Talouskasvu ja työllisyys tukevat työeläkejärjestelmää

24.05.2018

Suomen talous on nousussa ja työllisyys on parantunut. Tämä on työeläkejärjestelmälle etu.
- Työeläkkeiden maksu jakaantuu suuremmalle joukolle. Hyvällä työllisyysasteella on vaikutusta myös siihen, että työeläkemaksut pystytään pitämään matalammalla tasolla kuin eläkemenot edellyttäisivät, ekonomistimme Mauri Kotamäki toteaa.

Kuvituskuva: Kasvu

Talouskasvu vaikuttaa työllisyyteen positiivisesti: uusia työpaikkoja syntyy ja työllisyysaste paranee. Valtiovarainministeriön tuoreen taloudellisen katsauksen mukaan talouden kasvu näyttäisi jatkuvan yli kahden prosentin vuosivauhdilla tulevina vuosina ja työllisyysaste nousee 72,5 prosenttiin vuonna 2020.

- Taloudellinen aktiivisuus on viime aikoina lisääntynyt, joka puolestaan on nopeuttanut talouskasvua ja sitä kautta johtanut suotuisampaan työllisyyskehitykseen. Pidemmän päälle talouskasvu nojaa kuitenkin pääasiassa tuottavuuskehitykseen ja työllisyys puolestaan talouden syviin rakenteisiin. Esimerkiksi miten hyvin työnantaja ja työntekijä kohtaavat työmarkkinoilla, tai miten vanhemmuus ja työelämä voidaan yhteensovittaa. Lisäksi vaikuttavat työmarkkinoiden kohtaannon tehokkuus, työn tekemisen kannustavuus sekä inklusiivinen, mutta tehokas koulutusjärjestelmä, sanoo Mauri Kotamäki.

Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan työllisyyden pitäisi kasvaa tänä vuonna 43 000 hengellä. Hallituksen asettama tavoite 72 prosentin työllisyysasteesta vuoden 2019 loppuun mennessä näyttäisi toteutuvan. Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmissa käytetään samaa yli 72 prosentin työllisyysoletusta ja silti työeläkejärjestelmässä on lievää maksunkorotuspainetta.

Pidemmällä aikavälillä talouden rakenteet ohjaavat työllisyyskehitystä. On huolehdittava, että työtä olisi tarjolla tarpeeksi, jolloin työn tekeminen olisi riittävän kannattavaa. Myös työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa tulisi vähentää siten, että työntekijät ja työnantajat kohtaisivat entistä paremmin.

- Työn tekeminen tuottaa tulevaisuuden turvaa yksittäiselle työntekijälle sekä palkan että palkasta kertyvän ansioeläkkeen muodossa, sanoo Kotamäki.

- Työllisyysasteen paraneminen on myös eläkejärjestelmän etu, sillä valtaosa maksettavista työeläkkeistä katetaan työstä perittävillä työeläkemaksuilla. Heikko työllisyysaste kasaa maksutaakkaa pienemmälle joukolle, huomauttaa Kotamäki.

Kestävään talouskasvuun tarvitaan erityisesti innovaatioita. Myös työllisyyden kasvu auttaa lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Työeläkevakuuttajat tukevat omalta osaltaan sijoituksillaan uutta kasvua ja työpaikkojen syntymistä.

Riittääkö tämänhetkinen talouskasvu kääntämään Suomen suuntaa?

Työllisyyden kasvu lisää vero- ja maksutuloja ja toisaalta vähentää työttömyyteen liittyviä kustannuksia. Hyvinvointivaltion edellytys on korkea työllisyysaste.

Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäen mukaan tulisi tavoitella yli 80 prosentin työllisyysastetta. Tällöin työeläkemaksuakin voitaisiin alentaa. Se kertoo kasvun ja työllisyyden voimasta.

- Toki 80 prosentin työllisyysaste on vaativa tavoite, mutta pitkällä aikavälillä siihen tulisi asteittain pyrkiä. Seuraava hallitus voisi asettaa riman nykyisen hallituksen 72 prosentin tavoitetta korkeammalle.

- Muun muassa maahanmuuttajien avulla on mahdollista kasvattaa työllisten määrää. Suomessa jo asuvien maahanmuuttajien työllisyysastetta pitäisi nostaa, ja työperäistä maahanmuuttoa pitäisi tukea, toteaa Kotamäki.

Globaalissa maailmassa Suomen kilpailukyvyllä on suuri merkitys talouskasvulle.

- Kustannuskilpailukyvystä on tärkeä pitää huolta sekä kansalaisten hyvinvoinnin että ulkomaankaupan näkökulmista. Kaupankäynnissä hinta ei aina ole tärkein tekijä, mutta se on kuitenkin olennaista.

- Myös koulutus on keskeisessä roolissa, kun puhutaan kilpailukyvystä. Työelämä tarvitsee osaavia tekijöitä. Loppujen lopuksi Suomen tärkein kilpailuvaltti on korvien välissä, sanoo Kotamäki.