, sanoo Okko.

– Elämme ajassa, jossa kokemukset sukupolvien yhdenvertaisuudesta poliittisessa ja taloudellisessa päätöksenteossa ovat harvassa. Nuorten hyöty tehokkaista ilmastotoimista ja tulevaisuudessa akuutin kriisin hillinnästä on suuri, mutta silti valmius tehdä välttämättömiä muutoksia nykyisiin toimintatapoihimme puuttuu, pohtii Okko. Seuraukset jäävät tulevien sukupolvien maksettavaksi.

Okko nostaa esimerkkinä esille myös koronapandemian ja sulkutoimet. Vaikutukset ovat kohdistuneet eri ikäisiin hyvin eri tavoilla. Onko tämä oikeudenmukaista? hän kysyy.

– Jos haluamme välttää, että eläkkeistä tulee sukupolvien välisten kiistojen kiihdyttäjä tai pelinappula, keskustelu eläkejärjestelmän oikeudenmukaisuudesta on välttämätöntä. Se on välttämätöntä, sillä eläkkeen tuoma turva kuuluu meille kaikille, Okko toteaa.

Osallistu jo keskusteluun!

Keskustelu striimataan studiolta MTV-palveluun, ja sen voit katsoa reaaliajassa tai tallenteena vaikkapa laiturin nokasta! Osallistu jo keskusteluun Twitterissä: #eläkeareena