Tiesitkö tämän eläkekatosta?

27.08.2015

Eläkekatto on viime aikoina noussut jälleen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Keskustelussa pohditaan, mitä ongelmia eläkekatolla voitaisiin ratkoa, mutta harvemmin mietitään eläkekaton vaikutuksia koko eläkejärjestelmän kannalta.

Suomalainen työeläkejärjestelmä on ainutlaatuinen, koska lakisääteinen työeläketurva kuuluu kattavasti kaikille työntekijöille ja yrittäjille. Sen tehtävänä on estää köyhyyttä ja turvata kohtuullinen toimeentulo eläkkeelläkin.

Järjestelmä poikkeaa monien muiden maiden järjestelmistä juuri kattavuutensa ansiosta, muualla eläkkeet kertyvät yleensä usean eri järjestelmän kautta. Missään ei kuitenkaan ole sellaista eläkejärjestelmää, jossa olisi voimassa jonkinlainen kaikkia eläkkeitä koskeva katto.

Suomalaisessa työeläkejärjestelmässä on varauduttu tuleviin eläkkeisiin rahastoimalla ja sijoittamalla osa kerättävistä työeläkemaksuista. Varautumiseen on syytä, sillä eläkeläisten määrä kasvaa ja he ovat yhä pidempään eläkkeellä.

Neljä faktaa eläkekatosta

1) Eläkekatto ei poistaisi jo ansaittuja korkeita eläkkeitä.

Jo kertyneiden eläkkeiden suuruuteen eläkekatto ei vaikuttaisi. Kertyneillä eläkkeillä on perustuslain suoja, jolloin ne tulkitaan omaisuudeksi samoin kuin auto tai asunto.

Jos kertyville eläkkeille asetettaisiin maksimimäärä, pitäisi myös työnantajien ja työntekijöiden maksamille eläkemaksuille olla jokin yläraja.

Suuret eläkkeet olisi siten maksettava, vaikka palkoista ei perittäisi täysimääräistä eläkemaksua. Eläkekatto pienentäisikin eläkevakuutusmaksujen tuloa heti, mutta pitäisi eläkemenot vielä vuosikymmeniä ennallaan.

2) Eläkekatto ei poistaisi ylipäätään suuria eläkkeitä.

Maissa, joissa on eläkekatto, on huomattu vahvemmassa asemassa olevien palkansaajien korvaavan pois jäävän eläkekertymänsä lisäeläkkeillä joko työnantajan maksamana tai omakustanteisesti. Näitä lisäeläkkeitä ei kustanneta lakisääteisillä työeläkemaksuilla eikä niitä voida lailla kieltää.

3) Eläkekatto lisäisi maksupainetta.

Eläkekatto vapauttaisi suurituloisimmat palkansaajat ja heidän työnantajansa yhteisen eläkepotin kasvattamisen vastuusta eläkekaton asettaman rajan ylittävältä osalta. Tämä vaikuttaisi pienentävästi sijoitettavaan varallisuuteen ja sitä kautta saataviin tuottoihin.

Varat jo ansaittujen eläkkeiden kattamiseen pitäisi kerätä eläkemaksuilla. Tämä pakottaisi nostamaan eläkemaksua, jossa on jo muutenkin väestön ikääntymisestä johtuvaa korotuspainetta. Korotus lisäisi nyt työelämässä olevien ja tulevien sukupolvien maksurasitusta.

4) Eläkekatto ei korottaisi pieniä eläkkeitä.

Työeläke kertyy jokaiselle omien ansioiden mukaisesti, riippumatta siitä mikä ansiotaso on. Mikäli suuremmista tuloista kertyvää eläkettä rajoitettaisiin eläkekaton avulla, ei sillä olisi mitään vaikutusta pienempiin eläkkeisiin. Työeläke perustuu aina kunkin työntekijän omiin, henkilökohtaisiin ansioihin.

Eläkekaton avulla säästyviä varoja ei voisi käyttää kansaneläkkeen tai takuueläkkeen rahoittamiseen. Kansaneläke ja takuueläke ovat valtion varoista maksettavia vähimmäisetuuksia. Työeläkevarat puolestaan muodostuvat työntekijöiltä ja työnantajilta perityistä työeläkemaksuista, sekä sijoitetuille työeläkemaksuille saaduista tuotoista. Näitä varoja voi käyttää ainoastaan työeläkkeiden maksuun.

Eläkekaton mahdollinen asettaminen ei myöskään automaattisesti tarkoittaisi, että eläkevaroja jäisi säästöön, sillä eläkekaton myötä tulisi myös maksukatto, mikä rajoittaisi kertyvien eläkevarojen määrää.

Kysymyksiä ja vastauksia eläkekatosta