Tiesitkö tämän työeläkekuntoutuksesta?

29.11.2016

Yhä useampi työkykyongelmia kohdannut suomalainen päätyy takaisin töihin ammatillisen kuntoutuksen ansiosta. Viime vuonna työeläkevakuuttajien järjestämään työeläkekuntoutukseen osallistui lähes 14 500 henkilöä ja määrä on kasvanut tasaisesti.

Kuntoutujien painopiste on siirtynyt koko ajan varttuneempiin ikäluokkiin, keski-ikäisiin ja yli 55-vuotiaisiin, mikä osaltaan on vaikuttamassa työurien pidentymiseen. Viime vuonna päättyneiden kuntoutusten läpikäyneistä töihin palasi 64 prosenttia, osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyi vain kuusi ja työkyvyttömyyseläkkeelle seitsemän prosenttia. Kymmenen viime vuoden aikana kuntoutujien määrä on lähes kaksinkertaistunut.

Viisi faktaa työeläkekuntoutuksesta

Mitä on työeläkekuntoutus?

Työeläkekuntoutuksella tarkoitetaan työeläkevakuuttajien järjestämää ja kustantamaa lakisääteistä ammatillista kuntoutusta. Työeläkekuntoutuksen tavoitteena on ehkäistä työkyvyttömyyttä ja parantaa työn tekemisen mahdollisuuksia silloin, kun henkilö ei enää terveydentilansa vuoksi voi jatkaa entisessä työssään. Tarkoitus on, että työntekijä tai yrittäjä pystyy sairaudesta, viasta tai vammasta huolimatta jatkamaan työelämässä.

Työeläkekuntoutus on aina ammatillista, yksilöllistä ja tarkoituksenmukaista. Kuntoutustarpeen arviointi ja kuntoutussuunnitelma perustuvat hakijan kokonaistilanteeseen, jossa otetaan huomioon muun muassa hakijan ikä, koulutus, työkokemus, muu osaaminen, terveydentilanne ja terveydentilan ennuste.

Mitä työeläkekuntoutus sisältää?

Työeläkekuntoutus voi sisältää esimerkiksi neuvontaa, valmennusta, työkokeilua ja koulutusta. Yleisin kuntoutusmuoto on työpaikalla tapahtuva työkokeilu, joka toteutetaan kiinteässä yhteistyössä työpaikan ja työterveyshuollon kanssa.

Kenellä on oikeus työeläkekuntoutukseen?

Keskeisenä kriteerinä työeläkekuntoutukselle on työkyvyttömyyseläkkeen uhka, joka todennäköisesti toteutuisi lähivuosina ilman kuntoutustoimenpiteitä. Toinen keskeinen kriteeri on se, että tätä uhkaa pystytään pienentämään työeläkekuntoutuksen avulla.

Oikeus työeläkekuntoutukseen edellyttää seuraavien edellytysten täyttymistä:

  • Hakija on vakiintuneesti työelämässä
  • Hakija on työkyvytön tai hänellä on sellainen diagnosoitu sairaus, joka aiheuttaa lähivuosina todennäköisesti uhan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle
  • Työkyvyttömyyden uhkaa voidaan siirtää tai estää tarkoituksenmukaisella ammatillisella kuntoutuksella
  • Hakijalla on työskentelystä saatuja ansioita yhteensä vähintään 34 508,16 euroa (vuoden 2016 taso) hakemusta edeltäneen viiden kalenterivuoden ajalta
  • Hakijan työ- tai yrittäjäsuhde on voimassa tai sen päättymisestä ei ole kulunut pitkää aikaa
  • Hakija on alle 63-vuotias
  • Hakijalla ei ole oikeutta kuntoutukseen tapaturma- tai liikennevakuutuksen perusteella.

Miten saa ennakkopäätöksen työeläkekuntoutuksesta?

Vuoden 2015 alusta tuli voimaan laki, jonka mukaan työeläkevakuuttajan tulee jatkossa oma-aloitteisesti selvittää työkyvyttömyyseläkettä hakevan henkilön oikeus työeläkekuntoutukseen. Mikäli myöntämisedellytykset täyttyvät, tulee hakijalle antaa työkyvyttömyyseläkeratkaisun lisäksi ennakkopäätös työeläkekuntoutuksesta. Tällä nopeutetaan henkilöiden pääsyä tarpeelliseen kuntoutukseen.

Millaisia vaikutuksia työeläkekuntoutuksella on?

Viime vuonna työeläkelaitokset sijoittivat työeläkekuntoutukseen varoja 122 miljoonaa euroa. Vuoden aikana päättyneen kuntoutuksen keskimääräiseksi hinnaksi tuli vähän alle 19 000 euroa. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että keskimäärin yhden työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneen henkilön laskennallinen eläkemeno vuodessa oli 12 800 euroa. Näin puolentoista vuoden mittainenkin työuran jatkuminen kuntoutuksen avulla tuo kuntoutukseen sijoitetun rahan takaisin. Tärkeintä on kuntoutukseen pääsevän henkilön työkuntoisuuden koheneminen ja työuran pidentyminen kaikkine siitä seuraavine etuineen, parempaa vanhuuseläkettä myöden.

Lisätietoa:

Kysymyksiä ja vastauksia työeläkekuntoutus

Työeläkekuntoutus vuonna 2015